Kiertotalous on oikeasti vanha, tuttu asia, mutta mitä se tarkoittaa?

Lajitteletko biojätteen, muovit, paperit, pahvit ja muut kotona? Suunnitteletko perheen ruuat ennakkoon niin, että ostat vain tarpeellisen, eikä ruoka jää pilaantumaan kaappiin? Korjaatko kainalosta ratkenneen sauman tai parsitko reiän villasukasta? Lainaatko remonttityökaluja tutuilta sen sijaan, että ostat oman porakoneen tai tikkaat? Tykkäätkö kierrellä kirppareita ja kierrätätkö tavaraa?

Hyvä. Toteutat jo ehkä tietämättäsikin kiertotaloutta omassa arjessasi.

Kiertotalous on kattokäsite toimille, jotka vähentävät uusien, neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja jätteen syntymistä karsimalla turhaa kulutusta, pidentämällä tuotteiden ikää tai käyttämällä kierrossa olevat raaka-aineet tehokkaasti uudelleen.

Kiertotalouden tavoitteena on, että siirrymme ylikulutuksen ja kertakäyttökulttuurin aikakaudesta kohti kestävämpää elämäntapaa.

Kiertotalous on noussut puheenaiheeksi vuodesta 2015 lähtien

”Kiertotaloudessa on kyse siitä, miten ihmiskunnan toiminta toteutetaan maapallon kantokyvyn rajoissa”, hiilineutraalin kiertotalouden asiantuntija Nani Pajunen Sitrasta sanoo.

Tähän asti maailmantalouden kasvu on perustunut maapallon luonnonvarojen ylikulutukseen. Tämän ja ihmisen muun toiminnan seurauksia ovat ilmastonmuutos sekä luonnon monimuotoisuuden katoaminen, Pajunen sanoo.

”Jo 50 vuotta on tiedetty, että ylikulutamme maapallon luonnonvaroja, joita on rajallisesti. Tähän pitää tehdä muutos.”

Vaikka kiertotalous on käsitteenä uusi – siitä on puhuttu laajemmin vasta vuodesta 2015 – tavalliselle ihmiselle kyse on vanhasta, tutusta asiasta. Etenkin vanhemmalle polvelle vaatteiden käyttäminen loppuun, esineen käyttöiän pidentäminen korjaamalla tai käyttötavaroiden jakaminen ovat olleet osa elämäntapaa lapsuudesta asti, Pajunen sanoo.

Nettikirppikset, Älä osta mitään -päivä ja autojen jakamispalvelut taas ovat tämän hetken trendejä. Niissä on kyse ihan samasta kiertotalousajattelusta: harkitaan ostoksia tarkkaan, ostetaan käytettyä ja jaetaan mahdollisuuksien mukaan. Kaikkea ei tarvitse omistaa. Kaappitilaa säästyy. Tavaroilla, joita hankimme, on meille kenties enemmän merkitystä, jos niitä ei pursua kodissa roskaksi asti.

Kiertotalous säästää rahaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan jokainen suomalainen heittää vuodessa roskiin keskimäärin 20–25 kiloa syömäkelpoista ruokaa, noin sadan euron edestä. Nelihenkisessä perheessä roskiin lentää useita satoja euroja. Suunnittelemalla ruokaostokset paremmin hävikki vähenee ja rahaa säästyy muuhun.

Uutta sen sijaan on, että kiertotaloutta on alettu miettiä systemaattisesti koko yhteiskunnan tasolla, Pajunen sanoo. Kyse ei ole vain esimerkiksi kierrättämisestä vaan järjestelmätason muutoksesta.

Kiertotalous suunnittelun pohjaksi alusta lähtien

Kun kiertotalousajattelusta puhutaan järjestelmätasolla, puhutaan siitä, miten liikumme, asumme, syömme ja elämme tulevaisuudessa kestävällä tavalla.

Tulevaisuuden ennusteisiin kuuluu, että kolme neljäsosaa ihmiskunnasta asuu kaupungeissa, Nani Pajunen sanoo. Rakentamiseen käytetään hänen mukaansa noin puolet ihmisen ottamista luonnonvaroista.

”Sillä on valtava merkitys, jos pystymme vähentämään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä.”

Ideaalitilanteessa kiertotalous toimii suunnittelun pohjana alusta lähtien. Eri alojen asiantuntijoista koostuvissa kehitysryhmissä mietitään, miten kaupungit tai rakentaminen suunnitellaan niin, että lopputulos olisi sekä ilmaston ja ympäristön että talouden kannalta kestävä ja tuottaisi lisäarvona hyvinvointia, esimerkiksi yhteisöllisyyden kautta.

”Kaikki lähtee elinkaariajattelusta. Että joka ikisessä elinkaarivaiheessa ajatellaan asioita uusiksi, muutetaan tuhlaavaa elämäntapaa.”

Rakentamisessa se tarkoittaa Pajusen mukaan sitä, että jo suunnitteluvaiheessa mietitään, kuinka rakennuksessa käytetyt materiaalit ja tuotteet voi käyttää uudelleen, jos rakennus joskus puretaan.

”Kaikki ihmiskunnan tuottama materiaali tulee jossain vaiheessa eteen jätteenä. Mutta siinä vaiheessa, kun jostain on tullut jätettä, olemme myöhässä, eli materiaalikierto pitää ratkaista jo elinkaaren alussa”, Pajunen sanoo.

