Menu

#Lämpöpumppu on pop

Helenin sidosryhmätilaisuuden kuuma peruna oli tällä kertaa lämpöpumput. Niitä tarvitaan tulevaisuuden energiajärjestelmissä yhä enemmän.

Johtaja Maiju Westergren avasi Sörnäisissä 14.3. pidetyn keskustelutilaisuuden "Voisiko koko Helsingin lämmittää lämpöpumpuilla?" ja kertoi Helenin nykytilanteesta sekä matkasta kohti ilmastoneutraalia tuotantoa. Tulevaisuudessa sekä kysyntä että tuotanto joustavat, ja energian varastointi (sähkö, lämpö ja jäähdytys) nousee tärkeään rooliin.

Kehityspäällikkö Jouni Kivirinne Helenistä kertoi lämpöpumpuista Helsingissä. Ilmastoskenaarion mukaan ilmaston lämmetessä lämmityksen tarve vähenee vuoteen 2050 mennessä Etelä-Suomessa 17 %, kun taas jäähdytyksen tarve kasvaa 35 %. Ihmiset ovat myös halukkaita investoimaan asumismukavuuteen ja maksamaan viileästä kodista ja työskentelyolosuhteista kesähelteillä.

Helsingin kaupunkienergiajärjestelmä on Kivirinteen mukaan ainutlaatuinen; se hyödyntää energiavirrat maksimaalisesti. Vuonna 2016 lämpöpumpuilla tuotettiin 7 % Helsingin kaukolämmöstä ja peräti 78 % kaukojäähdytyksestä.

Helenin maailman suurimpiin kuuluvassa lämpö- ja jäähdytyslaitoksessa Katri Valassa on viisi isoa lämpöpumppua. Katri Valan laitoksessa lämpöä saadaan talteen puhdistetun jäteveden hukkalämmöstä sekä kaukojäähdytysjärjestelmän kautta. Kun lämpöä ja jäähdytystä tuotetaan samassa prosessissa, saadaan hukkaenergiat hyödynnettyä parhaiten. Lämpöpumput ovat siksi tärkeä osa myös tulevaisuuden kaupunkienergiajärjestelmää ja niiden osuus tulee kasvamaan.

Yksikön päällikkö Janne Rauhamäki Helenistä taustoitti Helenin polkua ilmastoneutraaliin tuotantoon. Rauhamäki korosti sitä, että ilmastoneutraalin tulevaisuuden saavuttamiseksi tarvitaan monipuolisia keinoja.

Näitä kaikkia tarvitaan:

  • Biopolttoaineet: pelletti, hake, kierrätyspuu, biohiili, biokaasu, bioöljy
  • Tuulivoima ja aurinkoenergia
  • Sähkökattilat
  • Geoterminen energia
  • Varastointi: sähkö, lämpö ja jäähdytys
  • Asiakkaiden kanssa toteutettavat ratkaisut
  • Älykkäät ratkaisut, kysyntäjousto
  • Lämpöpumppuratkaisut

Helen rakentaa parhaillaan uutta, isoa lämpöpumppulaitosta Esplanadin alle. Laitos saadaan tuotantokäyttöön 2018. Katri Valan jo kymmenen vuotta toiminnassa olleeseen laitokseen tehdään selvitystä mahdollisesta laajentamisesta. Lisäksi panostetaan kiinteistökohtaisiin lämpöpumppuihin kaukojäähdytysverkon ulkopuolisille alueille, joilla kiinteistöjen hukkalämmöt saadaan hyödynnettyä kaukolämmön tuotannossa.

Rauhamäki muistutti mittaluokista: Hanasaaren voimalaitoksen toiminnan päätyttyä jää Helsingin lämpötehosta pois 440 MW ja sähkötehosta 220 MW. Katri Valan tuotanto yltää parhaimmillaankin vain neljäsosaan Hanasaaren lämpötuotannosta, sähköä lämpöpumppulaitos sen sijaan kuluttaa 30 MW. Perinteinen maalämpö tarvitsee saman lämpömäärän tuottamiseen 40 000 porareikää 15 metrin välein, 10 000 km porareikää, ja sen pinta-alatarve on 9 neliökilometriä. Helsingin mittakaavassa tämä on aika iso alue.

Janne Rauhamäki kertoi, että Helen seuraa geotermisen lämmön hyödyntämistä Espoon hankkeessa. Helen on lisäksi selvittänyt merivesilämpöpumppumahdollisuuksia; Tukholmassa merivesipumput toimivat paremmin suotuisten vesistöolosuhteiden ansiosta, Helsingissä ei ole tällaista mahdollisuutta. Riittävän korkean meriveden lämpötilan saamiseksi Helsingistä tarvittaisiin ottotunneli puoleen väliin Tallinnaa saakka.

Energiateollisuuden asiantuntija Katja Kurki-Suonio kertoi koko Suomen kaukolämmön tuotannosta. Yli puolet, 54 %, Suomen kaukolämmöstä tuotetaan kotimaisella energialla ja 32 % käytetystä polttoaineesta on uusiutuvaa.

Lämpöpumppujen rooli on kasvussa, ja arvion mukaan niillä voidaan tuottaa 9 – 13 % Suomen kaukolämmöstä. Potentiaali on suurin isoissa järjestelmissä, joissa lämpöpumppuja voidaan hyödyntää kaukojäähdytyksen avulla, kuten Helsingissä.

Lue lisää Energiateollisuuden teettämästä selvityksestä Suuret lämpöpumput kaukolämpöjärjestelmässä.

Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen puhui lämpimästi lämpöpumppujen puolesta. Suomessa on käytössä jo noin 800 000 lämpöpumppua, joista suurin osa on poistoilmalämpöpumppuja. Hirvonen muistutti, että lämpöpumpuilla on Tukholmassa jo suuri rooli ja myös Suomessa niillä on paljon potentiaalia.

Sidosryhmätilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua mm. lämmön kausivarastoinnista; esimerkit ja tulevat pilotit maailmalla kiinnostavat. Helenillä on käytössään Suomen suurimpiin kuuluvat lämpöakut. Seuraa Twitter-keskustelua hashtagilla #Lämpöpumppu.

Voisiko koko Helsingin siis lämmittää lämpöpumpuilla? Paikalla olijat tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä että ei voisi, mutta lämpöpumppujen rooli varmasti kasvaa jatkossa entisestään.

Seija Uusitalo

Seija Uusitalo

Seija Uusitalo lähestyy Helenin asiakkaita ja sidosryhmiä Helen-lehtien kautta. Seijan sydän sykkii puutarhalle, käsillä tekemiselle ja luovuudelle, mutta sieltä löytyy myös järjestelmällinen pikku-insinööri, jolla on tarve tehdä vaikeistakin asioista ymmärrettäviä.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Lämpöpumppulämmön osuus kasvaa

Helenin Sörnäisissä sijaitsevilla Katri Valan lämpöpumpuilla tuotettiin viime vuonna peräti 70 prosenttia Suomen suurten lämpöpumppujen kaukolämmöstä. Lämpö toimitetaan asiakkaille kaukolämpöverkon kautta lämmittämään kiinteistöjä ja käyttövettä.

Lämpöpumpuilla tuotantoennätykseen

Sörnäisissä Katri Valan puiston alapuolella lämpöä ja jäähdytystä tekee viisi suurta lämpöpumppua.

Sitran selvitys osoittaa, että Helsinki näyttää mallia ilmastoratkaisuissa

Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on tärkein ilmastoratkaisu, jonka hyödyntäminen muissa maissa yhtä kattavasti kuin Suomessa ja Tanskassa vähentäisi päästöjä huomattavasti.