Kauko­lämpö on ilmasto­talkoiden avain­tekijä

Euroopalla ei ole varsinaista lainsäädäntöä, joka koskisi rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen liittyviä energiakysymyksiä, vaan energiakeskustelu Brysselissä on vahvasti keskittynyt sähköenergiaan ja sen tuottamiseen. ”Tämä on ongelma, sillä vuoden 2030 jälkeen EU-komission päästövähennystavoitteet tiukkenevat merkittävästi ja tavoitteena on käytännössä CO₂-päästö-vapaa Eurooppa – erityisesti rakennussektorin osalta”, toteaa Euroheat & Powerin toimitusjohtaja Paul Voss.

Energiateollisuus ry:n järjestämillä Kaukolämpöpäivillä puhunut Voss totesi, että varsinkin tiheään asutuissa Euroopan keskuksissa kaukolämmitys on ylivertainen lämmitysratkaisu. Helsinkiä hän kutsuu ”mallioppilaaksi”, josta muilla Euroopan mailla olisi paljon opittavaa kasvihuonekaasupäästöjensä vähentämiseksi.

Helsingin mallia muillekin

Kaukolämmön avulla lämmitetään Helsingissä yli 90 prosenttia kaikesta lämmitystarpeesta, mukaan lukien lämmin käyttövesi. Yhteistuotanto on erinomainen tapa maksimoida polttoainetehokkuus tuottamalla samassa prosessissa sekä lämpöä että sähköä. Kaupunkialueilla kaukolämpöjärjestelmään voidaan ottaa lisäksi talteen esimerkiksi kaukojäähdytyksellä kerättyä aurinkolämpöä ja lämmittää sillä asuin- ja liiketiloja.

”Isossa-Britanniassa kaukolämmityksen osuus on vain 2 %.”

Vaikka Pohjoismaissa kaukolämmityksen osuus rakennusten lämmitysmuotona on jo kiitettävällä tasolla, muualla Euroopassa se on edelleen lapsenkengissä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa kaukolämmityksen osuus kaikista lämmitysmuodoista on vain kaksi prosenttia.

Vossin mukaan EU-komission tiukkenevat energiatehokkuustavoitteet vaativat järeitä keinoja CO₂-päästöjen hillitsemiseksi. Ei riitä, että keskitytään energiatehokkaiden talojen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan lisäeristämiseen. Tarvitaan ympäristöystävällisiä energiantuotantoratkaisuja sekä sähköntuotantoon että lämmitysvaihtoehtoihin.

Luonto ja lompakko kiittävät

Euroopan unionin lyhyen aikavälin ympäristötavoitteet voi tiivistää lukuun 20. Kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään 20 prosentilla, uusiutuvan energian osuus nostamaan 20 prosenttiin ja energian käyttöä tehostamaan 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Pitkän ajan tavoitteiden mukaan vuonna 2050 EU:n päästöt ovat 80 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.

Voss korostaa, että kaukolämpö on ympäristön kannalta edullinen lämmitysmuoto, mutta myös taloudellisesti kannattava satsaus. Tanskalaisen Aalborgin ja ruotsalaisen Halmstadin yliopistojen viime vuonna yhteisesti laatima Heat Roadmap Europe kertoo samoin: strategialla, jossa rakennukset on liitetty kaukolämpöverkostoon, säästetään 100 miljardia euroa verrattuna strategiaan, jossa kaukolämpöjärjestelmien laajeneminen ei ole vaihtoehtona.

Vossin mukaan Suomella on mitä parhaimmat mahdollisuudet saavuttaa EU:n asettamat päästötavoitteet.

”Lähes kaikki kaupungin kiinteistöt ovat valinneet kaukolämmön, enkä näe mitään syytä, miksi Helsingin Energian systemaattisesti kehittyvä kaukolämpö ei pystyisi tarjoamaan asiakkailleen entistäkin vähäpäästöisempää lämpöä. Unohtamatta korkeaa toimitusvarmuutta ja kilpailukykyistä hintatasoa.”

Julkaistu Helen B 3/2014