Helenin puolivuosikatsaus 2025: Vahva tulos ja merkittävä päästövähennys vauhdittavat puhdasta siirtymää

Huhti–kesäkuu 2025

• Konsernin liikevaihto pieneni verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli 245 (272) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto pieneni ja oli 12 (20) miljoonaa euroa.
• Sähkön myynti kasvoi 21 prosenttia ja oli 1 114 (918) gigawattituntia.
• Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 20 prosenttia ja oli 1 220 (1 018) gigawattituntia.
• Lämmön myynti pysyi ennallaan ja oli 1 021 (1 026) gigawattituntia.
• Jäähdytyksen myynti pieneni 36 prosenttia ja oli 44 (69) gigawattituntia.

Tammi–kesäkuu 2025

• Konsernin liikevaihto pieneni verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli 773 (903) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto kasvoi ja oli 111 (80) miljoonaa euroa.
• Sähkön myynti kasvoi 20 prosenttia ja oli 2 891 (2 408) gigawattituntia.
• Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 18 prosenttia ja oli 2 673 (2 268) gigawattituntia.
• Lämmön myynti pieneni 14 prosenttia ja oli 3 235 (3 740) gigawattituntia.
• Jäähdytyksen myynti pieneni 24 prosenttia ja oli 80 (105) gigawattituntia.

Konsernin avainluvut

Taloudellinen tulos

Helenin liikevaihto laski 14 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden pääasiassa sähkön markkinahinnan laskun vuoksi ja oli 773 (903) miljoonaa euroa. Sähkön spot-hinnan keskiarvoksi muodostui alkuvuoden osalta 39 (51) euroa megawattitunnilta, mikä on merkittävästi edellisvuoden keskihintaa vähemmän. Lämmön tuotannon liikevaihto jäi edellisvuotta pienemmäksi alkuvuoden lauhasta säästä johtuneen heikon kysynnän vuoksi. Sekä sähkön tuotannon että sähkön vähittäismyynnin liikevaihto jäi edellisvuotta alhaisemmalle tasolle alemman markkinahinnan takia. Sähkön siirron liikevaihto pysyi lähes ennallaan.

Helenin liiketoiminnan tuloksessa keskeistä on etenkin lämmön tuotannon palautuminen kannattavaksi. Kehityksen taustalla ovat fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen myötä alentuneet tuotantokustannukset. Yhtiön kannattavuutta paransi merkittävästi myös päästöoikeuksien vähäisempi käyttö. Sähkön tuotannon kannattavuutta heikensivät liikevaihdon lasku sekä erityisesti tuulivoiman saavuttaman tuotantohinnan heikkeneminen. Sähkön vähittäismyynnin liiketoiminta palautui kannattavaksi. Sähkön siirron kannattavuus säilyi hyvällä tasolla.

Poistot olivat 74 (87) miljoonaa euroa. Edellisvuoden poistoihin sisältyi Salmisaaren voimalaitoksen kivihiilituotannon päättymisen takia nopeutetulla aikataululla tehtyjä poistoja 18 miljoonan euron edestä.

Liikevoitto oli 111 (80) miljoonaa euroa. Liikevoiton merkittävää parannusta selitti fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisestä johtuva materiaalikustannusten lasku. Kertaluontoisista eristä puhdistettu vertailukelpoinen oikaistu liikevoitto oli 111 (98) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen suhteellinen kannattavuus parani edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden ja oli 14 (11) prosenttia. Raportoitu sijoitetun pääoman tuotto pysyi ennallaan ja oli 4 (4) prosenttia.

Toimitusjohtaja Olli Sirkka kommentoi

Vuoden 2025 toinen vuosineljännes oli poikkeuksellisen merkittävä virstanpylväs Helenin hiilineutraalisuuspolulla, ja otimme useita konkreettisia askelia kohti puhtaampaa ja joustavampaa energiajärjestelmää. Suurin yksittäinen muutos oli Helenin viimeisen kivihiilivoimalan sulkeminen Salmisaaressa lämmityskauden päättyessä huhtikuun alussa. Tämä historiallinen teko vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä oleellisesti ja merkitsee uutta, puhtaampaa aikakautta niin Helenille, Helsingille kuin koko Suomelle. Helenin suorat kasvihuonepäästöt vähenivät katsauskauden aikana 46 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja fossiilisilla polttoaineilla tuotetun kaukolämmön osuus putosi 62 prosentista 33 prosenttiin.

