Helenin osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2026: Hyvä taloudellinen tulos – kaukolämpö osoitti toimitusvarmuutensa haastavissa sääolosuhteissa
Tammi–maaliskuu 2026
- Konsernin liikevaihto kasvoi verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli 874 (528) miljoonaa euroa.
- Liikevoitto kasvoi ja oli 92 (84) miljoonaa euroa.
- Sähkön myynti kasvoi 12 prosenttia ja oli 1 984 (1 777) gigawattituntia.
- Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 12 prosenttia ja oli 1 630 (1 453) gigawattituntia.
- Lämmön myynti kasvoi 21 prosenttia ja oli 2 687 (2 214) gigawattituntia.
- Jäähdytyksen myynti pieneni 24 prosenttia ja oli 28 (37) gigawattituntia.
Konsernin avainluvut
| Milj. euroa, ellei toisin mainittu | Q1/2026 | Q1/2025 | Muutos | 2025 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 874 | 528 | 66 % | 1 373 |
| Käyttökate (EBITDA) | 135 | 118 | 14 % | 340 |
| Liikevoitto (EBIT) | 92 | 84 | 10 % | 193 |
| % liikevaihdosta | 10 % | 16 % | -38 % | 14 % |
| Tulos ennen veroja | 87 | 80 | 9 % | 167 |
| % liikevaihdosta | 10 % | 15 % | -33 % | 12 % |
| Bruttoinvestoinnit | 63 | 70 | -10 % | 424 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 275 | 197 | 40 % | 358 |
| Korollinen nettovelka* | 1 078 | 1 038 | 4 % | 1 309 |
| Nettovelat/käyttökate (liukuva 12 kk)* | 3,1 | 3,3 | -6 % | 3,9 |
| Gearing, %* | 39 % | 40 % | -3 % | 50 % |
| Omavaraisuusaste, % | 56 % | 59 % | -5 % | 56 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) (liukuva 12 kk), %* | 5 % | 5 % | 0 % | 5 % |
| Taseen loppusumma | 4 912 | 4 438 | 11 % | 4 699 |
| Keskimääräinen henkilöstömäärä | 681 | 701 | -3 % | 706 |
*Ilman vuokrasopimusvelkoja
Tammi–maaliskuun taloudellinen tulos
Helenin liikevaihto kasvoi 66 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden sähkön markkinahinnan nousun ja Väre Oy:n konserniin liittymisen myötä kasvaneen asiakasmäärän vuoksi. Liikevaihto oli 874 (528) miljoonaa euroa. Sähkön spot-hinnan keskiarvoksi muodostui vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen osalta 93 (49) euroa megawattitunnilta, mikä on merkittävästi edellisvuoden keskihintaa enemmän. Sähkön hinnan vaikutuksia pystyttiin ennakoimaan johdannaisilla tehtyjen hintakiinnitysten avulla, mikä tasasi sekä sähkön tukkumyynnin että -oston hintavaihteluita.
Sähkön tuotannon liikevaihto jäi edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa alhaisemmalle tasolle. Sähkön vähittäismyynnin liikevaihto kasvoi merkittävästi sähkön korkean markkinahinnan takia. Lisäksi vähittäismyynnin liikevaihtoa kasvatti Väre Oy:n liittyminen osaksi konsernia, minkä seurauksena Helenin vähittäisasiakkaiden määrä kasvoi merkittävästi. Myös kaukolämmön liikevaihto kasvoi merkittävästi alkuvuoden kylmästä säästä johtuneen korkean kysynnän takia. Sähkön siirron liikevaihto kasvoi hieman edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden.
Helenin liiketoimintojen kannattavuudessa keskeistä on kaukolämmön kannattavuuden merkittävä heikkeneminen ja päästöjen kasvu. Puuttuvaa tuotantoa jouduttiin paikkaamaan kalliilla ostoilla. Yhtiön kannattavuutta heikensi myös päästöoikeuksien edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi käyttö. Sähkön tuotannon kannattavuus pysyi edellisvuoden tavoin hyvänä. Tuulivoimantuotanto jäi vähätuulisen tammi–helmikuun sekä tuulivoimaloiden lapojen jäätymisten vuoksi edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. Poistot olivat 43 (34) miljoonaa euroa.
Liikevoitto oli edellisvuotta parempi ja oli 92 (84) miljoonaa euroa. Suhteellinen kannattavuus kuitenkin heikkeni edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden ja oli 11 (16) prosenttia. Sijoitetun pääoman tuotto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 5 (5) prosenttia.
