Takaisin

Tekoäly mukaan geolämmön tutkimukseen - Helsingin ensimmäinen geolämpölaitos toimii pilottikohteena

Helen suunnittelee Helsingin ensimmäistä geolämpölaitosta Ruskeasuolle. Keskisyvää lämpökaivoa käytetään testikohteena uudelle teknologialle. Samalla valmistellaan Suomessa kaupunkioloissa ainutlaatuista 3D-seismistä heijastustutkimusta ja tekoälyn käyttöä tutkimustulosten analysoinnissa. Ruskeasuon pilottilaitoksen kokemuksia ja tutkimustuloksia hyödynnetään Helenin tulevissa geolämpöhankkeissa.

Helenin ensimmäisestä geolämpölaitoksesta tehdään pilottikohde, jossa testataan ja kehitetään poraustekniikkaa sekä teknisiä ratkaisuja. Ensimmäisen vaiheen pilottilaitoksen tuotantomäärä on noin 1,8 GWh lämpöä vuodessa, koelämpökaivon syvyys on noin 2 - 3 kilometriä.

Samalla valmistellaan 3D-seismistä heijastustutkimusta, jota ei ole aiemmin Suomessa tehty. Tutkimustulosten analysointiin hyödynnetään tekoälyä, mikä on maailman mittakaavassakin vielä ainutlaatuista. Tutkimustulosten perusteella ja ensimmäisestä geolämpölaitoksesta saatujen kokemusten perusteella suunnitellaan uuden 4 - 7 kilometriä syvän lämpökaivon poraamista.

- Ensimmäinen geolämpölaitoksemme perustuu keskisyvään lämpökaivoon. Tavoitteemme on saada uusi laitos koe- ja tuotantokäyttöön jo ensi vuonna. Samalla jatkamme suunnittelua uuden, syvemmän lämpökaivon poraamiseksi. Hyödynnämme tässä keskisyvästä koelämpökaivosta saatua kokemusta ja uusinta teknologiaa: 3D-seismistä heijastustutkimusta ja tekoälyä, kertoo projektipäällikkö Sami Mustonen Helenistä.

Ruskeasuon geolämpölaitos on vielä suunnitteluvaiheessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Helenille investointitukea 5,9 milj. euroa geolämmön pilotointiin. Investointituki mahdollistaa ensimmäisen keskisyvän geolämpökaivon ja laitoksen suunnittelun edistämisen kohti rakentamispäätöstä lähikuukausina sekä geolämmön teknisten ratkaisujen tutkimuksen seuraavia hankkeita varten.  

Hiilineutraalia kaukolämpöä

Helenin tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2035. Kivihiilen käytöstä luovutaan jo aiemmin ja viimeistään vuonna 2029. Fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen on käynnissä useita selvityksiä, esimerkiksi Kilpilahden alueen prosessiteollisuuden hukkalämpöjen hyödyntäminen pääkaupunkiseudun lämmitykseen, muut alueelliset hukkalämmöt sekä ympäristön lämmöt; geolämmön lisäksi selvitetään myös meriveden lämmön hyödyntämistä. Maalämpöpilotteja rakennetaan myös parhaillaan; uusi lämmöntuotannon malli yhdistää kauko- ja maalämmön parhaat puolet sekä optimoi niiden käyttöä.

- Helenin tavoitteena on hiilineutraalius 2035, kivihiilestä luovumme jo aiemmin, vaiheittain. Meillä on käynnissä useita selvityksiä hiilineutraaliin energiantuotantoon, ja geoterminen lämpö on yksi hyvä vaihtoehto. Tällä pilottihankkeella ja uusilla seismisillä tutkimuksilla selvitämme mahdollisuuksia tarkemmin. Näemme valtion tukirahoituksen erityisen tärkeänä, kun etsimme ja kehitämme uusia skaalautuvia energianlähteitä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi, sanoo johtaja Timo Aaltonen Helenistä.

Faktat:

  • Helenin ensimmäistä geolämpölaitosta suunnitellaan Ruskeasuolle, Hakamäentien läheisyyteen.
  • Ensimmäinen geolämpökaivo on keskisyvä, 2 - 3 kilometriä, ja se on tavoitteena saada tuotantoon jo vuonna 2021.
  • Ruskeasuon geolämpölaitos toimii pilottina, jossa testataan ja kehitetään poraustekniikkaa ja muita teknisiä ratkaisuja.
  • Samalla kerätään käyttökokemusta geolämmöstä ja hankitaan uutta tutkimustietoa. Tutkimuksessa hyödynnetään 3D-seismistä heijastustutkimusta, ja tutkimustuloksia analysoidaan tekoälyn avulla.
  • Saatujen kokemusten ja tutkimustulosten perusteella voidaan tehdä päätös isommasta tuotantolaitoksesta, jonka geolämpökaivon syvyys olisi 4 - 7 kilometriä.
Julkaistu: 17.11.2020 10.59
Jaa: