Tietoa ydinenergiaohjelmasta
Helen aloitti syksyllä 2024 ydinenergiaohjelman, jonka tavoitteena on rakentaa pienydinvoimalaitos pääkaupunkiseudulle tuottamaan puhdasta ja tasaista energiaa alueen asukkaille ja Suomelle. Ohjelmassa on tällä hetkellä käynnissä valmisteluvaihe, jonka aikana kartoitetaan potentiaalisia laitospaikkoavaihtoehtoja, kilpailutetaan laitostoimittajia sekä selvitetään mahdollisia vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja.
Helenin ydinenergiaohjelma tähtää kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin ja polttamattomaan energiantuotantoon vuoteen 2040 mennessä
Pienydinvoimala tuottaa energiaa tasaisesti, luotettavasti ja ennustettavasti säästä riippumatta, mikä tasaa sähkömarkkinoiden hinnan ailahteluja. Hiilidioksidivapaan tuotantonsa avulla pienydinvoima toimisi tulevaisuudessa osana Helenin laajempaa vähäpäästöisen energiantuotannon kokonaisuutta.
Helenin tavoitteena on rakentaa pienydinvoimatuotantoa ja irtautua polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta vuoteen 2040 mennessä. Ydinvoimalaitoksen koko elinkaarensa aikana tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat jopa matalammat kuin aurinko- ja tuulivoiman, joten osana energiajärjestelmää se tukisi myös Helsingin kunnianhimoisia päästötavoitteita. Muihin puhtaisiin tuotantomuotoihin vähäisten pinta-alatarpeidensa vuoksi se sopii myös Helsinkiin, jossa maa-alasta on pulaa. Vähäisen maa-alatarpeensa ja tehokkaan tuotantonsa ansiosta se tukee osaltaan myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ekosysteemejä.
Ydinenergian avulla voimme turvata kasvavan kaupungin energiantarpeen vähentäen samalla päästöjä ja kustannuspaineita energianhinnoille.
Pienydinvoiman polku selvityksistä käyttöönottoon
Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto on monivuotinen prosessi, joka sisältää useita päätöksentekovaiheita selvitystöineen ennen investointipäätöstä ja rakentamisen aloittamista. Tavoitteenamme on saavuttaa ydinenergiaohjelman avulla polttamaton energiantuotanto vuoteen 2040 mennessä.
Potentiaaliset laitospaikkavaihtoehdot
Olemme valinneet tarkempiin tutkimuksiin Salmisaaren ja Vuosaaren voimalaitosalueet sekä läntisessä Östersundomissa sijaitsevan Norrbergetin alueen. Seuraavaksi alueilla käynnistetään ympäristövaikutusten arviointi, minkä lisäksi kutsumme kaupunkilaiset keskustelemaan pienydinvoimasta osana Helsingin energiantuotantoa.
Laitostoimittajan valinta
Laitostoimittajan valinta toteutetaan kilpailutuksen kautta. Helenin vaihtoehtoina on kymmenkunta länsimaista laitostoimittajaa. Vaihtoehtoinamme on sekä lämpöä että sähköä ja lämpöä tuottavat pienreaktorimallit, jotka perustuvat Suomessa jo lähes 50 vuotta käytössä olleeseen ydinvoimateknologiaan.
Vaihtoehtoiset liiketoimintamallit
Tavoitteemme on saada ydinenergiaohjelmalla aikaan mahdollisimman suuri kokonaishyöty niin helsinkiläisten kuin koko Suomen kannalta. Tämän saavuttamiseksi kartoitamme erilaisia liiketoimintamalleja eri toimijoiden kanssa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Helsingin kaupungin tavoite on edetä kohti päästöttömyyttä ja polttamattomuutta. Helen tavoittelee polttamatonta lämmön- ja sähköntuotantoa vuoteen 2040 mennessä ja selvittää pienydinvoiman edellytyksiä toimia osana Helsingin energiatuotannon palettia. Energiajärjestelmän vakauden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa, Helsinkiin tarvitaan muualta Suomesta tuotavan aurinko- ja tuulisähkön rinnalle vakaata energiantuotantoa.
Pienydinvoima pystyy tuottamaan paljon energiaa pienellä maa-alalla ja luontovaikutuksilla, mikä turvaa luonnon monimuotoisuutta. Tuotanto on tasaista, ennustettavaa, eikä riipu sääolosuhteista, mikä vakauttaa energian hintoja. Ydinvoiman tuotannossa ei synny hiilidioksidia ja sillä on merkittävä rooli energian hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä niin Suomessa kuin globaalisti. Lisäksi se parantaa huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta kaikissa tilanteissa.
Selvitämme parhaillaan eri vaihtoehtoja laitospaikalle. On kuitenkin selvää, että lämpöä tuottavan laitoksen on sijaittava kaukolämpöverkon ulottuvilla, jotta siitä saadaan tavoiteltu hyöty lämmitysasiakkaillemme toimitusvarman ja edullisen lämmön muodossa.
Tarvitsemme ydinenergiaa lämmön tuottamiseen, minkä vuoksi laitoksen tulee sijaita kaukolämpöverkon ulottuvilla. Tarkastelemme myös sähköä lämmön ohella tuottavaa laitosvaihtoehtoa, eli niin sanottua yhteistuotantolaitosta, mutta lämmöntuotantokäyttö edellyttää tässäkin tapauksessa kaukolämpöverkon läheisyyttä.
