Miten vähennän päästöjäni niin, että sillä on oikeasti vaikutusta?

Tiesitkö, että yhden Thaimaan-loman pois jättämisellä on yhtä iso merkitys päästöjen pienentämisessä kuin vegaaniksi ryhtymisellä? Tai että veden käytön vähentäminen pienentää runsaasti hiilidioksidipäästöjä, samoin kuin uusiutuvaan sähköön siirtyminen?

Useimmat suomalaiset ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta, mutta eivät oikein tiedä, onko omilla teoilla paljonkaan vaikutusta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Marraskuussa 2017 Sitra julkaisi raportin kuluttajien valinnoista hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Yle puolestaan kertoi uutisissaan, että jopa 89 % suomalaisista kokee ilmastonmuutoksen olevan melko vakava tai erittäin vakava ongelma. Samalla kuluttajat kuitenkin kokevat päästöjen vähennystoimet vaikeiksi, vaikka mielenkiintoa tekoihin olisi.

Ymmärrän kuluttajien tuskan, sillä jopa itselleni energia-alan ammattilaisena asiat tuntuvat usein epäselviltä. Mielenkiintoni säästötoimiin katoaa, kun luen yhä uudestaan yleisiä jorinoita siitä, kuinka auton sijasta tulisi kulkea julkisilla, märehtijöiden lihansyöntiä tulisi välttää, kiinteistöön tulisi tehdä energiatehokkuusremontti, kodinkoneet tulisi vaihtaa energiatehokkaampiin jne.

Kertaakaan en kuitenkaan ole juttuja lukiessani törmännyt edes suurpiirteisiin arvioihin siitä, minkä verran eri toimenpiteet vaikuttavat CO2-päästöjen vähennykseen. Siispä kokosin muutamaan tutkimustietoon perustuen listan omien tekojeni vaikutuksista. Nämä ovat samalla yksinkertaiset ohjeet päästöjen vähentämiseksi.

Valitse listalta itsellesi sopivat tavat vähentää päästöjä

Suomalaisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat keskimäärin 11,5 tCO2e vuodessa. (CO2e on hiilijalanjäljen yksikkö. Lyhenne tarkoittaa hiilidioksidiekvivalenttia eli ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Kirjain t yksikön edessä tarkoittaa tonnia.) Maailmalla vastaavan luvun keskiarvo on 6, mutta Australiassa ja Yhdysvalloissa luku on Suomea korkeampi.

Vertailun vuoksi: suunnilleen sama määrä päästöjä syntyy ajettuamme noin 73 000 kilometriä autolla. Sitran raportin mukaan vähennyspotentiaalia tuottamissamme päästöissä on nykyteknologialla 37 %, jolloin luku laskisi 7,2 tCO2e:iin. Jos omilla valinnoillamme vähentäisimme päästöjämme 20 %, pääsisimme osaltamme Euroopan 20-20-20-tavoitteisiin.

Lukuna tämä 20 % on 2,3 tCO2e, eli tämän verran meidän tulisi pystyä vähentämään kasvihuonepäästöjämme nykyisestä. Siispä listasin alle helppoja ja myös vähemmän helppoja toimenpiteitä, joista voit valita mieluisimmat saadaksesi kasaan tuon 2,3 tCO2e.

Kokoa alla olevasta listasta itsellesi parhaiten sopivat tavat vähentää päästöjä. 

Tehtävä

 Säästö (tCO2e)

Lasken asuntoni lämpötilaa yhdellä asteella.

 0,1

Lyhennän suihkuaikani 20 minuutista 5 minuuttiin.

 0,6

Ajan autolla 20 % vähemmän (1 työpäivä viikossa) ja käytän sen sijaan julkisia kulkuneuvoja.

 0,2

Ajan autolla 10 % vähemmän ja kuljen sen sijaan kävellen tai pyörällä.

 0,15

Ryhdyn vegaaniksi.

 1,1

Muutan sähkösopimukseni uusiutuvilla tuotettuun sähköön (kulutus noin 3000 kWh/v).

 0,75

Kodinkoneeni ovat energiatehokkaita, vaihdan valot ledeihin ja teen yleisiä energiansäästötoimia (valojen sammutus yms).

 0,3

Vaihdan riisin perunaan.

 0,025

En heitä ruokaa roskiin.

 0,1

En lennä Thaimaahan lomailemaan.

 1

En lennä Keski-Eurooppaan lomailemaan.

 0,3

Vaihdan naudanlihan sianlihaan tai kanaan.

 0,19

Puolitan juuston syönnin.

 0,17

Suosin tavaroiden lainaamista ostamisen sijaan.

 0,1

Pidennän tavaroiden käyttöikää ja vähennän ylimääräisiä tavaroita (elektroniikka, vaatteet ja   niiden korjaus, harkitut hankinnat).

 0,5

Vaihdan kaukolämmön uusiutuvaan kaukolämpöön.

 0,29

Asennutan aurinkopaneelit omakotitaloni katolle korvaamaan fossiilisilla tuotettua sähköä.

 0,25

Ostan yhden T-paidan vähemmän vuodessa.

 0,007

Käytän älypuhelintani vuoden pidempään.

 0,019

Vaihdan suihkuun ja hanoihin matalavirtauspäät.

 0,1

En pese astioita juoksevan veden alla vaan tiskikoneessa.

 0,4

 

Saitko kasaan 2,3? Onnittelut, olet jo askeleen lähempänä oman osuutesi tekemistä yhteisien kestävien elinolojen puolesta. Ei se ollutkaan niin vaikeaa! Nyt vain itse valitut säästötoimet käyttöön ja vinkki kaverille myös!

Arvot eivät ole tietenkään absoluuttisia totuuksia. Arvot ovat vain arvioita, ja niiden on tarkoitus antaa suuntaa omien tekojen todellisista vaikutuksista ja kannustaa pieniin muutoksiin omassa elämässä. Monella pienellä muutoksella on yhteensä iso merkitys.

Säästämisen iloa kaikille!

Lähteinä lukujen laskemisessa on käytetty Sitran raporttia, ilmastodieetti.fi:tä ja Helenin energianeuvontaa.

Krista Jaatinen

Krista Jaatinen

Krista kehittää uusia tuotteita ja palveluita erityisesti aurinkoenergiaan liittyen sekä toimii myös projektipäällikkönä ja rakennuttajana. Kristassa yhdistyvät luova ajattelu ja ongelmanratkaisukyky, joiden kautta hän haluaa tuoda energian lähemmäksi ihmisiä.

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suomella valtava päästövähennyspotentiaali sähkön ja lämmön yhteistuotannossa

Vuoden 2014 joulukuussa julkaistiin mediassa valitettavan vähälle huomiolle jäänyt CODE2-hankkeen tiekartta sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä.

Kodeissa huimasti päästövähennyspotentiaalia

Tässä blogissa ja omassa työssä tulee yleensä pyöriteltyä Helenin omaa hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaalia.

Minä lämpölupaan, lupaa sinäkin

Lämpölupaus on uusi tapa tavalliselle kuluttajalle vaikuttaa energiatuotannon päästöihin. Olisitko sinä valmis kääntämään hetkeksi lämmitystä pienemmälle?