Usein kysyttyä energiankäytöstä

Kun vertaillaan sähkölaskun loppusummia on hyvä varmistaa, että puhutaan samoista ajanjaksoista ja olla muutenkin tarkkana siitä mitä vertaillaan. Toisessa perheessä sähkön siirron ja sähkön myynnin laskut tulevat ehkä eri yhtiöistä, kun taas toisessa molemmat osiot ovat samalla laskulla. Sähkön kWh-hinta ja perusmaksut voivat niin ikään vaihdella.

Sähkölaskulta löytyvät mitatut kilowattitunnit ovat paras tapa selvittää sähkönkäytön eroja. Jos kilowattituntivertailussa ollaan samassa suuruusluokassa, mutta oman laskun loppusumma on edelleen selvästi korkeampi, kannattaa kysellä edullisempaa sähkösopimusta. Helenin sähkösopimusvalikoimaan voit tutustua Tee sähkösopimus -sivullamme.

Asunnon sähkönkäyttöön vaikuttavat mm. vuodenaika, asunnon koko, asukkaiden ja kotonaolon määrä, varustelutaso sekä laitteiden käyttötottumukset. Sähkönkäyttö vaihtelee myös elämäntilanteiden myötä. Kerrostaloasunnot lämmitetään yleensä kaukolämmöllä. Uusissa asunnoissa kylpyhuoneen mukavuuslattialämmitys ja huoneistokohtainen ilmanvaihtokone saattavat kuulua asukkaan sähkönkäyttöön ja niiden säädöt vaikuttavat sähkölaskun suuruuteen.

Helenin asiakkaana pääset seuraamaan kulutustasi Sävel Plus -palvelussa, jonka avulla selvität energiankäytön aina tuntitasolle saakka. 

Yksi saunomiskerta (1,5 h) käyttää sähköä noin 8 kWh ja maksaa reilun euron. Esimerkiksi neljä saunomiskertaa viikossa tarkoittaa siis noin 200 euron vuosikustannusta. Se on melko vähän monesta saunomiskerrasta ja nautinnosta.

Kylpyhuoneen mukavuuslattialämmitys voi jopa tuplata asunnon sähkönkäytön, jos lattiaa pitää hyvin lämpimänä. Mukavuuslattialämmitys kannattaa säätää maltilliselle tasolle. Tällöin lattia tuntuu paljaalla jalalla astuessa ns. neutraalilta, ei kylmältä eikä kuumalta. Maltillisella säädöllä lattia kuivaa suihkun jälkeen ja kosteusongelmat pysyvät pois. Kylpyhuoneen ovi kannattaa pitää suljettuna, jottei lattialämmitys ala lämmittää muitakin tiloja.

Säädettyäsi lattialämmitystä voit tarkistaa sähkönkäytössä tapahtuneen muutoksen kätevästi energiankäytön seurantapalvelussamme.

Asunnon sähkönkäyttöön vaikuttavat myös vuodenaika, neliöt, asukkaiden ja kotonaolon määrä, varustelutaso ja käyttötottumukset.  Uusissa asunnoissa kylpyhuoneen mukavuuslattialämmitys ja huoneistokohtainen ilmanvaihtokone saattavat kuulua asukkaan sähkönkäyttöön.

Ilmalämpöpumppu on hyvä lämmityslaite, mutta tarvitsee tuekseen varsinaisen lämmityksen. Myös tulisija sopii hyvin ilmalämpöpumpun kaveriksi, etenkin kovilla pakkasilla.

Jotta ilmalämpöpumppu työskentelee tehokkaasti, kannattaa muu lämmitys asettaa 3-5 astetta ilmalämpöpumpun asetusarvoa matalammalle (esim. patteritermostaatit, 17–19°C, lämpöpumppu 22 °C).

Sisäyksikön sijoituksella on merkityksensä. Mitä avonaisempi lämmitettävä tila on, sitä paremmin lämpö pääsee leviämään ja sitä suurempi hyöty saadaan. Väliovet kannattaa pitää avoimina.

