"Tärkeintä on säästää energiaa kaikin voitavin keinoin”

Kuvassa: Miapetra Kumpula-Natri, Jukka Leskelä & Oras Tynkkynen (Oras Tynkkysen kuva: Sitra/Miikka Pirinen)

Suomi ja EU ovat pyrkineet varmistamaan energian riittävyyden tulevana talvena erilaisilla varautumistoimenpiteillä. Miltä tilanne näyttää tällä hetkellä?

Jukka Leskelä: Tilanne näyttää tällä hetkellä aika hyvältä. Suomessa lämmityspolttoaineita on hankittu riittävästi, ja meille on tulossa kaasuterminaalilaiva Inkooseen varmistamaan kaasun saantia. Energian säästötoimet ovat merkittävästi helpottaneet tilannetta.

Suomen heikko kohta on sähkötehon riittävyys eli se, riittääkö sähkö joka hetki kulutukseen. Kiertävät sähkökatkot olisivat viimeinen keino varmistaa, että sähköjärjestelmä pysyy pystyssä, jos kulutus olisi ylittämässä tuotannon. Sähkö riittänee, ellei tule erittäin haastavia olosuhteita ja esimerkiksi laiterikkoja. Asiakkaiden säästötoimet ja suunnitellut joustot ovat tässä erittäin merkittävässä roolissa.

Oras Tynkkynen: Suomessa on jo varauduttu energiakriisiin monin tavoin. Ajoittaisen energiapulan uhkaakaan ei voida täysin sulkea pois, mutta jos uusia ongelmia ei ilmene, tilanteemme vaikuttaa nyt kohtuullisen hyvältä – etenkin moniin muihin Euroopan maihin verrattuna.

Astetta alemmas -energiansäästökampanja on saavuttanut laajan suosion, ja sähkönkulutus laskikin lokakuussa jo kymmenisen prosenttia vuoden takaisesta. Harkittu ja ennakoitava energiansäästö on aina merkittävästi parempi ja edullisempi ratkaisu kuin kiertävät sähkökatkot. Siksi myös velvoittavia säästötoimia voisi tässä kriisitilanteessa harkita, monien muiden Euroopan maiden tapaan. Lisäksi olisi tärkeää pyrkiä välttämään sähköpula viimeiseen asti esimerkiksi lähettämällä säästämiseen kannustava tekstiviesti kaikkiin liittymiin jo ennen kuin pula on jo käsillä.

Miapetra Kumpula-Natri: Nyt näyttää siltä, että varautumistoimenpiteet ovat onnistuneet hyvin, sillä EU:n tasolla 90 prosentin täyttötavoite kaasuvarastoille ja 15 prosentin tavoite kaasun kulutuksen vähentämiselle on saavutettu. Sähkön osalta tilannetta on vielä vaikea arvioida, sillä Euroopan unionin neuvoston 30. syyskuuta hyväksymiä hätätoimenpiteitä ei ole vielä pantu jäsenmaissa täytäntöön.

Sähkön säästö on Suomessa onnistunut 10 prosentilla, Ruotsissa ja Tanskassa kuitenkin jopa 15 prosenttia. Ihan joka maassa ei sähkön säästöä pidetä tarpeeksi näkyvillä tavoitteissa, vaikka kannattaisi. Sähkön kulutuspiikeissä meillä luotetaan minusta yllättävän paljon sen tapahtuvan markkinaehtoisesti, tai sitten en vain näe kaikkia varautumiskeinoja. Olkiluoto 3 kun vielä saataisiin markkinoille, niin kantaverkon toimintavarmuus olisi varmempi talvea varten.

Uuden energiantuotannon rakentaminen vie aikaa, minkä takia energian saatavuusongelmat jatkuvat todennäköisesti myös tulevina talvina. Mitä pitäisi tehdä nyt, jotta tulevat talvet olisivat tätä talvea helpompia?

Oras Tynkkynen: Juuri nyt tärkeintä on säästää energiaa kaikin voitavin keinoin. Säästö paitsi auttaa turvaamaan energian saantia kriisin keskellä, myös leikkaa energialaskua ja laskee energian hintoja markkinoilla. Energian hintojen ollessa huipussaan investoinnit energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan ovat vielä aiempaakin houkuttelevampia. Nyt on siis erinomainen hetki myös suunnitella ja tilata vaikka energiaremontti tai aurinkopaneelit kotitaloon.

Koska investoinnit kestäviin ratkaisuihin ovat näillä energian hinnoilla muutenkin kannattavia, ensisijaisesti ei tarvita uusia julkisia tukia. Sen sijaan päättäjien olisi hyvä puuttua pullonkauloihin tuotantoketjuissa ja luvituksessa. Esimerkiksi sähkönsiirtoyhteyksien rakentamista hidastaa henkilöstön niukkuus työ- ja elinkeinoministeriössä, ja tuulivoima-alalla kärsitään työvoimapulasta. Päättäjien olisi tärkeä edelleen nopeuttaa lupaprosesseja ja satsata energia-alan täydennyskoulutukseen.