Helenin vaihtoehdoissa olevat laitostyypit perustuvat samaan koeteltuun teknologiaan, joka on ollut käytössä suomalaisissa ydinvoimaloissa jo lähes 50 vuotta. Helenin vaihtoehtoihin lukeutuvat laitokset hyödyntävät myös ulkoisesta sähkönsaannista riippumattomia passiivisia turvajärjestelmiä, jotka tekevät niistä entistäkin turvallisempia. Teemme läheistä yhteistyötä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa koko hankkeen ajan, ja vastaamme kaikkiin asetettuihin turvallisuusvaatimuksiin niiden edellyttämällä tavalla. Ainoa rakennettava laitos on turvallinen laitos.
Ydinvoima on suomalaisessa energiatuotannossa tuttu ja turvallinen teknologia, jonka käyttöä valvotaan ja säännellään tarkasti. Ydinvoimaa valvoo Säteilyturvakeskus STUK, joka arvioi myös jokaisen pienydinvoimalan turvallisuutta.
Pienydinvoiman perinteisiä laitoksia matalampi teho ja maltillinen koko yhdessä laitosten viimeisimpään teknologiaan perustuvien turvallisuusjärjestelmien kanssa parantavat niiden turvallisuutta entisestään. Lisäksi niissä on käytössä niin sanottuja passiivisia turvajärjestelmiä, jotka rakennetaan riippumattomiksi ulkoisesta sähköverkosta ja sen toiminnasta.
Pienydinvoimalan elinkaarensa aikana tuottama ydinjäte on määrällisesti hyvin maltillista, mutta sen huolehtimisesta koskeva sääntely asettaa tarkat velvoitteet laitoksen luvanhaltijalle. Helenin ydinvoimaohjelmaan liittyy myös jätteeseen liittyvien järjestelyjen perinpohjainen selvittäminen ja suunnittelu. Loppusijoitusratkaisu eristää säteilevän materiaalin pysyvästi muusta ympäristöstä, jolloin sillä ei ole vaikutusta ihmisiin, eläimiin tai luontoon.
Suomi on maailman edistyksellisin maa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisessa, ja maassamme ollaan ottamassa käyttöön kallioperäinen loppusijoitus ensimmäisenä maailmassa. Helenin loppusijoitusratkaisun yksityiskohdat suunnitellaan hankkeen edetessä, ja ratkaisu tulee olla esitetty osana YVA-selostusta ja periaatepäätöshakemusta.
Pienydinvoimaloihin pätevät samat turvallisuusvaatimukset kuin suuriin ydinvoimaloihin. Laitoksen pitää kestää esimerkiksi matkustajalentokoneen törmäystä vastaava isku. Tämän lisäksi laitossuunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan muun muassa erilaisista luonnonilmiöistä sekä liikenteestä aiheutuviin tapahtumiin. Ulkoisiin uhkiin, kuten sabotaaseihin varaudutaan lisäksi erillisillä turvallisuusjärjestelyillä.
Ydinvoimala tarvitsee ulkoista sähköä jäähdytyksen toteuttamiseen. Pienydinvoimaloihin on kuitenkin mahdollista rakentaa järjestelmiä, jotka toimivat myös ilman ulkoista sähkönsaantia pitkiäkin aikoja, ellei jopa tyystin. Näin ollen laitoksen turvallinen toiminta ei vaarantuisi edes poikkeusolosuhteissa.
Ydinvoimasta syntyy pieniä määriä radioaktiivista käytettyä polttoainetta, joka on kiinteässä muodossa ja näin ollen helposti hallittavissa. Lainsäädännön mukaan Suomesta ei saa viedä käytettyä ydinpolttoainetta ulkomaille, ja Suomessa se on päätetty loppusijoittaa erittäin syvälle kallioperään. Loppusijoitusratkaisu eristää säteilevän materiaalin pysyvästi muusta ympäristöstä, jolloin sillä ei ole vaikutusta ihmisiin, eläimiin tai luontoon. Suomi on maailman edistyksellisin maa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisessa, ja maassamme ollaan ottamassa käyttöön kestävä kallioperäinen loppusijoitus ensimmäisenä maailmassa. Helenin loppusijoitusratkaisun yksityiskohdat suunnitellaan hankkeen edetessä, ja ratkaisu tulee olla esitetty osana YVA-selostusta ja periaatepäätöshakemusta.
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on lakisääteinen menettely, jossa selvitetään hankkeen vaikutukset ympäristölle. YVA-menettelyn tavoitteena on myös lisätä kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. Hanketyypit, joilta vaaditaan aina YVA, on lueteltu valtioneuvoston antamassa asetuksessa. Hankkeet voivat olla esimerkiksi moottoriteitä, kaatopaikkoja tai voimalaitoksia.
Menettelyä ohjaa ja valvoo yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus. Ydinenergiahankkeissa yhteysviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö.
Lähde: ELY-keskus
Suojavyöhykkeellä tarkoitetaan aluetta, jossa onnettomuustilanteessa voi olla tarpeen toimeenpanna suojelutoimia. Suojavyöhykkeellä on maankäyttöön kohdistuvia rajoituksia.
Varautumisalueella puolestaan tarkoitetaan aluetta, jossa onnettomuustilanteessa voi olla tarpeen toimeenpanna kiireellisiä väestöön kohdistuvia suojelutoimia ja jolle viranomaisen on laadittava ulkoinen pelastussuunnitelma. Suojavyöhyke sisältyy varautumisalueeseen.
Lähde: STUK
