Kaukolämpö vai maalämpö taloyhtiöön? 5 faktaa, jotka ratkaisevat valinnan

Kaukolämpö ja maalämpö ovat molemmat suosittuja lämmitysvaihtoehtoja, mutta niiden erot eivät ole pelkkää tekniikkaa. Tässä viisi asiaa, jotka auttavat tekemään taloudellisesti ja teknisesti kestävän päätöksen.

1. Monipuoliset energialähteet tekevät kaukolämmön hinnasta ennustettavan

Moni taloyhtiö kiinnostui maalämmöstä, kun energiakriisi nosti kaukolämmön hintaa. Maalämpöä harkitsevan kannattaa kuitenkin huomioida, että energiakriisin jälkeen kaukolämmön tuotannossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Esimerkiksi Helsingin kaukolämmöstä vastaava Helen on luopunut kivihiilestä. Kaukolämpöä tuotetaan useilla eri tekniikoilla ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävissä tuotantolaitoksissa, mikä on vähentänyt päästöoikeuksien kustannuksia ja sen myötä laskenut hintoja. Nykyään kaukolämpöä tuotetaan muun muassa hyödyntämällä hukkalämpöä, energian varastointia ja tekoälyä.

Maalämpöjärjestelmä tarvitsee toimiakseen runsaasti sähköä, joten sähköenergian hinnanvaihtelu voi vaikuttaa merkittävästi käyttökustannuksiin. Kaukolämmössä sen sijaan on kuuden kuukauden irtisanomisaika, hinta on lukittu puoleksi vuodeksi ja hintaennuste on tiedossa kahdeksi vuodeksi eteenpäin.

”Kivihiilestä luopumisen seurauksena kaukolämmön hinta laski merkittävästi ja tulee laskemaan myös tulevina vuosina. Julkaisemme hintaennusteen avoimesti kaksi vuotta eteenpäin, ja siksi hintataso on asiakkaille ennustettavaa. Kaukolämpö on uusien energianlähteiden myötä myös ympäristöystävällistä”, sanoo Helenin kehityksen ja asiakasdatan ryhmäpäällikkö Johannes Isohookana.

Maalämpöpäätöstä tehtäessä taloyhtiön apuna ovat yleensä konsultit. Isohookana antaa vinkin useamman osapuolen näkökulman hyödyntämiseen:

”Kannustan taloyhtiön lähettämään konsulttien tekemän selvityksen myös Helenille, jotta voimme antaa arviomme siitä, miten paljon kaukolämpö tulisi maksamaan maalämpöön verrattuna ja millaisia mahdollisia sudenkuoppia hankkeeseen liittyy. Silloin päätöksenteon tukena on aina ajantasainen hintatieto ja useampi näkökulma.”

”Kivihiilestä luopumisen myötä kaukolämmön hinta laski merkittävästi ja tulee laskemaan myös seuraavina vuosina.”

Huoltovarmuus on yksi kaukolämmön eduista, sanoo Helenin puhtaan siirtymän investointien johtaja Juhani Aaltonen. Kuva: Vesa Laitinen

2. Maalämpö kasvattaa taloyhtiön vastuuta

Maalämpö on merkittävä investointi, jonka hinta voi nousta satoihin tuhansiin euroihin taloyhtiön koosta ja työn laajuudesta riippuen. Takaisinmaksuaika on pitkä, usein jopa 20 vuotta. Tämä tarkoittaa, että taloyhtiö maksaa lainaa ja sitoutuu vuosikymmeniksi järjestelmään, jonka kannattavuus riippuu monista epävarmoista tekijöistä.

Suurin ero kaukolämmön ja maalämmön välillä on vastuun määrä. Maalämmön hankinnassa ja ylläpidossa taloyhtiö kantaa vastuun kaikesta, kuten kilpailuttamisesta, lämpökaivojen porauttamisesta, komponenttien hankinnasta ja järjestelmän toiminnasta koko sen elinkaaren ajan.