Toimitusjohtaja Olli Sirkka kommentoi
Helenin ydinenergiahanke otti alkuvuonna merkittävän askeleen eteenpäin, kun konsernin uusi tytäryhtiö Helen Ydinvoima Oy käynnisti toimintansa. Euroopan energiapoliittinen toimintaympäristö on muuttunut viime kuukausina nopeasti, ja geopoliittiset jännitteet ovat korostaneet kaasuriippuvuuden riskejä. Tämä on lisännyt keskustelua ydinvoiman merkityksestä koko Euroopan kilpailukyvylle, ja myös Suomessa ydinvoiman roolia tarkastellaan entistä avoimemmin. Konsultointiyhtiö Afryn työ- ja elinkeinoministeriölle laatima ydinvoimaselvitys suosittelee panostuksia erityisesti lämpöä tai sähköä ja lämpöä tuottaviin ratkaisuihin perinteisten ydinvoimaloiden sijaan. Juuri nämä raportin suosittelemat ratkaisut ovat Helen Ydinvoima Oy:n tarkastelun kohteena.
Vuoden alku oli poikkeuksellisen kylmä ja vähätuulinen, mikä vaikutti merkittävästi energiantuotannon ja -myynnin tulokseen. Korkea sähkön hinta ja samanaikaisesti nousseet lämmön tuotannon kustannukset heikensivät kaukolämmön kannattavuutta, ja tuotannon vahvistamiseksi oli tarpeen käyttää maakaasua ja öljyä muuta tuotantoa täydentävänä ratkaisuna. Tämä nosti kasvihuonekaasupäästöjen määrää merkittävästi alkuvuoden osalta. Sähkön vähittäismyynnissä poikkeuksellisen kylmä sää johti kulutusennusteiden ylittymiseen, mikä heikensi tuloskehitystä joutuessamme hankkimaan ennusteet ylittävän sähkön päivämarkkinalta korkeampaan hintaan. Osa kustannuspaineesta saatiin kuitenkin kompensoitua sähkön tuotannossa korkeampien markkinahintojen avulla.
Kohonneista kustannuksista huolimatta osoitimme, että kaukolämpö on luotettava ja vakaa lämmitysvaihtoehto myös poikkeuksellisen vaativissa olosuhteissa. Lämmön tuotantoon kaavailtu pienydinenergia parantaisi kaukolämpöjärjestelmän varmuutta edelleen ja mahdollistaisi polttoon perustuvasta energiantuotannosta irtautumisen. Myös strategiamme mukainen liiketoimintojen välinen joustavuus toimi kokonaisuutena kohtuullisen hyvin ja tuotannon sekä kulutuksen ohjaaminen tuki tasapainon ylläpitämistä. Joustokyvyn jatkuva kehittäminen on keskeinen osa strategista tavoitettamme rakentaa Helenistä yhtiö, joka menestyy kaikissa olosuhteissa.
Liiketoimintojen yhdistäminen konserniin vuodenvaihteessa liittyneen Väre Oy:n kanssa etenee suunnitellusti. Kuluvan vuoden keskeinen tavoite on varmistaa, että uudet toimintamallit ja organisaatiorakenteet toimivat saumattomasti yhteen ja muodostavat perustan pitkäjänteiselle ja kannattavalle kasvulle kaikissa liiketoiminnoissa. Skaalaedut ja tehokas toiminta luovat meille vahvan kilpailuaseman palvella ja auttaa asiakkaitamme alati muuttuvilla energiamarkkinoilla.
Kansainvälinen tilanne on ollut viime viikkoina poikkeuksellisen jännittynyt, ja Hormuzinsalmen merkitys globaalina energian kuljetusreittinä on korostunut. Seuraamme tilanteen kehittymistä tiiviisti ja arvioimme sen mahdollisia vaikutuksia Heleniin. Lyhyellä aikavälillä asemamme on vakaa vahvan vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimaan pohjautuvan tuotantorakenteen ansiosta, minkä vuoksi öljyn ja kaasun hintavaihtelut eivät heijastu energiantuotantoomme välittömästi. Suomen tuotantorakenne on muuttunut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana ja samalla se on merkittävästi vähentänyt kotimaan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Pitkittyessään geopoliittinen epävarmuus ja kaasuriippuvaisten maiden haasteet voivat kuitenkin vaikuttaa myös Suomeen, ja tähän varaudumme ennakoivasti osana riskienhallintaamme.
Merkittävimmät tapahtumat tammi–maaliskuussa
- Helen perusti ydinvoiman hankekehittämiselle erillisen yhtiön. Helenin täysin omistaman tytäryhtiö Helen Ydinvoima Oy:n on määrä selvittää edellytykset ydinvoiman rakentamiselle Helsingissä ja valmistella hanketta investointipäätöstä varten.
- Emoyhtiö otti käyttöön Lohjan aurinkopuiston yhteydessä sijaitsevan uuden sähkövaraston. Sähkövaraston maksimiteho on 5 megawattia ja energiakapasiteetti 10 megawattituntia.
