Lämpö

Viileä huonelämpötila pitää aivot vireessä

  • Teksti: Tiina Tuppurainen
  • Kuvat:
  • 02.10.2020

Hohkaavatko patterit täysillä? Huonelämpötilan alentaminen voi vaikuttaa myönteisesti terveyteen, työtehoon ja virkeyteen. Kysyimme Työterveyslaitoksen vanhemmalta tutkijalta Sirkka Rissaselta, missä lämpötilassa suorituskykymme on parhaimmillaan.

Mikä on terveyden näkökulmasta optimaalisin huonelämpötila?

Tärkeintä on, että on mukava olo, ei liian kylmä eikä kuuma. Normaali sisälämpötila on 19–25 astetta. Talvisin kun vaatteita on enemmän, suositeltava sisälämpötila on noin 20–23 astetta, kesällä noin 24–25 astetta.

Unen laadun kannalta on parasta, että makuuhuone on muita huoneita viileämpi. Kun makuuhuoneen lämpötila on 17–21 astetta, uni on levollisempaa. Peiton alla ihanteellisin lämpötila on 30–32,5 astetta.

Onko sopiva huonelämpötila mieltymyskysymys vai kannattaako viileyteen totutella?

Sopiva lämpötila on yksilöllinen asia. Ero ihmisten sopivaksi mieltämän lämpötilan välillä voi olla jopa kuusi astetta – toiset tykkäävät lämpimästä, toiset viileästä. Terveys, ikä ja kunto vaikuttavat asiaan.

Makuuhuoneessa viileämpään kannattaa totutella unen takia. Myös energiankulutuksen näkökulmasta viileämpi lämpötila on parempi, mutta jos vetää ja ihminen palelee, sekään ei ole terveydelle hyväksi.

Jalkojen ja pään välisen lämpötilaeron olisi hyvä olla vähemmän kuin kolme astetta. Jos esimerkiksi lattialämmitys on liian kuumalla, varpaat voivat hikoilla ja yläruumis palella. Hikoillessa iho kostuu, mistä saattaa aiheutua iho-oireita. Jos pintaverenkierto on heikentynyt, suuret lämpötilaerot voivat aiheuttaa ongelmia.

Miten viileämpään lämpötilaan voi tottua?

Alentamalla lämpötilaa vähitellen. Tottumiseen menee pari viikkoa, ihan vastaavalla tavalla kuin pohjoisesta etelänlomalle matkustettaessa.

Viileässä kehon ääreisosat kylmenevät herkimmin. Jos jokin kehonosa on muita viileämpi, lämpöä voi säädellä vaatteilla, esimerkiksi sukilla.

Suomessa keskimääräinen huonelämpötila on korkeampi kuin monissa muissa maissa. Ennen Suomessakin oli totuttu vanhojen talojen viileyteen. Toki paljon vaikuttaa sekin, onko ihminen aktiivinen vai makaako hän sohvalla.

Mitä hyötyä matalammasta huonelämpötilasta on terveydelle ja hyvinvoinnille?

Vireystaso on parhaimmillaan pienessä viileydessä – silloin aivot toimivat parhaiten. Liian korkea lämpötila heikentää suorituskykyä ja vähentää virkeyttä. Töitä tehdessä virheiden määrä kasvaa ja motivaatio ja tuottavuus laskevat.

Lämpötila liittyy siis ihmisen toimintakykyyn. Aivot ja sydän joutuvat koville korkeassa lämpötilassa. 25 astetta on jo helleraja, ja moni kokee sen tukalana. Yli 26 asteen lämpötila voi olla haitallinen, jos sairastaa esimerkiksi sydän- tai hengitystiesairauksia.

Kuumassa ja kuivassa ilmassa hengitysteiden limakalvot, silmät ja iho kuivuvat ja voivat ärtyä. Siksi allergia- ja hengitystieoireet sekä sairaudet lisääntyvät talvella, kun huoneita aletaan lämmittää. Limakalvojen kuivuminen alentaa vastustuskykyä viruksia vastaan. Tämä johtuu siitä, että kuivuus heikentää bakteereilta ja viruksilta suojaavien värekarvojen toimintaa.

Talven lämmityskaudella suhteellisella kosteudella voi olla enemmän merkitystä terveyden kannalta kuin lämpötilalla.

Mikä on hyvä ilmankosteus?

Suositeltava suhteellinen kosteus sisätiloissa on noin 35–50 prosenttia, tosin 50 prosenttiin harvoin päästään ilman ylimääräistä kostutusta. Talvella kosteus voi tippua jopa alle 10 prosenttiin, jolloin on jo aivan liian kuivaa.

Makuuhuoneessa suhteellinen kosteus saisi olla vähintään 10–30 prosenttia. Jos käyttää ilmankostutinta, vesi täytyy vaihtaa päivittäin ja laite tulee pitää puhtaana, ettei veteen pääse syntymään bakteerikasvustoa, josta bakteerit voisivat levitä ilmaan.

Halpa keino lisätä kosteutta on kuivattaa pyykkiä makuuhuoneessa. Se viilentää, sillä kosteat pyykit sitovat lämpöä.

Pääasia kuitenkin on, miltä itsestä tuntuu. Sen mukaan on hyvä toimia.

Tiesitkö tämän huonelämpötilasta?

  • Liian korkea sisälämpötila voi aiheuttaa väsymystä, huimausta ja pahoinvointia.
  • Sisäilmaan liittyvät ongelmat kasvavat, kun huonelämpötila kasvaa yli 22 asteeseen.
  • Huonelämpötilan lasku 24 asteesta 21 asteeseen vähentää usein sisäilmaan liittyviä oireita kolmanneksella.
  • Lämpötila kannattaa mitata noin metrin korkeudelta lattiasta keskeltä huonetta.
  • Yhden asteen lasku lämpötilassa vähentää lämmityskuluja 5 %.
  • Helenin Kiinteistövahti -palvelu auttaa, jos koko taloyhtiössä on ongelmia ylilämmittämisen ja epätasaisten lämpötilojen kanssa.

Avainsanat

Lämmitys

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Uudet palvelut tuovat älyä taloyhtiön lämmitykseen - selkeitä hyötyjä asukkaille

Asumismukavuutta voi nyt parantaa energiaa säästämällä. Helenin Kiinteistövahti- ja Älykäs lämmönjakokeskus -palvelut tarjoavat taloyhtiöille työkalut, joilla asuntojen lämpötilat saa kohdilleen, eikä euroja enää häviä ylilämmittämiseen.

Kodin lämmitysvinkit

Lämmityskauden alkaessa on hyvä tarkistaa ilmanvaihto, lämmityslaitteet ja niiden säädöt kuntoon.

Talvi tulee – näin pidät kodin lämpimänä

Helenin asiantuntija kertoo, kuinka kylmä pidetään sisätiloissa loitolla ylimääräistä energiaa kuluttamatta.