Neljä kriittistä kysymystä biomassan kestävyydestä

Kaikessa metsän käytössä, niin myös bioenergian hyödyntämisessä, tulee huomioida metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Listasin neljä kysymystä ja vastausta biomassan kestävyydestä.

1. Miksi lahopuu on noussut keskusteluun?


Lahopuilla on iso merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle. Neljännes Suomen metsissä elävistä lajeista on riippuvaisia lahoavasta puusta. Erityisen riippuvaisia lahopuusta ovat erilaiset sienet ja hyönteiset. Suomessa on yli 2200 uhanalaista lajia, joista merkittävä osuus elää metsissä. Kolopesijöille, esimerkiksi hömötiaiselle ja töyhtötiaiselle, lahoavat puut tarjoavat sopivia pesäntekopaikkoja.

Monipuolisuus on tässäkin asiassa valttia, sillä lahopuun määrän lisäksi eri lajeille on tärkeää erilainen lahopuu: tarvitaan lahoamisen eri vaiheessa olevia runkoja. Osa lajeista suosii pystylahoa, osa taas järeää, pitkälle lahonnutta maapuuta. Läpimitaltaan yli 20 senttisen ja pitkälle lahonneen puun on tutkittu olevan erityisen tärkeä uhanalaisille lajeille.

2. Miten luonnon monimuotoisuuden voi varmistaa?


Lainsäädäntö asettaa minimivaatimukset luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle, mm. suojelualueiden ja arvokkaiden luontokohteiden säästämiselle. Tämä ei kuitenkaan riitä. Vastuullista metsänhoitoa edistävien sertifikaattien avulla takaamme, että käyttämämme puu tulee kestävästi hoidetuista metsistä. 

PEFC-sertifioitu puu on peräisin metsästä, jossa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi jätetään pysyvästi sekä säästöpuita että järeää runkolahopuustoa keskimäärin vähintään 10 kappaletta hehtaarille.

FSC-sertifioitu puu on metsästä, jossa hakkuulle on jätetty pysyvästi vähintään 10 elävää säästöpuuta hehtaaria kohden. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaat elävät puut säästetään aina. Lahoja puita säästetään metsätaloustoimenpiteissä aina vähintään 20 kpl/ha, kuitenkin laki metsätuhojen torjunnasta huomioiden.

3. Miten Helen liittyy keskusteluun?


Lisäämme biomassan käyttöä energiantuotannossa. Käytämme jo puupellettejä, jotka valmistetaan pääosin teollisuuden sivutuotteista. Tulevaisuudessa käytämme mahdollisesti myös haketta, jota valmistetaan mm. hakkuutähteistä ja pieniläpimittaisesta puusta. Myös teollisuuden sivutuotteet, kuten kuori ja puru, sekä kierrätys- ja purkupuu, ovat tulevaisuuden polttoainevalikoimassamme. Kaikessa metsän käytössä, niin myös bioenergian hyödyntämisessä, tulee huomioida metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

4. Mitä Helen pystyy tekemään lahopuiden eteen?


Luonnon monimuotoisuus on meillä yhtenä tarkastelukohteena biomassan hankinnassa. Helenin tavoitteena on, että 100 % käytettävästä biomassasta on kestävää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hankittavat biomassaerät ovat kestävyyssertifioituja tai muulla tavoin alkuperävalvottuja. Sertifikaattijärjestelmissä valvonta on läpinäkyvää ja kolmannen osapuolen toteuttamaa.

Lisäksi biomassan hankinnassa otetaan huomioon Energiateollisuuden suositukset lahopuiden jättämisestä metsään monimuotoisuuden turvaamiseksi. Suomen metsänhoidon suosituksissa on jo otettu huomioon 30 % hakkuutähteiden jättäminen metsään. Monimuotoisuuden ylläpitäminen edellyttää koko ketjun tahtotilaa ja osaamista metsänomistajasta korjaajaan ja käyttäjään.

Lue myös:
Energiateollisuuden selvitys: Lahopuut ja luonnon monimuotoisuus
Bioenergia ry: Energialaitoksissa käytettävästä puusta alle 2 % on järeää puuta

Tea Erätuuli

Tea Erätuuli

Tea Erätuuli pohtii tulevaisuuden energiantuotantoa. Hänen mukaansa tehokkaasta kolmoistuotannosta on hyvä ponnistaa ja kestävä energiajärjestelmä koostuu monipuolisista energianlähteistä.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto