Olemme hyvässä vauhdissa kohti hiilineutraalia Helsinkiä – panostamme ei-polttamalla tuotettuun energiaan

Kuntavaalien lähestymisen myötä myös keskustelu Helsingin ilmastoteoista kiihtyy.

Helsingin kaupungin ilmastopolitiikan ydinkysymykset ovat se, mitä päästöttömiä energiantuotantomuotoja halutaan lisätä, miten energiatehokkuutta parannetaan kautta linjan sekä miten vähentää liikenteen päästöjä. Ilmastotavoitteiden pitää olla kunnianhimoisia ja energiaratkaisuiden kustannustehokkaita, toimitusvarmoja ja vaivattomia kaupunkilaisille.

Kuntavaaleissa valitaan kaupungin päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kuntavaalien jälkeen uusi kaupungin valtuusto lähtee tekemään uutta kaupunkistrategiaa, jossa viitoitetaan kaupungin isot linjaukset seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Strategiassa linjataan esimerkiksi uudesta ilmasto-ohjelmasta, jonka avulla etenemme kohti Hiilineutraalia Helsinkiä vuoteen 2035 mennessä.

Mitä ilmastopolitiikalla tulisi tavoitella?

Energiateollisuus ry toteuttaa vuosittain energia-asenteet-seurantatutkimuksen, jossa selvitetään suomalaisten suhtautumista energiapoliittisiin kysymyksiin. Energia-asenne-tutkimus on tehty jo kohta neljänkymmenen vuoden ajan, ja se tarjoaa hyvän viitekehyksen, miten meidän suomalaisten suhtautuminen energiaan liittyviin kysymyksiin on kehittynyt. Tutkimuksesta saa hyvän käsityksen eri ryhmien mielipiteistä ja asenteista energiaan liittyen. Tulosten avulla voi myös miettiä, mikä on itselle tärkeintä energiapolitiikassa.

Vuoden 2020 tutkimuksessa suomalaisten mielestä poliittisissa päätöksissä tulisi ensisijaisesti tavoitella kohtuullista energian hintaa ja uusiutuvan energian osuuden lisäämistä. Kolmanneksi tuli yllättäen päästövähennykset ja ilmastonmuutoksen hillintä, joka aiemmin piti ykköstilaa.

Ovatko suomalaiset unohtaneet ilmastonmuutoksen tärkeyden? Eivät varmastikaan ole, sillä erot kolmen tärkeimmän valinnan suhteen ovat pieniä, mutta kohtuullisen energian hinnan nousu ykköseksi voi kertoa siitä, että suomalaisten mielestä energiasta ei saa tulla luksustuotetta tai tukiautomaattia, vaan on valittava fiksuimmat ja kustannustehokkaimmat tavat tuottaa energiaa päästöttömästi.

Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat Helsingissä kaiken lähtökohta. Ilmasto-ohjelmassa sekä omassa ilmastotyössämme keskitymmekin siihen, kuinka toimet toteutetaan kaikille helsinkiläisille mahdollisimman kustannustehokkaasti, vaivattomasti sekä oikeudenmukaisesti.

Mihin energiantuotantomuotoihin pitäisi sitten panostaa?

Energiateollisuuden energia-asenne tutkimuksessa kysyttiin myös, mihin suuntaan energiantuotantoa pitäisi kehittää. Vastauksissa kärkeen nousivat aurinko- ja tuulivoima. Samalla kaiken polttamalla tuotetun energian suosio on tasaisesti laskenut; jo aiemmin hiilen ja öljyn, nyt viime vuosina myös maakaasun, turpeen ja puupohjaisten polttoaineiden kannatus.

Vielä muutama vuosi sitten ajateltiin yleisesti, että energiantuotanto voisi perustua isolta osin puupohjaisiin polttoaineisiin. Tämä ajatus on muuttunut voimakkaasti niin meillä Helenissä kuin myös sidosryhmiemme keskuudessa, haluamme tehdä siirtymän pois fossiilista mahdollisimman isolta osin ei-polttamalla tuotettuun energiaan. Kestävästi tuotetut puupohjaiset polttoaineet ovat vain hyvä osa- tai välivaiheen ratkaisu Helsingissä.

Helenin hiilineutraalisuustavoite perustuu suurimmalta osin ei-polttamalla tuotettuun energiaan. Helen on lisännyt sähkötuotannossaan tuulivoiman ja auringon osuutta ja ennestään meillä on portfoliossa vesivoimaa ja ydinvoimaa. Sähköistyminen on avain kotien ja kiinteistöjen lämmitykseen sekä myös liikenteen vähäpäästöisyyteen.

Hukka- ja ympäristölämpöjen osuus nousee Helsingin lämmityksessä tämän vuosikymmenen aikana merkittävään rooliin, nykyisestä noin 10 % osuudesta yli puoleen. Helenin 2035 hiilineutraalisuustavoitteessa puupolttoaineiden käyttö on isossa kuvassa vähäinen, mutta sen rooli on talviajan lämmöntuotannon varmistaja ja siksi merkityksellinen.

Miten kaupunki voi edistää päästövähennyksiä tehokkaimmin?

Nykyinen valtuusto asetti hyvän ja kunnianhimoisen tavoitteen: Helsinki on hiilineutraali vuonna 2035. Tavoite on eurooppalaisessa mittakaavassa edistyksellinen ja hyviä aloitettuja toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeä edistää, mutta myös uusia toimenpiteitä tarvitaan.

Helsingin päästöistä energian osuus on yli puolet, tulevan valtuustokauden aikana Helen tulee tekemään isoimmat päätökset energiantuotannon päästöjen vähentämiseksi. Kaupungin puolelta kaavoitus ja maankäyttö ovat keskeisiä, joilla se voi edistää vähäpäästöistä energiantuotantoa.

Liikenne on lämmityksen jälkeen kaupungin toiseksi suurin päästäjä. Julkisen liikenteen suosiminen on avainasemassa, mutta myös sähköisen liikenteen edistämisessä voidaan tehdä merkittävää kehitystä.

Helen on tänä päivänä paljon muutakin kuin energiantuottaja, meillä on tarjota kattavasti ratkaisuja ja palveluita kaikille kaupunkilaisille. Sähköisessä liikenteessä Helen voi olla merkittävä kumppani kaupungille, meillä on edellytyksiä rakentaa Helsinkiin nykyistä paljon kattavampi sähköautojen latausinfra.

Hyvää dialogia tarvitaan hiilineutraalin Helsingin rakentamisessa. Kutsummekin kaikki helsinkiläiset tutustumaan muutokseen energiantuotannon osalta Hiiletön Helsinki syntyy teoilla -sivustollamme ja osallistumaan keskusteluun vaalien yhteydessä sekä niiden jälkeen!

Maiju Westergren

Maiju Westergren

Maiju Westergren luotsaa Helenin vastuullisuusasioita sekä edunvalvontaa. Hänen mielestään energia-ala on täynnä mahdollisuuksia ja mielenkiintoisia ratkaisuja. Vapaa-ajallaan Maiju ihmettelee puutarhan rönsyämistä, tanssii flamencoa ja viihtyy liikkuen luonnossa.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä, siellä missä energiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin