Tutkimus: Kustannustehokkuus noussut keskiöön suomalaisten energiankulutuksessa – yli puolet tehneet säästötoimenpiteitä
Lähes 70 % suomalaisista perheistä on tehnyt toimenpiteitä energiansäästön suhteen, kertoo Helenin Norstatilla teettämä kyselytutkimus. Keväällä teetetyssä tutkimuksessa selviää, että kustannustehokkuus on noussut keskeiseksi tekijäksi suomalaisten energiankulutustottumuksissa.
Taloudelliset hyödyt näyttävät tutkimustulosten mukaan vaikuttavan suomalaisten energiankäyttöön kaikista eniten. Kustannussäästöt (85 %) nousivat vastauksissa energiajärjestelmän toimivuutta (33 %) sekä kasvihuonepäästöjen vähenemistä (22 %) huomattavasti tärkeämmäksi syyksi siirtää sähkönkulutusta aikoihin, kun sähköä on tarjolla paljon.
Myös sähkösopimusta pohdittaessa edullisuus (92 %) nousi lähes yhtä tärkeäksi tekijäksi vastaajien mielissä kuin luotettavuus (93 %). Halukkuus kustannustehokkaaseen energiansäästöön korostaakin energiayhtiöiden roolia tarjota asiakkaille mahdollisuus vaikuttaa omalla kulutuksellaan sähkölaskun suuruuteen.
Ajallisen optimoinnin lisäksi omaan energiakulutukseen voi vaikuttaa pienillä arkisilla valinnoilla. Oman sähkönkulutuksen optimointi helpottuu, kun tiedostaa, mitkä kodinkoneet kuluttavat eniten sähköä.
Esimerkiksi pyykkiä pestessä sähkönkulutus puolittuu, kun pesulämpötila lasketaan 60 asteesta 40 asteeseen. Uunin ja saunan lämmittäminen kuluttavat enemmän energiaa kuin niiden lämpimänä pitäminen. Kustannustehokasta onkin valmistaa uunissa kerralla isompi määrä ruokaa ja saunoa perheen kanssa tiiviisti peräkkäin.
Kotitalouksien energiankulutuksesta suurimman osuuden kattaa kuitenkin lämmityskustannukset, sillä noin kaksikolmasosaa kodin kokonaisenergiankäytöstä kuluu lämmitykseen. Kodin lämpötilan pudottaminen voi olla tehokas tapa säästää sähkölaskussa, sillä asteen pudotus huonelämpötilassa voi tuoda jopa 5 % säästön lämpökustannuksissa.
Näin tutkimus toteutettiin
Norstat kysyi Helenin toimeksiannosta verkkopaneelin avulla 18–75-vuotiaiden suomalaisten energiaa koskevia mielipiteitä 7.–15.5.2025. Paneeliin vastasi hieman yli tuhat vastaajaa ympäri Suomen. Tutkimuksen virhemarginaali on korkeintaan +/- 3,15 prosenttia.