Pidä ilmalämpöpumppu lämmityskaudella lämmitystoiminnolla ja helteillä jäähdytystoiminnolla - ei automatiikalla.

Kylmillä ilmoilla pidä lämpöpumpun lämpötilan asetusarvo ja puhallinnopeus nopeana ja puhallus jatkuvana. Näin saat pumpusta parhaan lämmitystehon. Tällöin pumppu myös toimii parhaalla mahdollisella hyötysuhteella.

Lisää tietoa ilmalämpöpumpun fiksusta käytöstä löydät Arjessa-jutustamme: Ilmalämpöpumpulla säästöä lämmityskuluihin.

Energiamerkinnästä saat apua mallien välisessä vertailussa, kun olet hankkimassa uutta laitetta.  Energiamerkinnän avulla voit energiankulutuksen ohella vertailla myös muita ominaisuuksia kuten kapasiteettia, äänitietoja, vedenkulutusta yms.

Energialuokka ei kuitenkaan ole tärkein valintakriteeri. Tärkeää on, että saat oikean kokoisen ja omaa käyttötarvetta vastaavan laitteen. Silloin energiatehokkuus toteutuu myös käytössä.

Kosteusvahinkojen kuivaamiseen käytetään yleensä 1000 - 2000 watin kuivauslaitteita. Jos laite käy koko ajan täydellä teholla, sähköä kuluu kuukaudessa 1000 watin laitteella noin 700 kWh (kustannus noin 100 euroa) ja 2000 watin laitteella noin 1400 kWh (kustannus noin 200 euroa).

Kuivauslaitteissa on usein termostaatti, jolloin sähkönkäyttöä ei voi laskea suoraan. Tarkan tiedon kulutuksesta saa, kun sen mittaa sähkönkulutusmittarilla. Ainakin Helsingin alueella sähkönkulutusmittarin saa lainaksi kirjastosta. 

Energiankäytön seurantapalvelut ovat oiva apu tilanteessa. Vaikka palvelussa ei voi nähdä yksittäisen laitteen tarkkaa sähkönkäyttöä, on sieltä useimmiten helppo erottaa kohtuullisella tarkkuudella ns. normaalin sähkönkäytön ylittävä osa. Helenin asiakkaana pääset seuraamaan sähkönkulutustasi asiointipalveluissamme.

• Tutki pakkausmerkintöjä ostohetkellä, jotta saat mahdollisimman hyvin käyttötarvettasi vastaavan lampun.
• Ledeistä löytyy hyvät vaihtoehdot koko kodin valaistukseen.
• Ensin kannattaa varmistaa, että lampussa on valaisimeen sopiva kanta.
• Tärkeää on varmistaa myös riittävä valon määrä (lm). Valon tarve on yksilöllistä, mutta nyrkkisääntönä voi pitää, että lukuvalon on hyvä olla vähintään 800 lumenia.
• Kannattaa myös miettiä mieltymyksensä valon väristä (K), sillä vaihtoehtoja on paljon. Mitä suurempi Kelvin arvo on sitä kylmempää on valo väriltään.
• Merkityksellisiä voivat olla myös luvattu käyttöikä sekä sytytyskertojen määrä. Myös sopivuus himmennyskäyttöön selviää pakkauksesta.

Kirkasvalolamppujen tehot vaihtelevat aika paljon malleittain. Kannattaa katsoa oman lampun teho (W), jonka jälkeen sähkönkulutuksen voi selvittää laskemalla. Lampun wattimäärä muunnetaan kilowateiksi ja kerrotaan käyttötunneilla.