Salmisaaren käytöstä poistuneen kivihiilivoimalan tilat päätettiin hyödyntää pienydinvoimalan koelaitoksen rakentamiseen. Laitoksessa simuloidaan reaktorisydämen toimintaa sähkövastuksella ilman ydinpolttoainetta ja koekäytön aikana syntyvää puhdasta energiaa hyödynnetään Helsingin lämmittämisessä. Samalla ydinenergiaohjelmamme eteni suunnitellusti, kun käynnistimme laitostoimittajan kilpailutusprosessin ja solmimme teknisen tuen puitesopimukset neljän asiantuntijakumppanin kanssa. Pääkaupunkiseudulla kartoitettiin tulevan laitoksen mahdollisia sijoituspaikkoja, joista ensimmäisenä tarkempiin tutkimuksiin valittiin Vuosaaren voimalaitosalue. Selvitykset jatkuvat myös muiden potentiaalisten paikkojen osalta. Ydinenergiaohjelma on tärkeä osa pitkän aikavälin strategiaamme polttamattoman energiantuotannon saavuttamiseksi.

Toinen merkittävä edistysaskel oli vedyn pilottilaitoksen rakentamisen aloittaminen Vuosaaressa. Laitos voi tarjota tulevaisuudessa joustavan ja monikäyttöisen ratkaisun energian varastointiin ja käyttöön, ja sen on määrä valmistua vuonna 2026.

Vaikka Helenin liikevaihto laski 773 miljoonaan euroon pääasiassa sähkön markkinahinnan alenemisen vuoksi, liikevoitto nousi 111 miljoonaan euroon. Liikevoiton parannus on seurausta yhtiön kustannusrakenteen muutoksesta, jossa fossiilisista polttoaineista sekä niiden edellyttämistä päästöoikeuksista aiheutuvat kustannukset ovat vähentyneet merkittävästi. Tämä näkyy erityisesti kaukolämmön kannattavuuden parantumisena. Raportoitu sijoitetun pääoman tuotto pysyi ennallaan ja oli 4 prosenttia.

Toisen vuosineljänneksen tulosta tuki sähkön tuotannon ja kulutuksen tehokas optimointi. Sähkömarkkinoilla nähtiin vähemmän negatiivisia hintoja kuin vuosi sitten, mikä kertoo energiajärjestelmän kasvavasta joustavuudesta. Helen on ollut aktiivinen osa tätä kehitystä säätämällä muun muassa tuulivoiman tuotantoa ja sähkökattiloiden kulutusta sähkön hinnan mukaan. Uusia tuuli- ja aurinkovoimahankkeita valmistuu kuluvan vuoden aikana, ja kokonaisuuden tehokas optimointi vakauttaa markkinatoimintaamme entisestään.

Kerroimme toisen vuosineljänneksen aikana kaukolämmön asiakashintojen laskemisesta jo kolmatta kertaa peräkkäin. Entistä kilpailukykyisempien hintojen taustalla ovat hiilineutraaliin lämmön tuotantoon tehdyt investoinnit, jotka vähentävät kaukolämpöön kohdistuvia kustannuksia. Helenin tuloksen parantuminen asiakashintojen laskemisesta huolimatta osoittaa, että vastuullinen ja kannattava liiketoiminta voivat kulkea käsi kädessä.

Merkittävät tapahtumat huhti–kesäkuussa

• Emoyhtiö sulki Salmisaaren kivihiilivoimalaitoksen ja luopui kivihiilen käytöstä. Kivihiileen perustuvan energiantuotannon päättymisen myötä Helenin vuotuiset päästöt puolittuvat vuoteen 2024 verrattuna ja putoavat myös Helsingin kaupungin osalta noin 30 prosenttia. Koko Suomen mittakaa­vassa päästöt putoavat lähes 2 prosenttia.
• Salmisaaren tuotantoalueen kaksi uutta sähkökattilaa siirtyi kaupalliseen tuotantoon. Kattiloiden yhteiskapasiteetti on 100 megawattia.
• Vihreää vetyä tuottavan 3H2-pilottilaitoksen rakentaminen käynnistyi Vuosaaressa. Vedyn tuotannon on määrä käynnistyä loppuvuodesta 2026. Tuotannon sivutuotteena syntyvä hukkalämpö tullaan hyödyntämään Helenin kaukolämpöverkossa.
• Emoyhtiö julkaisi kaukolämmön energiamaksun hinnat heinä–joulukuulle 2025 ja hintaennusteen tammi–kesäkuulle 2026. Vuoden 2025 kaukolämmön arvonlisäveroton kokonaiskeskihinta laskee keskimäärin arviolta 6,1 prosenttia edellisvuoden hintatasoon verrattuna.
• Emoyhtiö käynnisti pienydinvoimalan laitostoimittajan valintaa koskevan kilpailutusprosessin ja solmi puitesopimukset ydinenergiaohjelman teknisen tuen osalta yhteensä neljän kumppanin kanssa.
• Emoyhtiö edistyi pienydinvoimalan potentiaalisten laitospaikkavaihtoehtojen kartoittamisessa pääkaupunkiseudulla. Muun muassa Vuosaaren voimalaitosalue tunnistettiin alustavasti potentiaaliseksi laitospaikkavaihtoehdoksi ja sen edellytyksistä toimia alustana ydinenergian tuotannolle käynnistettiin selvitys. Myös muiden potentiaalisiksi tunnistettujen laitospaikkavaihtoehtojen kartoittamista jatketaan.
• Emoyhtiö päätti käytöstä poistuneen Salmisaaren kivihiilivoimalaitoksen tilojen vuokraamisesta pienydinvoimalan koelaitoksen rakentamiseksi. Koelaitokseen ei asenneta ydinpolttoainetta, vaan sen reaktorisydämeen asennetaan sähkövastus.
• Helen otti huhtikuussa käyttöön uuden toimin­nanohjausjärjestelmän, joka luo edellytyksiä toimin­taprosessien vakioinnille ja tehostamiselle.