Miapetra Kumpula-Natri: Ensi vuoden talvea ajatellen on olennaista vaikuttaa EU:n energiantuonnin monipuolistamiseen ja yhteishankintojen vahvistamiseen. Energian järkevä käyttö on välttämätöntä erityisesti tänä talvena saatavuusongelmiin vastaamiseksi, minkä lisäksi EU:n energiaunionin vahvistaminen ja uuden energiantuotannon nopeuttaminen ovat tärkeitä. Suomessakin on edessä puhtaan energian luvitusten nopeuttaminen eli ns. ”kiihdytysalueiden” nopea osoittaminen. Sen on oltava selkeä prioriteetti tulevien talvien varalle.

Jukka Leskelä: Sähkön osalta näkymä on alkavan talven jälkeen jo paljon parempi johtuen siitä, että sekä Suomeen että Ruotsiin on tulossa paljon uutta sähköntuotantoa. Energian järkevää ja säästäväistä käyttöä on syytä jatkaa. Oleellista on, että olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ei nyt suljettaisi.

Polttoaineen hankinnan osalta keskiössä on metsäenergian riittävyys ja mahdollisesti myös joidenkin alueiden osalta turpeen. Yritysten on huolehdittava omalta osaltaan polttoaineen hankinnasta, valtion on edistettävä metsänhoidollisia hakkuita, josta voidaan saada lisää kotimaista metsäenergiaa. Kaikkein keskeisintä on huolehtia siitä, että yritysten edellytykset toteuttaa investointeja säilyvät ja niihin liittyvät prosessit nopeutuvat. Investointien kautta pääsemme irti fossiiliriippuvuudesta ja varmistamme kohtuuhintaisen energian saannin.

Miten voidaan taata, että energiakriisi ei koettele liikaa heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia?

Miapetra Kumpula-Natri: Jäsenmaiden 30. syyskuuta asettamien markkinatulojen väliaikaisen ylärajan ja solidaarisuusmaksun tuomat tulot on jäsenmaissa jaettava kohdistetusti tukea eniten tarvitseville. Olemme Euroopan parlamentissa myös korostaneet, ettei heikossa asemassa olevia kotitalouksia tule häätää kodeistaan, jos ne eivät pysty maksamaan laskujaan ja vuokraansa kriisin takia.

Kuluttajia on suojeltava paremmin kiinteähintaisten sopimusten yllättäviltä irtisanomisilta ja kohtuuttomilta ennakkoenergiamaksuilta. Suomessa energiayhtiöillä on ollut terve käytäntö kylmien kuukausien aikana olla irtisanomatta kuluttajasopimuksia. Myös pk-yritysten pärjäämiseen on kiinnitettävä huomiota, ja tehokkaista energiansäästökeinoista on aktiivisesti viestittävä.

Jukka Leskelä: Ensisijaisesti heikoimmissa asemassa olevia kansalaisia tulee tukea sosiaaliturvan, kuten toimeentulotuen, kautta. Tämä toimiikin Suomessa hyvin. Ongelmana tässä kriisissä on, että se koettelee paljon laajempaa kansalaisjoukkoa kuin mitä normaalisti on sosiaalitukien piirissä. Tämän vuoksi hallituksen esittämät sähkötuet ja -vähennykset kohdistuvat pääosin niille, joiden sähkökustannukset ovat eniten nousseet.

Kompensaatiot ovat tietysti vain osa hinnannoususta. Asiakkaille olisi syytä tarjota joustoja maksuaikoihin, koska hinnat ja kulutus kuitenkin suurella todennäköisyydellä laskevat kesäksi. Sähkön tai muunkaan energian käyttöä ei tule kriisissä tukea liikaa. Hinta kertoo meille energian niukkuudesta. Se pitää yllä energian säästäväistä käyttöä ja kannustaa investointeihin, jotka ratkaisevat tämän kriisin.

Oras Tynkkynen: Kestävimmin ja tehokkaimmin hintoja laskee energiansäästö – siksi siihen kannattaa satsata vielä tähänastistakin reippaasti enemmän. Monissa Euroopan maissa – ja jonkin verran meillä Suomessakin – on lähdetty ratkaisemaan ongelmaa laskemalla energian hintoja verovaroin esimerkiksi alentamalla sähköveroa. Tällaiset toimenpiteet jättävät kuitenkin usein valtion budjettiin ison loven aikana, jolloin muutenkin velkaannutaan kovaa vauhtia ja kiireisiä menotarpeita olisi muuallakin. Hinnan alentaminen myös lisää energian kysyntää, joka taas nostaa hintaa – eli hyvää tarkoittava toimenpide syö itse osan hyödystään.

Tehokkaampaa olisi hyvittää kohonneita hintoja kohdennetuilla tuilla eniten apua tarvitseville. Jos tuet rajataan vaikkapa pienituloisimmalle viidennekselle, samalla euromäärällä saadaan huomattavasti suurempi hyöty – ja juuri ihmisille, jotka sitä todella kipeimmin kaipaavat.