Kaukolämpö kehittyy - tällaisia etuja se tuo taloyhtiölle

Kaukolämpö on merkittävässä asemassa helsinkiläisten kotien lämmityksessä. Laaja verkosto mahdollistaa sen, että taloyhtiöt pysyvät luotettavasti lämpiminä säässä kuin säässä, mikä on tärkeää erityisesti talvisin.

”On energiatehokasta hyödyntää laajaa kaukolämpöjärjestelmää, joka modernisoituu koko ajan. Helenillä ei ole enää yhtä suurta voimalaitosta, joka puskee lämpöä verkkoon. Sen sijalle on kehitetty monipuolinen energiajärjestelmä, jossa lämpöä tuotetaan hajautetusti eri lähteistä tuotantotilanteen, lämmöntarpeen ja kustannusten perusteella, sanoo Helenin Sähkö, lämpö ja jäähdytys -yksikön päällikkö Päivi Pääkkönen.

Helenissä kehitetään uusia tapoja tuottaa lämpöä yhä enemmän polttoon perustumattomilla ratkaisuilla.

”Vuosaareen on rakenteilla biolämpölaitos, jonka pääpolttoaineena on metsätalouden sivutuotteena syntyvä hake. Mustikkamaalle valmistuu Suomen suurin luolalämpövarasto, jossa kierrätetään monilla eri tavoilla tuotettua energiaa. Tutkimme myös lämmön talteenottoa merivedestä,” Pääkkönen jatkaa.

Taloyhtiö voi valita kaukolämmölleen erilaisia tuotantovaihtoehtoja

Taloyhtiö voi valita peruskaukolämmön sijaan tai sen rinnalle uusiutuvalla energialla tuotettua kaukolämpöä tai kiertolämpöä. Uusiutuva kaukolämpö tuotetaan puupelleteillä ja biokaasulla. Puupellettejä saadaan metsäteollisuuden sivutuotteista ja biokaasua syntyy biohajoavista jätteistä.

”Kiertolämmön tuotamme hukkalämmöstä, jota keräämme muun muassa konesaleista, sähköasemilta, jätevedestä ja teollisuuden prosesseista”, kertoo Pääkkönen.

Taloyhtiö voi kerralla vaihtaa koko kaukolämpönsä uusiutuvalla energialla tuotetuksi. Toinen vaihtoehto on tilata uusiutuvaa lämpöä 5-100 prosenttia yhtiön vuosittaisesta lämmönkäytöstä.

Uusiutuva kaukolämpö ja Kiertolämpö tarjoavat taloyhtiölle vaihtoehtoja kaukolämmön tuotantotavan valintaan. Samalla edistetään kiertotaloutta ja pienennetään jäteveden lämpökuormaa Itämereen.

Esimerkkikerrostaloasunnossa Uusiutuva kaukolämpö voi käytetyllä laskentatavalla pienentää lämmityksen laskennallisia hiilidioksidipäästöjä noin 1 100 kg vuodessa verrattuna tavanomaiseen kaukolämpöön. Se vastaa 7 100 henkilöautokilometrin päästöjä vuodessa.

Lämmityskuluihin voi vaikuttaa

Lämmitys on taloyhtiön suurimpia kulueriä, joten turhaan ei kannata lämmittää.

Taloyhtiön ja asukkaiden on hyvä olla tietoisia siitä, kuinka paljon ja mihin energiaa kuluu. Mitä tarkemmin kulutusta seuraa, sitä helpompi on havaita poikkeamia ja puuttua asioihin.

”Lämmityslaitteiden säännöllinen huolto takaa tasaiset ja mukavat asumisolot. Jokaisen on myös hyvä pitää huolta siitä, ettei lotraa lämpimän veden kanssa. Lämpimän veden osuus on noin kolmannes taloyhtiön kaikesta lämmönkäytöstä”, Pääkkönen toteaa.

Uusi vaihtoehto kaukolämmön hinnoitteluun

Kaukolämmön hinta muodostuu kiinteästä vesivirtamaksusta ja asukkaiden energiankäyttöön perustuvasta energiamaksusta. Vesivirtamaksu riippuu rakennustyypistä ja kiinteistön lämpötehosta. Energiamaksu päivitetään kausittain neljä kertaa vuodessa: tammi-, maalis-, touko- ja lokakuun 1. päivinä.

Kaukolämmön tuotantotapojen uudistumisen lisäksi kaukolämmön modernisoituminen näkyy asiakkaille uusina tuotteina ja hinnoittelumalleina. Tämä lisää taloyhtiöiden mahdollisuuksia valita omaan tilanteeseensa sopivin vaihtoehto.

”Uusimpana tuotteena tarjoamme asiakkaillemme myös Kiinteähintaista kaukolämpöä. Siinä neljän hintakauden energiamaksut lukitaan sopimuksentekohetkellä ja ne pysyvät vakiona koko kolmen vuoden sopimuskauden. Kiinteähintainen kaukolämpö tarjoaa taloyhtiölle vakaan näkymän lämmön hintaan ja tuo budjetointiin ennakoitavuutta.”

Kehitys jatkuu

Tällä hetkellä noin 95 prosenttia Helsingistä lämpiää kaukolämmöllä. Kaukolämpöverkko laajenee sitä mukaa, kun kaupunkiin rakennetaan uusia asuinalueita. Kaukolämpö sopii sekä uusiin että vanhoihin kiinteistöihin. Se pitää haluttaessa myös taloyhtiön kulkuväylät, pihakannet ja ajoluiskat sulana, mikä vähentää taloyhtiön talvikunnossapidon kuluja.