Esimerkki: Kirkasvalolampussa on merkintä 2 x 55 W. Jos käytät kirkasvalohoitoa päivittäin kaksi tuntia, kuluu sähköä päivässä 2 x 0,110 kWh = 0,220 kWh. Jos kirkasvalo on käytössä viiden kuukauden ajan (150 päivää) kaksi tuntia päivässä, kuluu sähköä 150 x 0,220 kWh = 33 kWh. Rahassa se tarkoittaa hieman alle 5 euroa.

Jos valo on käytössä pimeään vuodenaikaan (elo-maaliskuu) noin puolet vuorokaudesta, tulee käyttötunteja arviolta 3000 tuntia. Toteutuva kustannus määräytyy lampun tehon mukaan. Jos lampun teho on 10 W,  tulee vuosikustannukseksi vajaa 5 euroa.

Ledit ovat kehittyneet huimasti viime vuosina ja niistä löytyy jo hyvät vaihtoehdot koko kodin valaistukseen, myös saunaan ja pihalle. Ledit ovat energiatehokkain ja ympäristöystävällisin vaihtoehto valaistukseen. Uutta valaistusta ei kannata suunnitella pian markkinoilta poistuvien halogeenilamppujen varaan.

Valaisimessa ilmoitettu maksimiteho (W) tarkoittaa siihen laitettavan lampun suurinta sallittua tehoa. Nykyisillä vaihtoehdoilla saat huomattavasti enemmän valoa pienemmällä teholla. Valoteholtaan 60 watin hehkulamppua vastaavissa ledeissä sähköteho on vain 8-15 wattia. Jos lampun teho (W) ei ylitä valaisimessa ilmoitettua maksimitehoa ja sopii valaisimeen, voit käyttää sitä valaisimessa lampputyypistä riippumatta. 

Löylyhuoneeseen kannattaa hankkia saunaan tarkoitettu LED-lamppu. Ne kestävät valmistajien ilmoituksen mukaan + 60 asteen lämpötilan. Myös halogeenilamppu sopii tarkoitukseen.

Tyhjä huone ei valoa kaipaa eli kaikenlaiset lamput kannattaa sammuttaa huoneista, joissa ei olla tai poistutaan yli 10 minuutin ajaksi. Lamppujen sammuttaminen ei oleellisesti vaikuta niiden käyttöikään.

Usein wc:ssä on ruuhkaa varsinkin aamulla. Seuraava kävijä on jo oven takana odottamassa, kun edellinen hoitaa asioitaan. Ruuhkan purkamisen ajan valojen voi antaa palaa, mutta kun siitä selvitään, voi viimeinen kävijä sammuttaa valot lähtiessään.

Himmentimen käyttö tuo energiansäästöä sitä enemmän, mitä enemmän valoa himmennetään. Himmennettävissä valaisimissa on tyypillisesti mahdollista säätää valoa portaattomasti 10 – 100 % välillä. Samassa suhteessa vähenee myös sähkönkäyttö.

• Kerää rikkoutuneen energiansäästölampun sirpaleet käsin koskematta, esimerkiksi jäykän paperin avulla ja sulje sirpaleet papereineen kannelliseen lasipurkkiin. 
• Pyyhi lattia kostealla paperipyyhkeellä ja laita myös paperipyyhe purkkiin.  
• Kirjoita purkkiin ”Voi sisältää energiansäästölampusta peräisin olevaa elohopeaa”.
• Vie purkki ongelmajätteisiin.
• Älä käytä pölynimuria sirpaleiden siivoamiseen, koska imuri voi levittää elohopeapölyä tai höyrystyvää elohopeaa. 

Ennen aikojaan rikki mennyt lamppu kannattaa viedä takaisin myyjäliikkeeseen. Myyjät vaativat yleensä ostokuitin, jotta mahdollinen korvaus tai vaihto uuteen tuotteeseen on mahdollista. Virheellisten tuotteiden palautusten kautta myös valmistajat saavat tärkeää tietoa tuotekehittelyyn.

Jos lampun polttoaika on 20 000 tuntia, sen ei kuulu palaa loppuun kymmenien eikä satojenkaan käyttötuntien jälkeen. Jokainen yksilö ei kuitenkaan pala täsmälleen luvattua tuntimäärää, vaan lamppujen eliniän ilmoittaminen (tunteina) perustuu IEC-standardin mukaiseen mittausjärjestelyyn, jonka mukaan lampuista 50 % on palanut loppuun ilmoitetun tuntimäärän jälkeen.

On tärkeää kierrättää käytöstä poistetut lamput ja valaisimet, jotta arvokkaat materiaalit saadaan uusiokäyttöön.

• Pienloistelamput kuuluvat ongelmajätteeseen, koska ne sisältävät pienen määrän elohopeaa.
• Ledit kuuluvat käytön jälkeen SER-keräykseen.
• Halogeeni – ja hehkulamput voi laittaa sekajätteen joukkoon.

Lähin keräyspiste pienloiste- ja ledlampuille on useimmiten liike, josta ostat uuden lampun. Isot myymälät ja elektroniikan erikoisliikkeet vastaanottavat lamppuja ja pientä sähkö- ja elektroniikkaromua maksutta ilman ostovelvoitetta. 

Pakastimen käyttöympäristön lämpötilavaatimukset kannattaa tarkistaa käyttöohjeesta tai arvokilvestä. Suomen markkinoilla olevien kylmälaitteiden ilmastoluokat ovat SN(+10-+32 astetta) tai N(+16-+32 astetta).

Pakastimen sijoituspaikka on kuiva sisätila. Väärä sijoituspaikka voi aiheuttaa pahimmillaan tulipalon tai sähkötapaturman vaaran. Väärään lämpötilaan sijoitettu laite ei myöskään toimi suunnitellulla tavalla. Esim. termostaattiin voi tulla toimintahäiriöitä, elektroniikka kärsii ja laite huurtuu, ruostuu ja tiivisteet hapertuvat ennen aikojaan. Laitteen takuu- ja vakuutusehdot eivät myöskään päde väärästä sijoittelusta aiheutuneisiin vaurioihin laitteessa tai ympäristössä.

Sähkönsäästöä mahdollisesti syntyy jonkin verran, jos kaappi tyhjennetään ja kytketään päälle uudestaan kun saavutaan mökille, ainakin jos käyntiväli on kaksi viikkoa tai enemmän. Toisaalta kaapin uudelleen jäähdytyksen yhteydessä kuluu jonkin verran enemmän energiaa kuin normaalikäytössä.

Todennäköisesti kokonaissäästö on melko vähäinen, jolloin kannattaa miettiä myös mukavuustekijöitä ja ajansäästöä. Jos mökillä käydään joka viikonloppu, olisi kylmälaitteen viikottaisen tyhjentämisen ja puhdistamisen sijaan ehkä helpompaa jättää laite maltilliselle säädölle, jolloin tietyt peruselintarvikkeet voisivat odottaa valmiina kaapissa. Tapauksessa kysymys lienee paljolti mukavuudenhalusta ja omasta viitseliäisyydestä. Muistathan vielä tarkastaa arvokilvestä laitteen ilmastoluokan, jotta myös talviaikaan käyttöympäristön vähimmäislämpötila toteutuu.

Jääkaappipakastimet toimivat nykysin yhdellä koneistolla eikä niitä voi käyttää erillisinä laitteina.

Edullisimmissa malleissa on usein vain yksi termostaatti, jolloin lämpötiloille on vain yksi säätö.  Varustelluimmissa malleissa on kuitenkin kaksi termostaattia, jolloin lämpötilojen säätäminen molemmissa osioissa onnistuu tarkasti. Joissain malleissa jääkaapin voi tarvittaessa kytkeä pois toiminnasta, mutta pakastinta ei. Pienissä jääkaappipakastimissa on yleensä vain yksi termostaatti eikä osia siksi voi käyttää erikseen.