”Kaukolämmössä investoinnit, ylläpito ja huoltaminen kuuluvat kaukolämpöyhtiölle. Asiakkaan ei myöskään tarvitse huolehtia lämmöntuotannon varmuudesta, toisin kuin maalämmön kohdalla”, sanoo Juhani Aaltonen, joka työskentelee Helenillä puhtaan siirtymän investointien johtajana.

Kaukolämmön toimitusvarmuus on tutkitusti huippuluokkaa – lämpöä riittää myös talven paukkupakkasissa. Maalämpö on yleensä toimiva teknologia, mutta siihen liittyy epävarmuuksia: riittävätkö lämpökaivot, ovatko ne oikein mitoitetut ja kuinka laadukkaasti ne on suunniteltu? Jokainen näistä tekijöistä vaikuttaa kustannuksiin ja riskeihin.

”Kaukolämpöasiakkaan ei tarvitse huolehtia toimitusvarmuudesta.”

3. Kaukolämpö on simppeli ja huoltovarma

Maalämpöjärjestelmässä on huomattavasti enemmän teknisiä osia kuin kaukolämmön lämmönjakokeskuksessa. Nämä komponentit kuluvat käytössä ja vaativat säännöllistä huoltoa tai vaihtoa. Jokainen komponentti lisää järjestelmän monimutkaisuutta ja huoltokustannuksia. Jos huoltoa laiminlyödään, seurauksena voi olla kallis korjaus tai järjestelmän toimintahäiriö keskellä paukkupakkasia.

Viime vuosina kaukolämmön energianlähteet ovat vaihtuneet, mikä tekee siitä entistä ympäristöystävällisempää, sanoo Johannes Isohookana. Kuva: Vesa Laitinen

Sen sijaan kaukolämmössä ainoa riski liittyy lämmönjakelukeskukseen, sanoo Johannes Isohookana.

”Sen tekninen elinikä on 20–25 vuotta. Jos laite hajoaa yllättäen, sen pikakorjaus on kalliimpaa kuin normaali uusinta, joka maksaa taloyhtiölle yleensä muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Muita riskejä ei juuri ole, ja tämänkin voi minimoida huollolla ja kunnossapidolla.”

Lisäksi maalämpöjärjestelmän toimivuus riippuu oikeasta mitoituksesta ja laadukkaasta toteutuksesta. On varmistettava, että lämpökaivoja on riittävästi ja että ne ovat oikean syvyisiä. Virheellinen mitoitus voi johtaa tehottomuuteen, jolloin järjestelmä ei tuota riittävästi lämpöä esimerkiksi pitkien pakkasjaksojen aikana.

Maalämmössä on myös sääntelyyn liittyviä epävarmuuksia. Lainsäädännön muutokset voivat tulla nopealla aikataululla, ja taloyhtiön on varauduttava siihen, että järjestelmä täyttää uudet vaatimukset koko sen käyttöiän ajan.

Esimerkiksi vuonna 2024 voimaan tullut F-kaasuasetus ja tulossa oleva PFAS-asetus edellyttävät maalämpöjärjestelmän lämpöpumpuissa käytettäväksi luonnollisia kylmäaineita nykyisten ilmastolle haitallisten kylmäaineiden sijaan.

Jokainen komponentti lisää järjestelmän monimutkaisuutta ja huoltokustannuksia.

4. Helenin kaukolämpö on ketterästi kehittyvä 70-vuotias

Uudet innovaatiot tuovat lämmitykseen samantapaisia ominaisuuksia kuin pörssisähkössä, mutta huomattavasti helpommin. Yksi innovaatioista on vuoden markkinoilla ollut tekoälyn avulla lämmitystä optimoiva Optimilämpö, joka sekä laskee asiakkaiden lämmityskustannuksia että parantaa asumisolosuhteita ilman, että asukkaiden tarvitsee tehdä mitään.

