Urbaania energiaa
Miten Helsingin voimalaitokset soveltuvat kaupunkiympäristöön? Helenin eli ent. Helsingin Energian toimitusjohtajan tehtävästä eläkkeellä oleva Ilkka Pirvola osoittaa väitöstutkimuksessaan, että voimalaitos tekee kaupunkikuvasta moniarvoisemman, moni-ilmeisemmän ja monikulttuurisemman.
Ilkka Pirvola tutkii taidehistorian alan väitöskirjassaan kolmea helsinkiläistä voimalaitosta, Suvilahtea, Hanasaari A:ta sekä Vuosaaren A- ja B-laitoksia. Hän tarkastelee näiden 1910-, 1950- ja 1990-luvuilla rakennettujen voimalaitosten arkkitehtuuria ja rakennustyyppiä sekä niiden eroja.
Miten Helsingissä sijaitseva voimalaitos soveltuu kaupunkisuunnittelun kannalta kaupunkikuvallisesti sekä ympäristöesteettisesti kaupunkiympäristöön? Tähän kysymykseen Pirvola etsii vastauksia tutkimuksessaan.
Ristiriita kaupungin kehittyessä
Ilkka Pirvola pohtii myös sitä ristiriitaa, joka syntyy kaupungin kehittyessä ja laajentuessa, kun suurikokoinen voimalaitos edustaa pysyvyyttä rakentuvan alueen sisällä. Tutkimuksessa arvioidaan esimerkkikohteiden avulla voimalaitoksen säilyttämistä puoltavia rakennustaiteellisia arvoja ja mahdollista korvattavuutta sekä haetaan vastauksia uusiokäytön vaatimuksista ja mahdollisuuksista.
Helsingin kaupunginvaltuusto teki viime vuonna päätöksen, jonka mukaan voimalaitostoiminta Hanasaaressa päättyy, ja Hanasaaren B-voimalaitos suljetaan 2020-luvulla. Vaikka energiantuotanto loppuu, arkkitehti Timo Penttilän suunnitteleman voimalaitosrakennuksen kohtalo on vielä avoin.
–Tuleeko siitä kaupunginosansa kaupunkikuvaa ja ilmettä monipuolistava kohde, kun siihen ja sen sisältämiin arvoihin todella paneudutaan? Onko Suomessa jo purettu riittävästi vanhempaa teollisuusperintöä sen tulevaa käyttöä loppuun asti miettimättä? kysyy Pirvola.
Ilkka Pirvolan väitöskirja Urbaania energiaa. Suvilahden, Hanasaaren A- ja Vuosaaren voimalaitokset osana helsinkiläistä kaupunkiympäristöä tarkastetaan Turun ylipistossa 22.6.2016.
Hanasaaren A- ja B-voimalaitokset talvella 1978. Hanasaaren A-voimalaitos (kuvassa oikealla) purettiin vuosina 2007-2008.
Ilmakuva Vuosaaren voimalaitoksista lopullisessa asussaan ennen Helsingin suursataman rakentamista 1990-luvulla.
Suvilahden voimalaitos Sörnäisten rantatiellä iltavalaistuksessa. Voimalaitoksen toiminta lopetettiin 1976.
Teksti: Marina Galkin-Aalto