- Emoyhtiö solmi Fortum Oyj:n kanssa uuden lämpökauppasopimuksen, joka mahdollistaa lämmön siirtämisen Helsingin ja Espoon välillä. Uudistetun lämmönsiirrinaseman 50 megawatin siirtokapasiteetti mahdollistaa vuositasolla noin 400 gigawattitunnin lämmönsiirron.
- Helenissä käytiin muutosneuvottelut, joiden tavoitteena oli vastata muuttuvan liiketoimintaympäristön vaatimuksiin konsernin uudelleenorganisoitumisella, toimintatapojen kehittämisellä ja päällekkäisyyksien vähentämisellä. Osana prosessia aloitettiin suunnittelut koskien tytäryhtiö Väre Oy:n integroimista emoyhtiöön.
- Helen siirtyi käyttämään IFRS 16 Vuokrasopimukset- ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardien mukaisia laskentaperiaatteita taloudellisessa raportoinnissaan. Siirtymispäivä standardien käyttöönotolle oli 1.1.2025. Tammi–maaliskuun 2026 osavuosikatsaus on laskettu näiden standardien mukaan.
Näkymät tulevaisuuteen
Energiamarkkinoiden lähitulevaisuuden näkymiä heikentää edelleen geopoliittinen epävarmuus. Ukrainan sodan jatkuminen ja Lähi-idän kriisiytynyt tilanne ylläpitävät fossiilisten polttoaineiden hintoihin ja saatavuuteen liittyviä epävarmuuksia. Tämä näkyy sähkön hintavaihteluna Euroopassa, mikä heijastuu siirtoyhteyksien kautta myös pohjoismaisille markkinoille.
Pohjoismaissa sääolosuhteiden normalisoituminen kevään ja kesän edetessä voi hillitä markkinahintojen nousua lyhyellä aikavälillä erityisesti, jos vesitilanne paranee ja tuulivoimatuotanto lisääntyy. Vesitilanteen heikko lähtötaso tekee markkinasta kuitenkin herkän uusille sääpoikkeamille. Yhdessä kohonneiden polttoainehintojen kanssa tämä voi johtaa vähätuulisina hetkinä hintapiikkeihin, vaikka keskimääräinen hintataso pysyisikin alkuvuotta matalampana.
Helen toimii sähkömarkkinoilla monipuolisesti sekä tuottajana, myyjänä että kuluttajana, mikä vähentää markkinavaihteluiden yhtiöön kohdistuvia vaikutuksia. Lisäksi Helen pyrkii hyödyntämään sähkön hintavaihtelun tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Strategiansa mukaisella toiminnalla yhtiö voi tulevaisuudessa entistä enemmän tasapainottaa hintavaihtelua lisäämällä sähkön kulutusta, kun sitä on tarjolla runsaasti ja vähentämällä sen käyttöä, kun tarjontaa on niukasti.
Vuoden 2026 tulosnäkymien ennakoidaan heikentyvän edellisvuodesta. Sähkön keskihinnan lasku haastaa sähkön tuotannon kannattavuutta, mutta kaukolämmön kustannusrakenteen muutos on vahvistanut lämmön tuotannon taloudellista asemaa pitkällä aikavälillä. Helenin yritysostojen myötä kasvanut asiakasmäärä tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää siitä syntyviä skaalaetuja. Epävarmassa markkinatilanteessa yhtiön monipuolinen liiketoimintaportfolio tarjoaa taloudellista vakautta tehokkaammin kuin kapeasti fokusoitu strategia.
Helenin lämmön tuotanto on pitkälle sähköistynyttä ja koostuu pääasiassa lämpöpumpuista ja sähkökattiloista sekä kestävästä bioenergiasta. Pitkäjänteinen selvitystyö polttoon perustuvan energiantuotannon korvaamisesta pienydinenergialla etenee määrätietoisesti. Vähäpäästöisen sähkön osuus Helenin sähköntuotantokapasiteetista on yli 90 prosenttia käsittäen vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimaa. Uutena elementtinä Helenin tuotantopalettiin nousee vihreä vety, jonka laajamittaisen tuotannon edellytyksiä selvitetään pilottilaitoksen avulla.
Suomen on tärkeää säilyttää asemansa vakaana ja ennustettavana investointiympäristönä, jossa vähäpäästöistä sähköä on tarjolla riittävästi myös tulevaisuudessa. Helenin pitkäjänteinen työ energiajärjestelmän joustavuuden ja toimitusvarmuuden kehittämiseksi tukee tätä tavoitetta. Uusiutuvan energian tuotanto, pienydinenergian kehittäminen, vetyratkaisuiden pilotointi ja älykäs ohjaus vahvistavat Suomen energiainfrastruktuuria ja parantavat sen resilienssiä.
Helenin puolivuosikatsaus 2026 julkaistaan 28. heinäkuuta 2026.