Helenin kaukolämmön tuotantotapojen harppaus on ollut iso, sillä vielä viisi vuotta sitten lämpö tuli pääasiassa fossiilisista lähteistä. Kivihiilen käytöstä on jo luovuttu kokonaan ja uusien tuotannon investointien sekä sähköistymisen myötä päästöt vähenevät entisestään. Pitkällä tähtäimellä tavoitellaan polttamattomuutta. Lisäksi Helen on sitoutunut SBTi-päästövähennystavoitteisiin (Science Based Targets initiative), jotka perustuvat Pariisin ilmastosopimukseen.

Kaukolämpö ei ole vain ympäristöystävällinen, vaan myös joustava. ”Kaukolämpöverkkoon voidaan joustavasti yhdistää uusia tuotantomuotoja tai asiakkaiden hukkalämpöjä, jos jokin valittu tapa osoittautuu huonoksi. Muutoksessa asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Tämä tekee kaukolämmöstä huolettoman ratkaisun”, Juhani Aaltonen sanoo.

Maalämpö on ympäristöystävällinen vasta, kun kaivot on porattu ja käytetty sähköenergia on alkuperältään vihreää. Itse maalämpöjärjestelmän rakentaminen aiheuttaa merkittäviä ympäristöpäästöjä.

“Kaukolämpöverkkoon voidaan joustavasti yhdistää uusia tuotantomuotoja. Muutoksessa asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään.”

”Jokaisessa maalämpöhankkeessa kiinteistön tontille porataan useita kaivoja 300–400 metrin syvyyteen saastuttavilla dieselkäyttöisillä porakoneilla. Lisäksi erilaisten teknisten komponenttien valmistuksessa käytetään harvinaisia mineraaleja”, Johannes Isohookana sanoo.

Huomioitava asia Isohookanan mukaan on myös se, että osa maalämpötoimijoista on suhteellisen pieniä ja ala suhdanneherkkä. Tällä voi olla vaikutusta esimerkiksi myönnettyihin urakkatakuisiin toimijan mennessä konkurssiin.

”Helen on ollut olemassa jo yli sata vuotta asiakkaitamme varten, ja kaukolämpöä olemme tuottaneet 70 vuotta. Emme ole lähdössä mihinkään”, muistuttaa Johannes Isohookana.

5. Kaukolämpö on helsinkiläisten yhteinen etu

Kun taloyhtiö pysyy kaukolämmössä, se tukee koko Helsingin energiajärjestelmää ja sen kehitystä. Kaukolämpö tuo koko kaupungille hyötyjä, joita yksittäiset ratkaisut eivät voi tarjota.

Helsingin kaukolämpöverkko kattaa yli 90 prosenttia pääkaupungin lämmityksestä, ja kaukolämpöputkia risteilee katujen alla noin 2800 kilometriä. Tämä verkko jakaa lämpöä koteihin ja kiinteistöihin, mutta myös parantaa kaupunkimukavuutta ja turvallisuutta: esimerkiksi paluuvettä kierrätetään jalkakäytävien ja katujen alla sulanapitoon.

Kaukolämmityksen paluuvettä kierrätetään jalkakäytävien ja katujen alla sulanapitoon.

Mitä suurempi osa helsinkiläisistä taloyhtiöistä on mukana kaukolämpöverkossa, sitä joustavampi ja ympäristöystävällisempi järjestelmästä saadaan. Joustoa tarvitaan, jotta lämmön kulutus, energian hinta, hiilidioksidipäästöt ja toimitusvarmuus pysyvät tasapainossa. Tekoälyn avulla toimiva Helenin Optimilämpö on suunniteltu optimoimaan taloyhtiöiden lämmitystä ja hyödyntämään joustoja. Sen avulla taloyhtiö säästää rahaa, pienentää hiilijalanjälkeään ja välttää ylilämmittämisen.