Useammalla valmistajalla on liesiä, joissa on turva-ajastin. Lieteen voi hankkia myös erillisen liesiturvalaitteen, joka katkaisee virran vahingossa päälle jääneestä levystä esim. käytetyn tehon ja ajan perusteella. Malleja voi etsiä jälleenmyyjäliikkeiden ja maahantuojien sivuilta.

Pataruokien haudutuksessa käytössä ovat matalat lämmöt sekä uunissa että levyllä. Keittolevyn pienin teho on noin 100 W ja uunin ylä- ja alavastusten teho on yhteensä noin 2000 W ja vastuksen toimintaa säätelee termostaatti. Erot ovat hienoisia, mutta sama haudutusaika keittolevyllä käyttää todennäköisesti vähemmän sähköä kuin uunissa hauduttaminen. Toisaalta mitä pienempi teho on käytössä, sitä pidempi on haudutusaika. Pitkän kypsennyksen vaativa lihapata valmistuu todennäköisesti nopeammin uunissa hauduttaen.

Energiataloudellisin ja nopein vaihtoehto on induktiokeittotaso. Se säästää energiaa noin 35% valurautalevyihin ja 20% keraamiseen keittotasoon verrattuna (TTS-tutkimus).

Induktio on paitsi energiataloudellinen ja nopea, myös turvallinen. Induktiokeittoalue ei kuumene ja sammuttaa itsensä, jos alueella ei ole keittoastiaa tai se nostetaan pois. Induktiotaso vaatii toimiakseen magneettisen keittoastian pohjan. Useimmat nykyisin käytetyt pohjamateriaalit sopivat induktiolle. Omien kattiloiden toimivuus kannattaa tarkistaa etukäteen tavallisella jääkaappimagneetilla.

Kaikki tasot kannattaa pyyhkiä puhtaaksi aina käytön jälkeen. Valurautalevyllä on useita eri välinein puhdistettavia materiaaleja ja levyjen saumaan lika pinttyy herkästi. Tosin tahrat ja roiskeet erottuvat selvemmin tasaisella kiiltävällä keraamisella pinnalla.  Keraaminen taso on arka pistemäisille, koville iskuille kuten maustepurkin putoaminen sekä naarmuuntumiselle, jos keittoastioita vedetään pinnalla tai kuuma vuoka nostetaan uunista keraamiselle tasolle, jossa sitä siirretään työntämällä. Valurautalevyt sopivat ronskimpaan käyttöön.

Kannattaa punnita keittotasojen ominaisuuksia oman käytön kannalta. Jos valmistat ruokaa vain harvoin, edullisempi perusmalli riittää hyvin. Usein lieden ääressä viihtyvä ehkä haluaa panostaa enemmän erilaisiin ominaisuuksiin.

Juomien ja ruoan valmistuksessa kannattaa käyttää aina raikasta, kylmää vettä. Lämmin vesi saattaa liuottaa kiinteistön putkistosta raskasmetalleja veteen, jolloin vesi ei täytä talousveden laatuvaatimuksia. Kylmä vesi on laadullisesti parempaa ja myös maistuu paremmalta.

TTS -tutkimuksen mittaukset osoittavat, että yhden vesilitran keittäminen on nopeinta ja energiatehokkainta vedenkeittimellä tai induktiokeittoalueella. Mittausten mukaan sama vesimäärä kuumenee induktiokeittoalueella noin 30 % vähemmällä sähköllä kuin valurautalevyllä ja noin viidennestä vähemmällä kuin keraamisella keittoalueella. Mikroaaltouunin käyttö on järkevää pieniä määriä kuumennettaessa, mutta sitä ei kannata käyttää kupillista suurempien vesimäärien keittämiseen.

Vedenkeittimen käyttö voi siis hieman nopeuttaa ruuanvalmistusta, vaikka energiansäästö yksittäisen perunaveden keittämisessä on pieni. Käyttäjän itsensä vaikutus lieden sähkönkulutukseen sen sijaan on suuri, joten muistathan liedellä vettä (tai mitä tahansa) keittäessäsi käyttää kantta ja paksupohjaista kattilaa.

