Nopeutuva päästövähennystahti kirittää Helenin kasvua

Kysyimme Helenin ja Helsingin kasvuun liittyen kolme ajankohtaista kysymystä Helenin toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckströmiltä.

Mitkä ovat kaupunkistrategian kolme tärkeintä näkökulmaa, jotka vaikuttavat Helenin suuntaan ja kasvuun?

”Ensimmäinen on aivan ehdottomasti hiilineutraaliustavoitteen aikaistaminen vuodesta 2035 vuoteen 2030. Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet tarkoittavat sekä Helenille että Helsingin kaupungille mahdollisuutta näyttää esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja toimia globaalina edelläkävijänä. Helenille tämä käytännössä tarkoittaa jo käynnissä olleen muutoksen kiihdyttämistä. Osaltamme hiilineutraali 2030 -tavoite saavutetaan varmasti.

Toinen merkittävä kaupunkistrategian linjaus on hiilinollatavoite vuoteen 2040 mennessä, mikä tarkoittaa muun muassa sähköisen liikenteen läpimurtoa kaupungissamme. Tämä on Helenille suunnannäyttäjän ja tekijän paikka sekä suuri mahdollisuus. Olemme toteuttaneet valtaosan latausinfrasta Helsingissä, joten meillä on kokemusta ja näkemystä siihen, miten sähköistä liikennettä voisi käytännössä rivakasti edistää. Pikku fiksauksilla ja askelilla tähän ei päästä, vaan pitäisi tehdä tasonkorotus ja loikka. Toivommekin, että asiantuntemuksemme otetaan käyttöön sähköisen liikenteen strategian päivityksessä.

Kolmas näkökulma Helenin kasvuun on toimintamme valtakunnallisuus. Esimerkiksi Helenin sähkösopimusten lukumäärä valtakunnallisesti on jo lähes 600 000 ja olemme hyvää vauhtia vakiinnuttamassa asemaamme Suomen suurimpana sähköntoimittajana. Menestyvä, monipuolistuva ja valtakunnallisesti kasvava liiketoimintamme näkyy siinä, että pystymme tuomaan helsinkiläisille myös tuloja. Helen on paljon enemmän kuin Helsinki. Laajenemme sekä maantieteellisesti ja tuotepuolella kovalla tahdilla, kun rakennamme uutta energia-aikakautta.”

Kaupungin ja Helenin päästövähennystavoite kiristyi merkittävästi. Miten Helen aikoo tehdä sen saavuttamiseksi?

”Korvaamme Hanasaaren kivihiilituotannon kestävillä ratkaisuilla kevääseen 2023 mennessä, ja tällä hetkellä selvitämme mahdollisuutta ajaa alas myös Salmisaaren kivihiilituotanto kevääseen 2024 mennessä. Näiden jälkeen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen on jo hyvin pitkällä.

Olemme siirtymässä entistä hajautetumpaan lämmöntuotantoon, jonka keskiössä ovat hukka- ja ympäristölämmöt, kestävästi tuotettu bioenergia ja välivaiheen ratkaisuna myös kaasu. Olemme myös uudistamassa asiakkaidemme lämmityspalveluita ja tulemme tarjoamaan entistä kokonaisvaltaisempia energiaratkaisuja uudistuvaan kaupunkiin.

Hiilineutraaliuteen ja sitä kautta hiilinegatiivisuuteen tarvitsemme ratkaisuja, jotka vievät päästövähennysten osalta niin sanotusti perille asti. Näin päästökompensaatioihin tarvitsee käyttää mahdollisimman vähän helsinkiläisten rahoja. Polttoon perustumatonta teknologiaa, pienydinvoimaa eli SMR:ää kannattaa edistää vähintään yhtä aktiivisesti kuin Espoossa on jo päätetty. Kuten ilmastopolitiikassa myös teknologiavalinnoissa kannattaa nojata tieteeseen perustuviin ratkaisuihin ideologisten tai alitajuntaan juurtuneiden ennakkoluulojen sijaan.”

Miten Helen tukee Helsingin kasvua?

”Lähtökohta luonnollisesti on se, että toimitamme sähkön, lämmön ja jäähdytyksen suurimmalle osalle helsinkiläisistä. Vähän piiloon jäänyt näkökulma Helsingin kasvun ja Helenin toiminnan yhteyteen on se, että olemme maailmanluokan infrastruktuurin ja energia-alustan ylläpitäjä ja kehittäjä. Lämmitys-, sähkö- ja esimerkiksi latausverkkomme muodostama alusta mahdollistaa ensiluokkaisen elämisen ja yrittämisen. Tämän päälle rakennamme kasvavalle kaupungin väestölle uusia palveluita ja kehitämme vanhoja. Maailmanluokan alusta mahdollistaa maailmanluokan kaupungin, mikä on iso vetovoimatekijä Suomen pääkaupungille.

Kasvua hidastava tekijä on päällekkäiset veroratkaisut lämmityksessä. Kun Helen tekee päätöksen kivihiilen käytön lopettamisesta, niin on täysin varmaa, että kaikki Suomen energiatoimijat luopuvat kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä. Siksi kivihiilen verotuksen ohjaavalle vaikutukselle ei ole enää mitään tarvetta. Veron vaikutus on käytännössä ainoastaan asumisen ja yrittämisen kustannusten nousu. ​Verot tulevat aina asiakkaiden maksettaviksi ja meillä tulisi olla rohkeutta aidosti miettiä haluammeko verottaa näin ankarasti ihmisten hyvin perustuvaa laatua olevaa perustarvetta kuin lämpö, sähkö ja jäädytys ovat. Se on poliittinen arvovalinta, jonka oikeutus rapistuu sitä mukaa, kun sen päästöjä ohjaava vaikutus poistuu.

Päästöjen ohjaukseen Suomessa ei pitäisi laittaa tätä lisärasitusta ylimääräisillä kansallisilla energiaveroilla, vaan eurooppalainen verokehys pitäisi riittää: päästökauppa- ja päästöoikeusmalli ohjaa vihreään siirtymään erittäin voimakkaasti.”