Helen rakentaa vetylaaksoa yhdessä muiden Itämeren alueen toimijoiden kanssa
Helen on mukana Euroopan unionin rahoittamassa BalticSeaH2-projektissa, jossa luodaan edellytyksiä Euroopan ensimmäiselle maiden rajat ylittävälle vetylaaksolle Itämeren alueelle. Puhdas vety on avainroolissa yhteiskunnan vihreässä siirtymässä, ja nyt käynnistyvä projekti tukee sen laajamittaista käyttöönottoa eri teollisuudenaloilla. Helen kasvattaa vetyyn liittyviä kyvykkyyksiään ja pyrkii nousemaan vetytalouden kärkitoimijaksi Suomessa.
BalticSeaH2-projekti tuo Itämeren alueelle tarvittavaa infrastruktuuria, joka mahdollistaa hiilestä irtaantumisen useille teollisuudenaloille ja lisää energian huoltovarmuutta niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Vihreällä vedyllä voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä esimerkiksi terästeollisuudessa ja merenkulussa. Lisäksi se mahdollistaa muun muassa fossiilittomien lannoitteiden valmistuksen.
– Vetytalouden kehitys alkaa lukuisista paikallisista vetylaaksoista, jotka laajenevat Euroopan laajuisiksi markkinoiksi. Käsillämme on historiallinen hetki, sillä BalticSeaH2-projektissa luomme niitä kyvykkyyksiä, joiden avulla rakennamme kukoistavan vetytalouden tulevaisuudessa. Suomi voi olla muutaman vuoden päästä alan veturi Euroopassa, ja Helen haluaa olla kuljettajan paikalla tässä ainutlaatuisessa kehityksessä, toteaa Helenin ratkaisuista ja tuoteportfolion kehityksestä vastaava johtaja Sari Mannonen.
Vety tuo toimialat yhteen
EU:n Clean Hydrogen Joint Undertaking -kumppanuusohjelma on myöntänyt yhteensä 33 miljoonan euron arvoiselle BalticSeaH2-projektille 25 miljoonan euron rahoituksen. CLIC Innovationin koordinoimassa projektissa on mukana 40 osapuolta yhdeksästä Itämeren alueen maasta: Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Saksasta, Tanskasta, Norjasta ja Ruotsista. Osapuolten joukossa on muun muassa teollisuusyrityksiä, teknologiavalmistajia, tutkimuslaitoksia ja vetyverkkoyhtiöitä.
Suomi ja Viro ovat projektin keskeisimmät maat, sillä niiden välillä on jo ennestään vahvaa infrastruktuuria. Itämeren halki kulkevat sähkö- ja maakaasulinjat sekä tiivis merenkulkuyhteys mahdollistavat yhteistyön laajentamisen myös vetytalouden piiriin.
Viisivuotisessa projektissa testataan vihreän vedyn käyttösovelluksia eri sektoreilla: maantieliikenteessä, merenkulussa, kemianteollisuudessa sekä sähkön ja lämmön tuotannossa. Kokonaisuuden kannalta keskeistä on sektori-integraatio eli eri toimialojen synergioiden hyödyntäminen. Tämän mahdollistaa projektin tavoitteena oleva digitaalinen optimointijärjestelmä, jota voi soveltaa myös muihin vetylaaksoihin.
Helen hyödyntää vedyn kaikki ulottuvuudet
Helen kehittää projektin puitteissa 3H2 – Helsinki Hydrogen Hub -pilottilaitosta, joka yhdistää vedyntuotantoon sähkön, lämmityksen, liikenteen ja energian varastoinnin. Tuuli- ja aurinkosähköllä tuotetun puhtaan vedyn ensisijainen käyttötarkoitus on toimia raskaan liikenteen polttoaineena, sillä tuotantoalueelle suunnitellaan pääkaupunkiseudun ensimmäistä vedyn tankkausasemaa. Vetyä voidaan myös toimittaa konteissa teollisuuden tarpeisiin.
– Pilottilaitoksen tuottamat liikenteen ja kaukolämmön päästövähennykset ovat merkittävät ja vievät niin Heleniä kuin koko Suomea lähemmäs hiilineutraalisuutta. Vedyn tuotannossa syntyvä hukkalämpö voidaan hyödyntää Helenin kaukolämpöverkossa. Toisaalta vety voidaan myös muuntaa takaisin sähköksi ja syöttää verkkoon silloin, kun siitä on niukkuutta. Vedyn mahdollisuudet uudistaa koko energiajärjestelmää ovat rajattomat, enkä malta odottaa, että ne toteutuvat konkreettisina hankkeina, Mannonen lisää.