Astianpesukone kannattaa liittää lämpimään veteen. Lämpimään veteen liitetty astianpesukone lyhentää pesuaikaa ja pienentää sähkönkulutusta 20 - 60 %. Lisäksi pesutulos paranee. Tarkista käyttöohjeesta valmistajan suositukset.

Turvakaukaloa suositellaan käytettäväksi astianpesukoneen alla. Se on vesitiivis alusta, jonka taka- ja sivulaidat on nostettu noin 10 cm ylös. Jos astianpesukone alkaa vuotaa, vesi valuu alustan etureunan kautta koneen eteen ”näkyville”. Näin vuoto huomataan mahdollisimman pian. Turvakaukalon voi ostaa kodinkoneliikkeistä.

Astianpesukoneen hankinta pieneenkin talouteen on ekoteko. Jopa yhden hengen taloudessa astianpesukonetta voi käyttää energiataloudellisesti, kun valitsee pienikokoisen laitteen.

Käsin tiskaamalla vettä kuluu huomattavasti enemmän kuin astianpesukoneella. Nykyiset 12 astiaston astianpesukoneet käyttävät vettä 10 -15 l pesukertaa kohden, kun taas saman määrän peseminen käsin kuluttaa pesutavasta riippuen 35–140 litraa vettä.

Astianpesukoneen kanssa toimit taloudellisesti, kun peset täysiä koneellisia, vältät esihuuhtelua ja valitset pesuohjelman astioiden likaisuuden mukaan.

Pika- tai kevytpesuohjelmassa pesu- ja huuhteluveden lämpötila on matalampi ja pesuohjelma lyhempi kuin peruspesuohjelmassa. Pikapesuohjelma soveltuu vähän likaantuneille astioille ja käyttää koneen pesuohjelmista vähiten energiaa.

Eko- ja säästöohjelmassa pesuveden lämpötila on hieman peruspesuohjelmaa alhaisempi ja pesuaika pidempi, näin energiankulutusta saadaan hieman perusohjelmaa alhaisemmaksi.

Astianpesuohjelma kannattaa aina valita astioiden likaisuuden mukaan.

Pyri pesemään täysiä koneellisia ja valitse pesuohjelma materiaalin ja pyykin likaisuuden mukaan. Valko- ja kirjopesuohjelmalla kone on täynnä silloin, kun käsi mahtuu vielä pyykin päälle. Jos perheessä pestään aina vajaita koneellisia, voitaisiin täysiä koneellisilla pesemällä säästää melko mukavasti sekä aikaa että sähköä.

Pesuaine kannattaa annostella suhteessa pyykin määrään ja sen likaisuuteen.  Pesuaineet ovat nykyisin usein tiivisteaineita, joten niitä riittää pieni määrä aikaisempaan verrattuna.

Sähköä kuluu vähemmän matalissa pesulämpötiloissa. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että pyykistä on tarkoitus saada puhdasta ja esimerkiksi lakanat on hyvä pestä korkeammassa lämpötilassa, 60 asteessa.

Pyykinpesukoneen kestävyyden vuoksi on hyvä tehdä aika-ajoin myös koneen puhdistuspesu 90 asteen pesuohjelmalla. Näin kone pysyy puhtaana ja kestää ehjänä pidempään.

Pesuohjelma ja pesulämpötila kannattaa valita materiaalin ja pesuohjeen mukaan. Liian kylmä tai kuuma ohjelma saattaa pilata vaatteen. Pikapesuohjelmat ja matalat lämpötilat soveltuvat parhaiten muutaman kerran käytössä olleiden, melko puhtaiden vaatteiden pesuun. Tuuletuskin saattaisi silloin riittää.

Pyykki on tarkoitus saada puhtaaksi. Ainakin lakanat ja froteepyyhkeet kannattaa pestä vähintään 60 asteessa. Bakteerit (jotka aiheuttavat mm. hien hajun) kuolevat vasta 60 asteessa.

Kotikäyttöön tarkoitetut pyykinpesukoneet liitetään tyypillisesti kylmään veteen. Talopesulakoneet sitä vastoin liitetään yleensä lämpimään veteen.

Energiatehokkuuden kehittämisen myötä pesukoneiden pesuohjelmat ovat pidentyneet ja veden käyttö vähentynyt. Pyykin puhdistumiseen vaikuttavat tekijät ovat lämmin vesi, pesuaine, mekaaninen käsittely ja aika. Jos jotain osiota vähennetään, jotain toista pitää lisätä. Uudet koneet käyttävät vähän vettä, minkä vuoksi pesuaika on pidentynyt.

Vähiten sähköä käyttää lämpöpumppukuivausrumpu. Työtehoseuran tutkimuksen mukaan se käyttää vähemmän sähköä, kuin narukuivaus huoneilmassa. Lämpöpumppurummulla 3 kilon pyykkimäärän kuivattaminen vie sähköä 1 kWh. Perinteisellä kuivausrummulla 3 kilon pyykkimäärän kuivattaminen vie sähköä 2 kWh.

Pyykin kuivaaminen kuivausrummulla on myös oiva keino kerätä tekstiileistä irtopöly ja -nukka. Siivouksen tarve vähenee, kun tekstiilien irtopöly ei leijaile lattialle.

Pyykinpesukoneeseen kertyy ajanoloon lika-, kalkki- ja pesuainesakkaumia. Erityisesti matalia pesulämpötiloja käytettäessä vaatteet ja kone voivat alkaa haista tunkkaiselta.

Pyykinpesukoneen puhdistuspesu kannattaa tehdä muutaman kerran vuodessa, sillä lika-, kalkki- ja pesuainekertymät saattavat pahimmillaan rikkoa pesukoneen. Puhdistuspesussa kannattaa käyttää 90 asteen ohjelmaa ja tehostaa sakkaumien irtoamista sitruunahappojauheella, jota saa apteekista.

Korkeampien lämpötilojen pesuohjelmien käyttö auttaa osaltaan pitämään konetta puhtaana. Pyyhkeet, liinavaatteet ja lämpöä sietävät, ihoa vasten pidettävät vaatteet kannattaa pestä 60 asteen ohjelmalla.  

Pöytätietokoneen sähkönkäyttö on viisi- jopa kymmenkertainen verrattuna kannettavan sähkönkäyttöön. Kun vaihdat pöytäkoneen kannettavaan, odotettavissa oleva sähkönsäästö on siis karkeasti arvioiden vähintään 50 %.

Vaihdon jälkeen sähkönkäytössä tapahtuneen muutoksen voi kätevästi tarkistaa energiankäytön seurantapalvelussa.  Helenin asiakkaana voit seurata energiankulutustasi asiointipalveluissamme. 

Kaikki laitteet, jotka eivät ole käytössä, kannattaa sammuttaa. Uusien latureiden valmiusvirta on erittäin pieni, mutta turvallisuussyistä ne on hyvä ottaa pois pistorasiasta latauksen jälkeen.

Kyllä voit. Kun menet mökille talven jälkeen anna mökin lämmetä ja sähkölaitteiden haihduttaa kosteutensa ennen käyttöönottoa. Tarkista myös, että liitäntäjohdot ovat kunnossa jyrsijöiden vierailun varalta.

LED-televisioiden energiankäyttö on pienempi kuin vanhojen televisioiden. Uusien televisioiden tehot vaihtelevat tekniikan ja koon mukaan 30-150 watin välillä.

Jos televisio on auki 16 tuntia päivässä, kuluu sähköä television tehosta riippuen 200-900 kWh vuodessa. Kukkarosi kevenee 30-135 euroa vuodessa.