Lämpöpumppujen ja konesalien veromuutosta on kiirehdittävä myös kehysriihessä

Energia-alalla puhutaan, että ei ole olemassa yhtä hopealuotia, joka ratkaisee siirtymän hiilineutraaliin energiantuotantoon. Lämpöpumputkaan ei ehkä ole se hopea luoti, mutta jotain jalometallia ne ovat matkallamme kohti hiilineutraalia Suomea.

Tänään julkaisimme Telian kanssa hienon uutisen. Suunnitelmissa on lämmittää yli 20 000 helsinkiläistä kotia vuoden 2022 kesästä lähtien Telian Pitäjämäen datakeskuksen hukkalämmöillä. Sopimus on tehty, mutta varsinainen investointipäätös vielä odottaa, monen muun hiilineutraaliusinvestoinnin tavoin, hallituksen päätöstä siirtää teolliset lämpöpumput ja konesalit sähköveroluokkaan II.

Veromuutos on energia-alan yksi eniten odottamista uudistuksista. Pitäjämäen datakeskuksen lisäksi Helenillä on käynnissä useita hankkeita, joiden kannattavuusedellytys on kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen ja konesalien siirtäminen sähköveroluokkaan II. Kyse ei siis ole tulevaisuuden investointien kannattavuustarkastelusta, vaan siitä, että hyvin pitkälle suunniteltujen investointien toteutukset odottavat veropäätöstä.

Suomen hallitus kokoontuu tänään keskiviikkona päättämään kehysriihessä julkisen talouden suunnitelmasta lähivuosille. Valtiovarainministeriön verotyöryhmä totesi syksyllä 2020, että veroluokan lasku voidaan toteuttaa nopeutetulla aikataululla. Valtion talousarvioesityksessä 2020 todettiin, että hallitusohjelman kirjaus kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen ja konesalien siirrosta sähköveroluokkaan II toteutetaan mahdollisimman pikaisesti siten, että muutokset voivat tulla voimaan vuoden 2021 aikana.

Tietojemme mukaan veromuutoksen selvitystyö on käynnissä valtiovarainministeriössä, mutta aikataulu on venynyt. Viivästyminen on johtamassa siihen, että veromuutosta tuskin saadaan voimaan tämän vuoden aikana, jos hallitus ei priorisoi sen nopeuttamista merkittävästi. Päätös pitää hyväksyttää myös EU:ssa notifikaatiolla. EU-käsittely voi kestää kuukausia tai jopa puolitoista vuotta.

Tietääksemme lämpöpumppujen ja konesalien veromuutoksesta ei ole ristiriitaisia näkemyksiä asiantuntijoiden, alan yritysten kesken eikä edes poliittisella tasolla. Toivomme hallitukselta selkeän kirjauksen siitä, että kyseinen veromuutos priorisoidaan ja valtiovarainministeriön selvitystä asiasta kiirehditään. Selvityksen valmistuttua energia-ala tarvitsee selkeän esityksen ja päätöksen asiasta, jotta se etenee EU-käsittelyyn. EU-notifikaation osalta toivomme Suomen toimia siihen, että EU-käsittely etenee ja muutos saadaan voimaan mahdollisimman pikaisesti.

Veromuutos on yksi keskeisimmistä toimista kohti polttoon perustumatonta energiaa

Teolliset lämpöpumput, sähkökattilat ja -pumput ovat avainasemassa lämmityksen muuttamisessa hiilineutraaliksi ja niiden veromuutos on yksi keskeisimmistä toimista, joka mahdollistaa Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen. Ne ovat polttoon perustumattomia energiaratkaisuja, joilla hyödynnetään hukka- ja ympäristölämpöjä. Energiantuotannossa ollaan siirtymässä polttoon perustumattomiin ratkaisuihin, ja lämpöpumput ovat tässä muutoksessa avainasemassa.

Veromuutos on tärkeä signaali kaikille energiayhtiöille ja energiaintensiivisille teollisuusyrityksille siitä, että alan kannattaa tehdä polttoon perustumattomia energiaratkaisuja ja kannustaa kaikki toimijoita ympäri Suomen lisäämään investointeja, työtä ja toimeentuloa koko Suomeen. Veromuutoksen hyötyjä eri näkökulmista

  1. Fossiilisen energian hinta nousee päästökaupan ja hallituksen energiaveropäätösten johdosta merkittävästi. Kaukolämpöä kannattaa tuottaa erilaisista yhteiskunnan hukkalämmöistä. Lämpöpumppujen veromuutos tekisi energiayhtiöille kannattavammaksi tehdä fossiilista energiantuotantoa korvaavat investoinnit ja mahdollistaisi lämmityksen hinnan pysymisen edullisena kaikille suomalaisille.
  2. Veromuutos tukee investointeja, ja myös aivan uudenlaisia innovaatioita. Tämän osoitti viimeksi Helsinki Energy Challenge -kilpailu: satojen kansainvälisten tiimien ehdotuksista kansainvälinen raati valitsi voittajat, joiden kaikkien ratkaisuiden avainasemassa oli lämpöpumppujen hyödyntäminen. Uuden energia-aikakauden ratkaisut ovat innovaatioita, joilla on mahdollisuus myös vientiin.
  3. Lämmityssektorin huoltovarmuus paranee, kun tuontipolttoaineista luovutaan ja turpeelle sekä bioenergialle on selkeä vaihtoehto.
  4. Tulevaisuuden mahdollisuuksien lisäksi veroluokan muutos parantaisi välittömästi teollisuutemme kilpailukykyä.
  5. Suomi haluaa lisätä konesaleja ja datakeskuksia. Veromuutos tekisi näistä investoinneista sekä niiden hukkalämpöjen hyödyntämisestä huomattavasti kannattavampia lisäten investointeja Suomeen.

Esimerkkejä Helenin hiilineutraaliushankkeista, joiden kannattavuus on riippuvainen veromuutoksesta

  • Telia Helsinki Data Center: Helsingin Pitäjämäen datakeskuksen hukkalämpöjen hyödyntäminen. Suunnitelmien mukaan datakeskuksesta kerätty hukkalämpö siirtyisi kaukolämpöverkkoon jaettavaksi helsinkiläisiin koteihin ja kiinteistöihin kesäkuussa 2022 alkaen.
  • Kilpilahden hukkalämmöt: Kilpilahden alueella Porvoossa syntyy prosessien hukkalämpöjä yhden suuren ydinvoimalan verran. Hanke on mielenkiintoinen mahdollisuus, ja edellyttää suuren lämpöpumppulaitoksen ja pitkän lämmön siirtoyhteyden rakentamista.
  • Meriveden lämpö: Helen selvittää meriveden hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa laajemmassa mittakaavassa ja ympäri vuoden. Tutkimme kauempaa rannasta sijaitsevan merenpohjan olosuhteita ja virtaamia tarkemmin, ja tavoitteena on löytää otollinen ottopaikka merivedelle sekä tarvittavat tekniset ratkaisut.
Maiju Westergren

Maiju Westergren

Maiju Westergren luotsaa Helenin vastuullisuusasioita sekä edunvalvontaa. Hänen mielestään energia-ala on täynnä mahdollisuuksia ja mielenkiintoisia ratkaisuja. Vapaa-ajallaan Maiju ihmettelee puutarhan rönsyämistä, tanssii flamencoa ja viihtyy liikkuen luonnossa.