Näkymät tulevaisuuteen

Keski-Euroopan kaasuvarastot täyttyivät alkukesän aikana odotetusti, ja varastojen täyttöaste on yli 50 prosenttia. Täyttymistä on tukenut viime aikoina Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten kauppasuhteiden kiristyminen, joka on käytännössä pysäyttänyt amerikkalaisen nesteytetyn maakaasun viennin Kiinaan ja ohjannut toimituksia Euroopan markkinoille. Nykyinen markkinatilanne vaikuttaa vakaalta, mutta keväällä koettujen hinnanvaihteluiden jälkeen riskipreemiot näkyvät edelleen kaasun hinnoittelussa. Pohjoismaissa seurataan kesän ja alkusyksyn aikana tarkasti vesitilanteen kehitystä. Tällä hetkellä vallitseva vesiylijäämä painaa sähkön hintaodotuksia tavanomaista alhaisemmalle tasolle. Loppuvuoden hintakehitys riippuu pitkälti siitä, mihin suuntaan vesitilanne kehittyy loppukesän ja alkusyksyn aikana.

Maailman geopoliittinen tilanne on poikkeuksellisen jännittynyt, ja muutokset voivat tapahtua nopeasti ja yllättävin seurauksin. Energiamarkkinat eivät ole tästä irrallaan, vaan hinnanvaihtelut, toimitusvarmuus ja investointien ennakoitavuus ovat yhä tiiviimmin sidoksissa kansainväliseen kehitykseen. Tällaisessa ympäristössä korostuu Helenin rooli vakaana ja ennakoivana markkinatoimijana, joka voi tuoda turvaa paitsi asiakkaille myös koko energiajärjestelmälle.

Helen toimii sähkömarkkinoilla monipuolisesti sekä tuottajana, myyjänä että kuluttajana, mikä vähentää sen altistumista markkinoiden heilahtelun aiheuttamille riskeille. Helen pyrkii myös hyödyntämään hinnanvaihteluiden tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Strategiansa mukaisella toiminnalla yhtiö voi tulevaisuudessa entistä enemmän tasapainottaa hinnanvaihteluita lisäämällä sähkön kulutusta, kun sitä on tarjolla runsaasti ja vähentämällä sen käyttöä, kun tarjontaa on niukasti. Vuoden 2025 tulosnäkymien odotetaan olevan hieman edellisvuotta paremmat.

Helenin investoinnit hiilineutraalin sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotantoon konkretisoituvat uusien tuuli- ja aurinkopuistojen sekä sähkövarastojen rakentuessa ympäri Suomea ja olemassa olevien tuotantoalueiden muuttaessa muotoaan Helsingissä. Yhtiön tuotantorakenne siirtyy sähkön ja lämmön yhteistuotannosta erillistuotantoon, jossa sähkön pääasialliset tuotantomuodot ovat vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoima. Lämmön tuotanto sähköistyy vauhdilla ja koostuu tulevaisuudessa lämpöpumpuista ja sähkökattiloista sekä kestävästä bioenergiasta.

Uutena elementtinä Helenin tuotantopalettiin nousee vihreä vety, jonka laajamittaisen tuotannon edellytyksiä selvitetään pilottilaitoksen avulla. Lisäksi selvitystyö pienydinenergian roolista osana kestävää energiajärjestelmää etenee.

Suomen on tärkeää säilyttää asemansa vakaana ja ennustettavana investointiympäristönä, jossa puhdasta sähköä on tarjolla riittävästi myös tulevaisuudessa. Helenin pitkäjänteinen työ energiajärjestelmän joustavuuden ja toimitusvarmuuden kehittämiseksi tukee tätä tavoitetta. Uusiutuvan energiantuotannon lisääminen, vetyratkaisuiden pilotointi, pienydinenergian kehittäminen sekä älykäs ohjaus muodostavat kokonaisuuden, joka vahvistaa Suomen energiainfrastruktuuria ja parantaa sen kykyä vastata tulevaisuuden epävarmuuksiin.

Helenin tammi–syyskuun osavuosikatsaus julkaistaan 3. marraskuuta 2025.