Helen näkee EU:n päästövähennysten tavat osoituksena ilmastovastuullisuudesta

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 14.7. kauan odotetun ”Fit for 55” -energiapaketin, jonka Helen näkee osoituksena ilmastovastuullisuudesta. Sen tavoitteena on uudistaa EU:n energialainsäädäntöä vastaamaan uutta -55% vähennystavoitetta, joka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Pääpiirteissään komissio tavoittelee päästövähennyksiä kaksinkertaistamalla uusiutuvan energian käytön, lisäämällä energiatehokkuutta ja hiilinieluja EU-alueella sekä laajentamalla päästökauppajärjestelmää koskemaan esimerkiksi liikennettä.

Kuukauden helleputken jälkeen ilmastonmuutos on sananmukaisesti jokaisen iholla ja EU osoittaa toimillaan olevansa tosissaan ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen. Helen näkee komission päästövähennystavoitteen osoituksena ilmastovastuullisuudesta ja esimerkillä johtamisesta. On tärkeää, että unionin heikoimpia suoriutujia tuetaan saavuttamaan hiilineutraalisuus mahdollisimman nopeasti.

Tulevaisuuden energiajärjestelmän on oltava resurssitehokas ja hyödynnettävä yhteiskunnan resursseja järkevästi. Voi sanoa, että toimiva energiajärjestelmä on yhtä kuin hyvä elintaso: lämmin suihku ja kylmä olut. Helen saavuttaa hiilineutraalisuuden vuoteen 2035 mennessä esimerkiksi käyttämällä lämpimästä suihkusta ja oluen kylmentämisestä syntyvät hukkalämmöt. Kiertotalous laajassa merkityksessä tulee korostumaan energia-alalla tulevina vuosikymmeninä.

Uusiutuvan energian direktiivissä ja energiatehokkuusdirektiivissä tuleekin korostaa entistä enemmän yhteiskunnan hukkalämpöjen hyödyntämistä, mikä on energiajärjestelmän kiertotaloutta parhaimmillaan. Uusiutuvan energian tavoitteiden lisäksi direktiiviin on sisällytettävä kunnianhimoiset energiatehokkuusvaatimukset, joiden avulla päästövähennykset saavutetaan nopeammin. Suomalaisten toimijoiden tavoitteena on metsätalouden sivuvirtojen luokittelu edelleen nollapäästöiseksi energialähteeksi uusiutuvan energian kestävyyskriteereissä.

Euroopan komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin ensisijainen tavoite on saavuttaa EU-ilmastolaissa määritelty -55% päästövähennykset. Kuitenkaan komission viime aikoina antamaa lainsäädäntöä ei voi luonnehtia teknologianeutraaliksi, koska esimerkiksi päästötön ydinvoima suljettaneen ulos moneen lainsäädäntöesitykseen valuneesta EU:n taksonomiasta. Jos EU haluaa todella leikata päästöt vuoteen 2030 mennessä, kaikkien päästöttömien teknologioiden on oltava mukana lainsäädäntöesityksissä ja kaikilla lainsäädäntöasteilla. Ei ole järkevää poissulkea potentiaalisia ilmasto- ja hiilineutraaleja ratkaisuja pois, jos jokin jäsenvaltio ei niitä halua käyttää. Tarvitsemme kaikki kestävät keinot ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Euroopan unioni tavoittelee johtajan asemaa ensimmäisenä ilmastoneutraalina maanosana. Johtajuus vaatii vastuullisuutta ja rohkeutta tukea uusia innovaatioita, millä ilmastotavoitteet saavutetaan. Onkin tärkeää, että EU:n tukimekanismeilla ja rahoitusinstrumenteilla rakennetaan uutta vanhojen rakenteiden säilyttämisen sijaan. Esimerkiksi EU:n päästökaupan tuloja voisi ohjata uusien teknologioiden, kuten vetytalouden ja pienydinreaktorien tutkimukseen ja käyttöönottoon.

Energiateollisuuden toimijoiden tulee vaatia EU-lainsäädännöltä pitkäjänteisyyttä, sekä taloudellista, ympäristöllistä ja sosiaalista kestävyyttä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi alalle tarvitaan selkeät askelmerkit hiilineutraalisuuteen sekä teknologia- ja energiatehokasta lainsäädäntöä, jotta päästöt saadaan leikattua mahdollisimman nopeasti.

Miikka Koski

Miikka Koski

Miikka edistää työssään Helenin EU-asioita ja katsoo maailmaa valtiotieteilijän näkökulmasta. Koronan vuoksi ulkomaanmatkat ovat vaihtuneet kotimaan matkailuun kotiseudulle Kustavin ja Taivassalon saaristossa, jossa hän pohtii biomassan kestävyyttä kotitaloa lämmittäessä.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä, siellä missä energiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin