Sumuinen vai sujuva sähkömarkkina?
Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ostetaan ja myydään sähköä Pohjoismaissa ja Baltiassa. Parin viime vuoden aikana sähkömarkkinoilla on tapahtunut iso muutos. Voimakkaasti tuettu uusiutuva sähkö on romahduttanut markkinahinnan ja ajanut pois vanhaa tuotantokapasiteettia.
Hyvähän se tietysti on, että olemme saaneet paljon uusiutuvaa sähköä markkinoille. Tuettu sähkö ja markkinaehtoisesti tuotettu sähkö eivät kuitenkaan kisaa tasaväkisesti markkinoilla.
Syöttötariffilla tuettu sähkö tulee aina markkinoille hintatasosta välittämättä, sillä se saa aina takuuhinnan valtiolta. Muun sähkön pitää sen sijaan elää sillä tulolla, joka markkinoilta tulee. Kun tuloja tulee vähän tai ei ollenkaan, kannattavuus murenee, ja loppupelissä laitos ei kannata ja se suljetaan.
Suomen energiajärjestelmä on pitkälti rakennettu tehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon varaan. Yhteistuotanto soveltuu erityisen hyvin tänne kylmään Pohjolaan. Lämpöä ja sähköä tuotetaan, kun sitä paljon tarvitaan, eli talvisin.
Yhteistuotanto on polttoaineesta riippumaton, tärkeä osa tulevaisuuden vähäpäästöistä energiajärjestelmää, sillä se on ennustettavaa, tukee hyvin säiden mukaan vaihtelevaa uusiutuvaa tuotantoa sekä vakauttaa sähköverkkoa. Huolemme on, että yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto ei pian pärjää markkinoilla.
Miten eteenpäin?
Mikä sitten keinoksi? Ensivaiheessa on tärkeää huolehtia, että nykyinen yhteistuotanto ei katoa markkinoilta. Yhtenä vaihtoehtona olisi kapasiteettiin pohjautuva sähköenergian hinnoittelu. Siinä tuotanto, joka on varmasti markkinoiden käytettävissä silloin kun sitä tarvitaan, saisi siitä korvauksen.
Mutta myös pidemmällä aikavälillä tulisi mahdollistaa uusi yhteistuotantokapasiteetti, jota nyt ei markkinaehtoisesti rakenneta. Tämä tarkoittaa, ettei uusiutuvaa energiaa enää jatkossa tuettaisi syöttötariffein. Mikäli uusiutuvaa energiaa halutaan tukea, tulisi sen olla uuteen teknologiaan perustuvaa tukea tai harkinnanvaraista investointitukea. Nämä eivät häiritse yhtä paljon markkinoita.
Helen on investoinut ja investoi parhaillaan uusiutuvaan energiaan ilman tuotantotukia. Olemme rakentaneet kaksi aurinkovoimalaa, yhden sähkövaraston, ja parhaillaan rakennamme Suomen suurinta pellettilämpölaitosta.
Tulevassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan myös uusiutuvaan energiaan ja sähkömarkkinoihin liittyviä energia-asioita. Voisimme nyt ottaa tavoitteeksi tervehdyttää markkinat. Tuotantotuet eivät kuulu sinne.