Suomalaiset hyväksyvät datakeskukset, jos niistä syntyy konkreettista hyötyä – erityisesti lämpöä koteihin
Suomalaisten suhtautuminen datakeskuksiin on myönteistä, kun niistä syntyy konkreettista hyötyä. Jopa 75 prosenttia suomalaisista hyväksyy datakeskukset, jos niiden tuottama hukkalämpö hyödynnetään kaukolämmössä, selviää Helenin teettämästä tutkimuksesta.
Datakeskusten vaikutuksia on käsitelty viime aikoina monipuolisesta julkisessa keskustelussa, jonka keskiöön on noussut niiden tuoma hyöty kansantaloudelle. Tutkimuksen tulokset osoittavat kuitenkin, että suhtautuminen datakeskuksiin muuttuu selvästi myönteisemmäksi silloin, kun niiden toiminnasta syntyy hyötyä yhteiskunnalle.
Lähes joka toinen vastaaja (49 %) hyväksyisi datakeskukset kotikuntaansa, jos niiden toiminnasta syntyy taloudellista hyötyä alueelle. Erityisen myönteisesti suhtaudutaan datakeskusten hukkalämmön hyödyntämiseen: peräti 75 prosenttia vastaajista arvioi suhtautumisensa siihen positiiviseksi. Yli neljännes vastaajista hyväksyisi datakeskukset nimenomaan sillä ehdolla, että niiden hukkalämpö hyödynnetään kaukolämmössä.
– Datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen kuitenkin edellyttää, että ne sijaitsevat lähellä kaukolämpöverkkoa. Hukkalämmöllä voidaan korvata muuta, yhä enemmän sähköön perustuvaa lämmöntuotantoa. Oikein toteutettuna datakeskukset tuottavat paikallista, kilpailukykyistä lämpöä ja auttavat hillitsemään kustannuksia, huomauttaa Helenin operatiivinen johtaja Tuukka Toivonen.
Kokonaisutukset vahvistavat kuvaa datakeskuksista osana paikallista elinvoimaa, kertoo Toivonen.uutena tulokset viittaavat siihen, että datakeskusten hyväksyttävyys ei ole itsestäänselvyys, mutta kasvaa merkittävästi, kun hyödyt konkretisoituvat paikallisesti.
– Tutkimus osoittaa, että datakeskukset hyväksytään helpommin silloin, kun niiden hyödyt näkyvät paikallisesti. Työpaikat, verotulot ja muut alueelle jäävät taloudelliset vaik
Näin tutkimus toteutettiin
Norstat kysyi Helenin toimeksiannosta verkkopaneelin avulla 18–75-vuotiaiden suomalaisten energiaa koskevia mielipiteitä 17.–25.9.2025. Paneeliin vastasi 1 010 vastaajaa ympäri Suomen. Tutkimuksen virhemarginaali on korkeintaan +/- 3,15 prosenttiyksikköä.