Sähkö

Kaikki mitä olet halunnut tietää tuulesta – ja vähän enemmänkin

  • Teksti: Kati Kelola
  • Kuvat:
  • 10.12.2019

Mikä on Suomen tuuliennätys? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa tuuliin? Otimme selvää tuulesta ja sen tulevaisuuden suunnasta.

Puita kaatui rytisten, kun Suomen historian kovin myrsky riehui Ahvenanmaan Kökarissa 2. tammikuuta tänä vuonna.

Bogskärin luodon mittauspisteellä saatiin keskituulennopeudeksi tuona tuiskuisena yönä 32,5 metriä sekunnissa. Puuskittain tuuli takoi sitäkin kovempaa. Poliisi kehotti ahvenanmaalaisia pysymään kotona. Ruotsin-laivat jättivät pysähtymättä Maarianhaminassa. Ahvenanmaan yleisradioyhtiö pimeni, samoin sähköt tuhansista kodeista.

Historiaan tapahtuma jäi Aapeli-myrskynä, joka aiheutti sähkökatkoja ja tuhoja myös muualla Suomessa. Aapelin kokoisia myrskyjä osuu Suomeen keskimäärin kerran 45 vuodessa.

Aapeli kolkutteli jopa hirmumyrskyn rajoja. Sellaiseksi määritellään myräkät, joissa keskituulen nopeus on vähintään 33 metriä sekunnissa.

Suomessa sellaista ei ole mitattu vielä koskaan.

Elintärkeä tuuli

Tuulet ovat meille elintärkeitä. Ne kuljettavat kosteutta mereltä mantereelle. Mikäli tuulet loppuisivat, myös sateet loppuisivat.

Ilmatieteen laitoksen mukaan seurauksena olisi jokien kuivuminen ja maan aavikoituminen. Kun tuulet eivät enää tasaisi maapallon lämpötilaeroja, napa-alueet jäähtyisivät ja päiväntasaaja kuumenisi.

Myöskään monet kasvit eivät pääsisi levittämään siitepölyään ja siemeniään, eivätkä lisääntymään. Merivirrat heikkenisivät, mikä muuttaisi merten ekosysteemejä.

Seuraisi sukupuuttoja.

Onneksi yllä kuvatun kaltainen tilanne on vain kuvitelmaa. Tuulet voisivat loppua kokonaan vain, jos maapallo sinkoutuisi radaltaan, eikä mikään lämmittäisi enää sen ilmakehää. Ei siis ole pikkujuttu, että saamme nauttia tuulisista päivistä ja öistä.

Tuulet syntyvät, koska aurinko lämmittää maapalloa epätasaisesti. Seurauksena on lämpötila- ja ilmanpaine-eroja, joita ilmavirtaukset tasaavat. Lämmin ilma on kevyempää kuin kylmä. Auringon lämmittämä ilma alkaa nousta ja tilalle virrata raskaampaa, viileämpää ilmaa.

Ilman kiertoliike on monimutkaisten asioiden yhteispeliä, johon vaikuttavat myös maapallon pyöriminen, ilmakehän kitka sekä maa- ja merialueiden muoto ja jakautuminen.

Mistä tuulet saavat nimet?

Sirocco, Mistral, Föhn… Eri tavoin ja eri alueilla puhaltavien tuulten nimissä on romanttinen kaiku. Sirocco puhaltaa Saharasta Välimerelle ja laittaa liikkeelle hiekkamyrskyjä sekä kantaa mukanaan hiekansiruja Euroopan puolelle. Kylmä Mistral tuivertaa Etelä-Ranskassa.

Vuoriston vaikutuksesta syntyvä kuiva föhn-tuuli tuo lämmintä ilmaa meille suomalaisillekin.

Myrskytuulillakin on omat tyyppinsä, luokkansa ja nimensä.

Trooppisia hirmumyrskyjä kutsutaan hurrikaaneiksi, taifuuneiksi tai trooppisiksi sykloneiksi sen mukaan, missä osassa maapalloa ne pauhaavat. Kyse on kuitenkin samasta ilmiöstä.

Hurrikaanit riehuvat Pohjois-Atlantin eteläosissa, Kap Verdeltä Karibianmerelle ja Meksikonlahdelle ulottuvalla alueella ja Tyynenmeren itä- ja eteläosissa.

Taifuunit vaikuttavat Tyynenmeren luoteisosissa eli Itä-Aasian merialueilla. Trooppisia sykloneja esiintyy Intian valtamerellä, Arabianmerellä, Bengalinlahdella ja Kaakkois-Afrikassa.

Trooppisia hirmumyrskyjä syntyy satakunta vuodessa. Ne nimetään alueellisten järjestelmien mukaan. Nimen tulee sopia paikalliseen kieleen ja olla helposti ja nopeasti lausuttavissa. Näin sillä voi viestiä tehokkaasti ja se jää mieleen.

Esimerkiksi hurrikaanit nimetään vuosittain aakkosjärjestyksessä A:sta alkaen. Joka toinen myrsky saa nimensä mieheltä, joka toinen naiselta. Ennen vuotta 1979 kaikilla hurrikaaneilla oli naisten nimet.

Nimilistoista vastaa Maailman ilmatieteen järjestö WMO. Käytössä on kuusi listaa, jotka kiertävät kuuden vuoden syklissä. Niinpä tänä vuonna hurrikaaneille annettavat nimet tulevat käyttöön uudelleen vuonna 2025 – paitsi poikkeustilanteessa.

Mikäli trooppinen hirmumyrsky on aiheuttanut niin suurta tuhoa, että nimen käyttäminen uudelleen olisi uhrien kannalta loukkaavaa, nimi jäädytetään. Tällaisia hirmumyrskyjä ovat olleet esimerkiksi Yhdysvaltojen Katrina (2005), Filippiinien Haiyan (2013) ja Karibian Irma (2017).

Hirmumyrskyt voimistuvat

Tulevaisuudessa trooppisiin hirmumyrskyihin saattaa vaikuttaa ilmastonmuutos.

”Tutkimustuloksissa on esitetty, että trooppisten hirmumyrskyjen määrä vähentyy, mutta myrskyt voimistuvat”, ilmastotutkija Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Muutoin ilmastonmuutoksen vaikutukset tuulten voimakkuuteen ovat nykytiedon valossa vähäisiä, etenkin Euroopassa, Ruosteenoja toteaa.

”Tuulen voimakkuus näyttäisi käyttäytyvän hyvin eri tavalla kuin lämpötila ja sademäärä”, Ruosteenoja sanoo.

Kahteen jälkimmäiseen ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi. Helleaallot voimistuvat ja talvet leudontuvat. Sadetta saadaan aiempaa useammin ja runsaampana.

Lisää tuulivoimaa

Ihmiselle tuulesta on ollut paljon apua. Ilman sitä emme olisi voineet purjehtia kartoittamaan maapallon alueita. Tuulimyllyt ovat jauhaneet meille viljaa.

Nykyään lataamme tuulella puhelimiamme ja padejamme sekä pyöritämme kodin laitteita. Valaisemme ja lämmitämme.

Suomen sähköntuotannosta yhdeksän prosenttia tuli viime vuonna tuulivoimasta. Tänä vuonna luku todennäköisesti kasvaa, arvelee Suomen Hyötytuuli Oy:n toimitusjohtaja Toni Sulameri. Syynä on erityisen hyvä tuulivuosi. Tuotanto on lisääntynyt 20–30 prosentilla viime vuoteen, joka oli matalatuulinen.

Sulameren mukaan tuulivoima elää nyt buumia, kansainvälisestikin.

Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Suomen Tuulivoimayhdistys on ilmoittanut, että tavoitteena on viisinkertaistaa tuulivoiman tuotantomäärä vuodesta 2018 vuoteen 2030. Tällöin sillä pystyttäisiin kattamaan 30 prosenttia Suomen arvioidusta sähkönkulutuksesta.

Suomessa uusia tuulivoimahankkeita on Sulameren mukaan nytkäyttänyt viime aikoina eteenpäin etenkin valtion tuotantotuki. Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat myös olleet laskussa.

Helen on osakkaana Hyötytuuli Oy:ssä 12,5 prosentin osuudella. Yhtiöllä on tällä hetkellä kuusi tuulipuistoa. Kahdeksan uutta hanketta on vireillä.

Kasvun varaakin Sulameren mukaan on. Suomi on hänen mukaansa tuulienergian tuotannossa useamman vuoden Ruotsia jäljessä, ja johtavaa tuulivoimamaata Tanskaa vielä enemmän. Tanskan energian­kulutuksesta yli 40 prosenttia katetaan tuulivoimalla, Toni Sulameri kertoo.

Toisessa tuulienergian kärkimaassa, Saksassa, on yli 25 000 tuulivoimalaa, kun niitä Suomessa on tällä hetkellä noin 700.

”Saksa on pinta-alaltaan samankokoinen maa kuin Suomi, siellä on vain 15 kertaa enemmän asukkaita. Joten kyllä Suomesta tilaa pitäisi löytyä”, Sulameri sanoo.

Merkittävänä teknisenä kehitysaskeleena Suomen tuulivoimatuotannolle Sulameri näkee siirtokapasiteetin lisäämisen. Näin tuulivoimaa saataisiin myyntiin Keski-Euroopan markkinoille, jolloin markkina-alue laajenisi kunnolla ja ala kasvaisi Suomessa.

Rikotaanko tuuliennätys?

Suomessa ilmastonmuutos voi ilmastotutkija Kimmo Ruosteenojan mukaan lisätä yksittäisten ukkosmyrskyjen voimakkuutta, mutta keskeisempi muutos saattaa liittyä tuulen suuntaan.

”Etelän- ja lännenpuoleisten tuulten osuus näyttäisi olevan kasvussa syksyllä”, Ruosteenoja sanoo.

Käytännössä se tarkoittaisi, että tuuliolosuhteet tuulienergian tuotannolle parantuisivat Suomen länsirannikolla.

”Siellä lännen puolella on iso, vapaa meri, josta tuuli pääsisi puhaltelemaan.”

Lännen ja etelän välinen lounaistuuli tuo mukanaan lämmintä ja kosteaa ilmaa, kun koillistuuli tuo kylmää. Jos tulevaisuudessa puhaltaa entistä enemmän lounaasta, se leudontaa talvia.

Ruosteenoja korostaa, että kyse on pitkällä aikavälillä, vuosikymmenten kuluessa tapahtuvista muutoksista ja tämänhetkisestä tiedeyhteisön käsityksestä.

Entä rikotaanko Suomessa joskus hirmumyrskyn raja, jolla keskituulen nopeus on vähintään 33 metriä sekunnissa?

”Kyllä sellainen tilanne varmaan vielä jossain päin Suomea tulee. Mutta ei välttämättä meidän elinaikanamme.”

Avainsanat

Tuuli

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Tiedätkö, mistä tuuli syntyy? – 10 tuulesta temmattua faktaa

Mikä on tuulen energianlähde? Voiko tuuli nostaa ihmisen ilmaan? Mikä on trombi? Lue tämä juttu, niin tiedät.