Kiistelty bioenergia – Kestävyyden kehittämiseksi tehdään jatkuvasti töitä
Bioenergia on uusiutuvaa ja korvaa fossiilisia polttoaineita, mutta sen käyttö jakaa mielipiteitä. Etenkin Euroopan unionissa on kannettu huolta metsäbiomassan käytön luontovaikutuksista ja kiistelty bioenergian roolista uusiutuvan energian tavoitteissa. Asiantuntijoiden mukaan bioenergian tuotanto on Suomessa suhteellisen kestävää, mutta sitä voidaan edelleen parantaa pitkäaikaisella tutkimuksella.
Viime vuodet ovat olleet bioenergian käyttäjille epävakaat. Polttoaineiden ja energian tuonnin loppuminen Venäjältä on lisännyt biomassan kysyntää ja nostanut sen hintaa. Biomassan merkitys energiantuotannon kokonaisuudessa on kasvanut, koska sen kotimaisuus auttaa huoltovarmuuden takaamisessa. Samaan aikaan Suomen hiilinielut ovat osoittautuneet aiemmin luultua pienemmiksi, ja huoli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä on suuri. Osa poliittisista päättäjistä haluaisi kasvattaa bioenergian käyttöä, kun taas osa kieltäisi sen pitkällä aikavälillä kokonaan.
Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka uskoo, että ristipaineesta huolimatta metsäteollisuuden hakkuut ja bioenergian kasvava kysyntä on mahdollista sovittaa yhteen hiilinielujen vahvistamisen kanssa.
– Energiaksi hyvin sopivan biomassan tarjontaa tulee lisätä siten, että samalla tuetaan hyvää metsien hoitoa, pitkän aikavälin kasvua ja luonnon monimuotoisuutta, Laurikka sanoo.
Myös metsänhoidon ilmastoasiantuntija Tiina Törmänen Tapiosta näkee, että bioenergian käytön haittavaikutuksia sekä puuston kasvulle että luonnon monimuotoisuudelle on mahdollista vähentää.
– Oikea kohdevalinta ja toimenpiteiden huolellinen suunnittelu ovat avainasemassa, kun korjuun halutaan olevan kestävää.
Lainsäädäntö kehittyy jatkuvasti
Bioenergia on kuuma aihe niin kansallisella kuin EU-tasolla. Lainsäädäntöä on uudistettu tiheästi, mikä on tehnyt toimintaympäristöstä vaikeasti ennakoitavan. Epävarmuus on hidastanut investointeja, mutta eteenpäin on kuitenkin päästy.
– Bioenergian kestävyyskriteereistä on äskettäin saatu alustava sopu EU-neuvotteluissa uusiutuvan energian direktiivin päivityksessä. Direktiivi asettaa yhdessä muun lainsäädännön kanssa päivitetyt minimivaatimukset bioenergialle. Lainsäädännön lisäksi käytössä on vapaaehtoisia metsänhoito- ja hankintasuosituksia, ja monilla alan toimijoilla on omia lisätavoitteita, Laurikka kertoo.
– Vuoden 2023 lopussa saamme käyttöön päivitetyt energiapuun korjuun suositukset, jotka huomioivat yhä paremmin metsäbiomassan korjuun ympäristövaikutukset, Törmänen täydentää.
Vastuullisuutta tarkasteltava monesta näkökulmasta
Suomessa bioenergian tuotanto on suhteellisen kestävää, arvioivat Laurikka ja Törmänen. Tuotanto perustuu pääosin metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtoihin. Suomessa ja koko EU:ssa biomassaa kasvaa vuosittain enemmän kuin sitä käytetään.
Bioenergian kestävyydellä on monta puolta. Ympäristövaikutusten lisäksi on arvioitava bioenergian sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.
Sosiaalisesta näkökulmasta bioenergian tuotanto parantaa maanomistuksen kannattavuutta ja lisää työllisyyttä etenkin haja-asutusalueilla. Bioenergian rooli energian huoltovarmuudessa myös säilyy, vaikka sota Ukrainassa loppuisi ja energiamarkkinoiden tilanne rauhoittuisi.
– Ilmastokestävyys on uusi käsite, joka on vuorovaikutuksessa kaikkiin kestävyyden osa-alueisiin. Metsänomistajan tulee ottaa huomioon, miten metsäbiomassojen korjuu vaikuttaa esimerkiksi metsien sopeutumiskykyyn ilmaston muuttuessa, Törmänen lisää.
Kestäviä ratkaisuja tutkitaan aktiivisesti
Suomi ja EU ovat bioenergiaosaamisessa maailman kärkeä. Kestävän käytön edistämiseksi alalla tutkitaan tällä hetkellä muun muassa uusiutuvien energialähteiden hybridiratkaisuja, biohiiltä sekä metsäbiomassojen varastoinnin ympäristövaikutuksia. Myös kyky hyödyntää yhä huonolaatuisempia biojakeita energiaksi on yksi tutkimuksen kohde.
Oma tutkimusalueensa on ollut bioperäisen hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen, mikä herättää paljon kiinnostusta. Bioenergian tuotannosta syntyvä bioperäinen hiilidioksidi voidaan ottaa talteen ja kierrättää tuotteisiin tai pysyvään varastoon.
– Myös esimerkiksi eri kaasujen polttotekniikoissa on tehty aivan viime aikoina uusia ja erittäin mielenkiintoisia innovaatioita. Koko polttoaineketjun hallinta ja sen tehokkuuden parantaminen on kuitenkin tutkimusalue, jossa on vieläkin parannettavaa, jotta löydämme entistä kestävämpiä ratkaisuja bioenergian hyödyntämiseen osana hiilinegatiivista energiajärjestelmää, Laurikka sanoo.