Artikkeli / 2.2.2022

Kotien lämmitys kautta aikojen

Tiesitkö, että roomalaiset kehittivät ensimmäisen keskuslämmitysjärjestelmän jo vuonna 500 ennen ajanlaskun alkua?

1900000 EAA.

Muinaiset ihmiset kokoontuivat leiritulille laittamaan ruokaa ja lämmittelemään. Vähitellen tulisija siirrettiin sisätiloihin.

44000 EAA.

Neandertalin ihmiset rakensivat mammutin luista tulisijoja lämmitystä ja ruoanlaittoa varten. He elivät rinnakkain nykyihmisten kanssa Euroopassa ja Aasiassa, mutta kuolivat myöhemmin sukupuuttoon.

2500 EAA.

Efesoksen temppeliin Kreikassa oli rakennettu ensimmäiset kiinteät tulisijat. Kaivauksissa on löydetty maassa kulkevia hormeja, joita pitkin avotulella syntynyt lämpö on päässyt leviämään temppelissä.

500 EAA.

Roomalaiset kehittivät ensimmäisen keskuslämmitysjärjestelmän. Hypocaust-järjestelmää varten rakennukset oli pystytetty pilarien päälle. Tyhjään tilaan niiden alle sytytettiin tuli, joka lämmitti lattiaa ja seiniä päästämättä savua sisäilmaan. Vastaavia järjestelmiä käytettiin noihin aikoihin myös Koreassa ja Syyriassa.

1200

Savupiipun keksiminen loi pohjan nykyisinkin käytössä oleville lämmitystavoille. Ensimmäiset savupiiput olivat niin leveitä, että piipun puhdistaja mahtui niiden sisälle.

1855

Franz San Galli keksi patterin, joka oli ensimmäinen merkittävä askel kohti nykyaikaisia lämmitysjärjestelmiä. Hän antoi sille nimeksi hot-box, kuuma laatikko.

1900

Albert L. Marshista tulee sähkölämmityksen isä, kun hän kehittää Nichrome-hehkulangan. 80 % siitä on nikkeliä ja 20 % kromia, sen sulamispiste on 1 400 °C ja se kestää hyvin hapettumista. Nichrome on erilaisina muunnoksina edelleen laajassa käytössä.

1909

Alice H. Parker patentoi keskuslämmitysjärjestelmän. Hänen keksintönsä oli kaasulla lämmitettävä keskusuuni, josta lämpö levisi tasaisesti koko rakennukseen ilmakanavia pitkin.

1920

Kaukolämpöä käytettiin Helsingissä ensimmäisen kerran, kun Suvilahden voimalaitoksen tuottamalla höyryllä lämmitettiin lähellä sijainnutta korjauspajaa.

1940

Robert C. Webber keksi kylmäaineen kiertoon perustuvan lämpöpumpun. Hän sai idean siihen, kun poltti vahingossa kätensä pakastimen jäähdytysjärjestelmän ulostuloputkiin ja päätti ottaa pakastimen hukkalämmön hyötykäyttöön. Myöhemmin hän hyödynsi lämmitykseen maalämpöä kupariputkessa juoksevan freonin avulla.

1953

Salmisaari A -voimalaitos Helsingin Ruoholahdessa otetaan käyttöön. Voimalaitos alkaa tuottaa sekä kaukolämpöä että sähköä.

1957

Vesikaukolämmitys Helsingissä alkaa, kun Hotelli- ja Ravintolakoulu Perhonkatu 11:ssä kytketään vesikaukolämmityksen piiriin.

1960

Hanasaari A -voimalaitos otetaan käyttöön Helsingin Sörnäisissä.

1974

Hanasaari B -voimalaitos otetaan käyttöön Helsingin kasvavan energiantarpeen tyydyttämiseksi. Pari vuotta myöhemmin Suvilahden voimalaitos poistetaan käytöstä ja saneerataan myöhemmin varastoksi ja energialaitoksen henkilökunnan liikuntatiloiksi.

1984

Salmisaaren B-voimalaitos otetaan käyttöön. Kolme vuotta myöhemmin Salmisaaressa otetaan käyttöön myös rikinpoistolaitos.

1991

Maakaasuaika alkaa Helsingissä, kun Vuosaaren A-voimalaitos aloittaa toimintansa. Samana vuonna otetaan käyttöön Hanasaaren rikinpoistolaitos.

2006

Lämpöpumppulaitos Sörnäisiin Katri Valan puiston alle valmistuu. Laitoksessa tuotetaan uusiutuvaa lämpöä ja jäähdytystä puhdistetusta jätevedestä, kaukojäähdytyksen paluuvedestä sekä sähköstä.

2018

Lämpöpumppulaitos Helsingin keskustaan Esplanadin puiston alle valmistuu. Laitoksessa tuotetaan uusiutuvaa lämpöä ja jäähdytystä kaukojäähdytyksen ja -lämmön paluuvedestä sekä sähköstä.

2023

Hanasaaren voimalaitos suljetaan.

2024

Hiilenpoltto Salmisaaren voimalassa loppuu. Suomen CO2-päästöt vähenevät Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitosten sulkemisen myötä noin 5 %. Hajautetun lämmöntuotannon keskiössä ovat monet erilaiset ympäristölämmöt, teollisuuden ja konesalien hukkalämmöt sekä kestävästi tuotettu bioenergia. Maakaasutuotanto turvaa lämmön toimitusvarmuuden.

2030

Helen on hiilineutraali energiayhtiö.

Lue lisää Helenin matkasta hiilineutraaliksi energiayhtiöksi

Lue lisää aiheesta

Lämpö