Biopolttoaineilla korvataan kivihiiltä

Helen on muutaman vuoden ajan korvannut kivihiiltä biopolttoaineella Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla lisäämällä pellettiä kivihiilen sekaan. Tämä ei kuitenkaan pidemmällä tähtäimellä riitä, vaan kivihiilivoimalat tullaan kokonaan korvaamaan muilla tuotantomuodoilla.

Olemme siirtymässä vaiheittain kohti ilmastoneutraalia energiantuotantoa. Korvaamme fossiilisia polttoaineita muun muassa hukkalämpöjä hyödyntämällä ja uusiutuvalla energialla.

Salmisaaressa on alkuvuodesta otettu käyttöön Suomen suurin pellettikattila tuottamaan uusiutuvaa kaukolämpöä. Tuotantolaitoksen polttoaineteho on lähes 100 megawattia.

Keväällä on tehty investointipäätös suuresta Mustikkamaan luolalämpövarastosta, joka valmistuu käyttöön vuonna 2021. Varaston lataus- ja purkausteho on 120 megawattia, mikä riittää neljäksi vuorokaudeksi. Luolalämpövarastolla pystytään vähentämään kivihiilen käyttöä yli 60 gigawattituntia vuodessa, ja lämpökeskusten öljyn käyttöä kolmanneksella.

Keskitetystä tuotannosta hajautettuun

Vuonna 2017 Helsingin kaukolämmöstä yli puolet on tuotettu kivihiilellä, ja tämä määrä tullaan puolittamaan vuoteen 2025 mennessä. Hanasaaren voimalaitos suljetaan suunnitelmien mukaan vuonna 2024. Tämän vuoksi etsimme parhaillaan uusia sijoituspaikkoja korvaaville biomassaa polttaville lämpölaitoksille.

Mahdollisia sijoitusvaihtoehtoja ovat Tattarisuon, Patolan ja Vuosaaren alueet. Näiden tuotantopaikkojen toteuttamisedellytyksiä selvitetään. Parhaillaan on käynnissä Tattarisuon hakelämpölaitoksen ympäristövaikutusten arviointi, josta saadaan tietoa hankkeen vaikutuksista lähiympäristöön.

Uusien biolämpölaitosten investoinnit tullaan toteuttamaan vaiheittain. Toteuttamisedellytysten selvittämisen jälkeen on vuorossa tarvittavien viranomaislupien, kuten ympäristö ja kemikaalilupien, hakeminen. Vasta lupien saannin jälkeen on toteutuspäätösten vuoro.

Biotuotanto tarvitsee tilaa

Sama energiamäärä biopolttoainetta vaatii merkittävästi suuremmat varastointitilat kuin kivihiili tai öljy. Tämän vuoksi biolämpölaitoksille tarvitaan useiden hehtaarien suuruisia tontteja, joita tiiviisti rakennetusta kaupungista löytyy todella vähän.

Myös biolämpölaitosrakennuksista tulee kooltaan suurempia kuin nykyisistä kaasua ja öljyä käyttävistä lämpölaitoksista, mikä tulee vaikuttamaan lähialueiden kaupunkikuvaan.

Patolan nykyisen lämpökeskuksen yhteyteen ei tilan ahtauden vuoksi mahdu metsähaketta käyttävää lämpölaitosta, joten polttoaineeksi on kaavailtu pellettiä. Vuosaaren ja Tattarisuon laajemmat tontit mahdollistaisivat metsähakkeen hyödyntämisen.

Kivihiiltä polttavat voimalaitokset sijaitsevat satamien yhteydessä, ja polttoaine tuodaan laitoksille suurilla laivoilla. Hajautetusti ympäri kaupunkia sijaitseville biolämpökeskuksille polttoaineet kuljetetaan maantiekuljetuksilla.

On totta, että biopolttoaineisiin liittyy logistisia ja muita haasteita. Biopolttoaineet ovat kuitenkin tällä hetkellä paras korvata kivihiiltä isossa mittakaavassa. Etenkin talvikaudella tarvitsemme polttamalla tuotettua lämpöä, jotta helsinkiläisten kodit ja kiinteistöt pysyvät lämpiminä.

 

Juhani Aaltonen

Juhani Aaltonen

Juhani Aaltonen on aina ollut kiinnostunut ympäristöasioista, mikä toi hänet kaukolämmön ja -jäähdytyksen pariin. Hänen tehtävänään on varmistaa, että lämpöä riittää myös talvipakkasilla ja että kaukolämmöllä parannetaan jatkossakin kaupunki-ilman laatua. Juhanin kiinnostus lämmittämiseen heräsi jo alle kouluikäisenä, kun hänen kotitaloaan lämmitettiin aurinkoenergian ja öljyn yhdistelmällä.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hyvä vai paha bio?

Helenin sidosryhmätilaisuudessa Salmisaaressa keskusteltiin biopolttoaineista: millainen on bioenergian tulevaisuus? Keskusteluissa nousivat esiin biomassan kestävyys sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon tulevaisuus.

Skogsflis som bränsle i Nordsjö

För tillfället undersöker Helsingfors Energi möjligheten att i framtiden förbränna skogsflis i Nordsjö Vuosaari C. Skogsflis är ett förnybart bränsle och förorsakar därmed mindre växthusgaser än fossila bränslen.

Miten paljon on miljoona kiintokuutiometriä puuta?

Helsingin Energian ympäristötiimi kävi hahmottelemassa Metsä Woodin Vilppulan sahalla, millaiset raamit tarvitaan liikuttelemaan miljoona kiintokuutiometriä puuta vuodessa. Helsingin Energian voimalaitoksilla saman verran puuta nähdään vuoden 2020 jälkeen.