Jätteen synnyn vähentämiseen ja luonnonvarojen säästämiseen liittyy eräs merkittävä kiertotalouden tulevaisuuden visio: urban mining eli kaupunkikaivostoiminta.

Sen sijaan, että raaka-aineet puhelimiin, tietokoneisiin tai autoihin kaivettaisiin maaperästä, tulevaisuudessa ne voitaisiin ”kaivaa” uudelleen käyttöön valmistetuista mutta käyttöikänsä loppuun tulleista rakennuksista, laitteista ja tavaroista.

”Materiaali- ja raaka-ainetiedon hallinnasta puhutaan nyt todella paljon.”

Tulevaisuudessa tuotteesta pitäisi Pajusen mukaan olla automaattisesti saatavissa ”reseptiikka” eli se, mitä materiaalia se sisältää. Tietokannassa olisi tieto, koska tuote on tulossa elinkaarensa loppuun ja kuinka siinä olevat materiaalit saadaan uudelleen käyttöön. Myös rakennukset voidaan ajatella tuotteina ja kaupungit materiaalipankkeina.

”Vanhasta rakennuksesta ei välttämättä tiedetä, mitä kaikkia materiaaleja siinä on käytetty.”

Hiilineutraalin energian tuotanto tukee kiertotaloutta

”Energiankäyttö ja sen tuomat mahdollisuudet ovat osa kiertotalousratkaisuja”, Helenin vastuullisuudesta ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Maiju Westergren sanoo.

Hiilineutraalin energian tuotanto tukee kiertotaloutta. Tänä vuonna Helenin suurimmat uutiset hiilineutraalista tuotannosta koskevat tuulivoimaa ja kaukolämpöä: Helen viisinkertaistaa tuulivoiman tuotantonsa kahden uuden tuulipuiston myötä vuoteen 2022 mennessä ja vähentää kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä rakentamalla uusia, hukkalämpöä lämmönlähteenään käyttäviä lämpöpumppuja.

Hukkalämpöjä otetaan talteen esimerkiksi jäteveden sisältämästä lämmöstä ja konesaleista. Vuonna 2020 käynnistyneen pilottihankkeen myötä Helen kerää talteen myös Pauligin Vuosaaren paahtimon paahtoprosessissa syntyvää hukkalämpöä.

Hukkalämmöt jalostetaan kaukolämmöksi teollisen mittakaavan lämpöpumpuilla. Helsingissä Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa rakennetaan juuri uutta, kuudetta lämpöpumppua, ja päätös seitsemännen, maailman suurimpiin kuuluvan lämpöpumpun rakentamisesta on tehty.

Lämpöpumput mahdollistavat tulevaisuudessa lämmön tuottamisen Helsinkiin hiilineutraalisti koko kesäkauden ajan ja jo nyt päästöttömän kaukolämmön tarjoamisen asiakkaille.

”Kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen ansiosta, energiavirtoja kierrättämällä, voimme tarjota asiakkaillemme päästötöntä lämpöä ja jäähdytystä, joilla niin kotitaloudet kuin yritykset voivat pienentää hiilijalanjälkeään”, Westergren sanoo.”

Kiertotalous tuo uutta työtä

Kiertotaloudella tavoitellaan kokonaisvaltaisesti hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Fiksumman ja tehokkaamman raaka-aineiden ja materiaalien käytön lisäksi uudenlainen kiertotalous luo uudenlaista liiketoimintaa.

Nani Peltosen mukaan sellaista syntyy esimerkiksi taloyhtiön remontin yhteydessä. Taloyhtiöihin voitaisiin tilata putki- tai kattoremontin alla palveluyritys, joka katsoisi asukkaiden kanssa, mitkä remonttien yhteydessä tavallisesti jätelavoille päätyvät materiaalit se ottaisi noudettavakseen ja jälleen myytäväkseen, Pajunen ideoi.

”Ja asukas saisi 20 prosenttia myyntitulosta.”

Tai kun jokin rakennus päätetään purkaa, purkukatselmuksiin ja -töihin erikoistunut yhtiö tulisi tekemään kartoituksen siitä, mitä tuotteita rakennuksesta voi käyttää uudelleen ja hoitaisi niiden talteenoton ja myynnin.

Työtä syntyy toki olemassa oleville aloillekin.

”Huolto- ja korjausliiketoiminta ovat hyviä esimerkkejä. Käden taitajat, kuten verhoilijat, pidentävät tuotteen käyttöikää.”

Suomi on kiertotalouden edelläkävijä

Tällä hetkellä vasta alle kymmenen prosenttia ihmisen käyttämistä raaka-aineista palaa Nani Pajusen mukaan kiertoon. Tulevaisuudessa tilanne on hyvin toisenlainen.

”Suomi haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoitteen toteutuminen edellyttää laajaa kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa”, Pajunen sanoo.

Suomi kuuluu kiertotalouden edelläkävijämaihin. Parhaillaan työn alla on kansallinen kiertotalousohjelma, jossa konkretisoidaan Suomen seuraavat askeleet kohti kiertotaloutta.

Kodeissa moni asia, kuten jätteiden lajittelu ja kierrätys, toimii jo hienosti. Myös teollisessa mittakaavassa uusia ratkaisuja on edennyt investointivaiheeseen. Esimerkiksi ongelmallisten tekstiilijätteiden jalostukseen rakennetaan pilottilaitosta.

”Osaajia on”, Pajunen sanoo.

”Minulla ei ole epäilystäkään, ettemmekö onnistuisi, jos haluamme.”