Vuosi ilman kivihiiltä kesti myös pakkastalven: Helsingin kaukolämmön päästöt vähenivät 56 prosenttia, toimitusvarmuus säilyi korkeana ja hinta laski
Helen jätti kivihiilen taakseen vuosi sitten, kun Salmisaaren B-voimalaitos poistui käytöstä. Ensimmäinen vuosi ilman kivihiiltä oli erityisen kylmän talven vuoksi todellinen testi, joka osoitti uudistuneen energiajärjestelmän toimivan. Vuonna 2025 kaukolämmön tuotannon päästöt vähenivät 56 prosenttia, toimitusvarmuus säilyi yli 99,9 prosentissa ja kaukolämmön hinta laski.
Talven poikkeuksellisen kovat pakkasjaksot tarjosivat uudistuneelle energiajärjestelmälle käytännön testin. Kaisaniemen havaintoaseman mittausten mukaan tammi–helmikuu oli Helsingissä tavanomaista kylmempi, mutta kaukolämpöä riitti asiakkaille häiriöttä koko ajan.
– Ensimmäinen hiiletön talvi osoitti käytännössä, että järjestelmä toimii. Kireimmilläkin pakkasilla tuotanto vastasi kysyntään ja asiakkaiden lämmöt pysyivät luotettavasti päällä, Helenin lämmöstä ja jäähdytyksestä vastaava johtaja Timo Aaltonen sanoo.
Uudet tuotantomuodot korvasivat kivihiilen laskien samalla kaukolämmön hintaa
Vielä vuonna 2024 kivihiilen osuus Helenin kaukolämmön tuotannosta oli 21 prosenttia. Nyt sitä korvaavat erityisesti lämpöpumput, sähkökattilat ja biomassa.
Salmisaaressa otettiin käyttöön uusi sähkökattilalaitos, ilma-vesilämpöpumppulaitos sekä pellettikäyttöiseksi muutettu lämpökattila.
– Olemme uudistaneet energiantuotantoa nopeammin kuin moni uskoi mahdolliseksi. Samalla päästöjä on saatu merkittävästi alas ilman, että asiakkaiden on tarvinnut tinkiä toimitusvarmuudesta, Aaltonen sanoo.
Kivihiilestä luopuminen on vaikuttanut myös kaukolämmön hintaan. Kun kallista polttoainetta ja päästöoikeuksia ei enää tarvita entiseen tapaan, kaukolämmön hintaa on voitu laskea. Samalla energiantuotannon omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat vahvistuneet.
Seuraavaksi yhä enemmän hukkalämpöjä
Seuraavaksi kaukolämmön uudistuminen etenee erityisesti hukkalämpöjen hyödyntämisen kautta. Kesällä valmistuva Eiranrannan lämpöpumppulaitos ottaa talteen jäteveden hukkalämpöä ja tuottaa siitä kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä.
Myös Vuosaareen rakennettavan 3H2-vetypilottilaitoksen tuotannossa syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja syötetään kaukolämpöverkkoon laitoksen käynnistyessä loppuvuonna 2026. Lisäksi Helen kartoittaa datakeskushankkeita, joiden hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää kaukolämmön tuotannossa.
Pidemmällä aikavälillä Helen selvittää pienydinvoiman mahdollisuuksia osana polttamatonta energiantuotantoa vuoteen 2040 mennessä.
– Kaukolämpöverkko on joustava alusta, johon uusia tuotantomuotoja voidaan liittää sitä mukaa kun ne valmistuvat. Kun tuotanto ei perustu yhteen polttoaineeseen, se kestää paremmin äärisäitä, Aaltonen päättää.