Ydinenergiaohjelma etenee – perusta tulevaisuuden energiaratkaisuille rakennetaan nyt
Helen Ydinvoima Oy täyttää tässä kuussa puoli vuotta ja jatkaa Helenin ydinenergiaohjelman työtä. Viime kuukausien aikana olemme vahvistaneet toimintaamme, käyneet vuoropuhelua asukkaiden ja sidosryhmiemme kanssa sekä vieneet hanketta määrätietoisesti eteenpäin. Jatkamme tiivistä vuorovaikutusta myös tulevina vuosina, kun ratkomme ydinenergiaohjelman kannalta tärkeimpiä kysymyksiä.
Helenin ydinenergiaohjelma yhtiöitettiin vuoden alussa ja ohjelma on edennyt suunnitellusti. Tavoitteenamme on selvittää edellytykset pienydinvoimalan (SMR, small modular reactor) rakentamiselle Helsinkiin ja edistää Helsingin kaupungin päästövähennystavoitteita. Työmme on hyvässä vauhdissa: kilpailutamme parhaillaan laitostoimittajia ja valmistaudumme syksyllä käynnistyvään ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) sekä sen yhteydessä järjestettäviin kuulemistilaisuuksiin.
Olemme halunneet kuulla asukkaita ja sidosryhmiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hanketta. Viime keväänä järjestimme asukastilaisuuksia laitospaikkavaihtoehtojen läheisyydessä, Salmisaaressa, Vuosaaressa ja Östersundomissa.
Tilaisuudet osoittivat, kuinka tärkeää avoin vuorovaikutus on luottamuksen rakentajana. Ydinenergia herättää luonnollisesti paljon kysymyksiä ja keskusteltuja on käyty erityisesti turvallisuudesta sekä hankkeen taustoista ja vaikutuksista. Epävarmuutta voidaan vähentää parhaiten tarjoamalla ajantasaista tietoa ja mahdollisuuksia avoimeen keskusteluun.
On myös hyväksyttävä, että moniin asukkaiden esittämiin konkreettisiin kysymyksiin meillä ei ole vielä vastauksia. Millaisen laitostyypin Helen valitsee? Kuinka paljon energiaa se tuottaa? Kuinka paljon laitos maksaa? Kuinka monta ihmistä hanke työllistää? Tieto tarkentuu lähivuosina, kun selvitykset valmistuvat ja pääsemme valitsemaan laitospaikan ja laitostoimittajan.
Useimmiten keskusteluissa pysähdyimme koko hankkeen peruskysymyksen äärelle: miksi suunnittelemme ydinenergian hyödyntämistä energiantuotannossa?
Työmme ankkurina on tavoite luopua polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta vuoteen 2040 mennessä. Ilmaston ja luonnon näkökulmasta ydinenergia tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tuottaa suuria määriä energiaa pienellä maa-alalla päästöttömästi.
Energiankulutuksen kasvaessa tarvitsemme uusiutuvan tuotannon ja kulutusjouston rinnalle vakaata, säästä riippumatonta perusvoimaa. Viime talven pitkät vähätuuliset jaksot muistuttivat siitä, että sähkön ja lämmön on riitettävä kaikissa olosuhteissa. Säästä riippumaton tuotanto auttaa tasaamaan myös energian hinnan vaihteluja.
Entistä tärkeämpiä ydinenergiaa puoltavia tekijöitä ovat toimitusvarmuus ja kilpailukyky. Monipuolinen ja kestävä energiajärjestelmä luo pääkaupunkiseudulle sekä koko Suomelle paremmat edellytykset menestyä puhtaassa siirtymässä ja kilpailussa talouskasvusta. Vakaa, puhdas ja kohtuuhintainen energiantuotanto on välttämätön edellytys rohkaisemaan uusiin teollisiin investointeihin ja niiden tuottamiin työpaikkoihin, verotuloihin ja hyvinvointiin. Tulevina vuosikymmeninä poistuvaa ydinvoimaa ja muuta vakaata energiantuotantokapasiteettia on joka tapauksessa korvattava uusilla laitoksilla, joten ensimmäisten valmistelu on aloitettava nyt.
Suomessa ydinenergiasta keskustellaan nyt aiempaa myönteisemmin. Ydinenergian avulla voimme tuoda vakautta ihmisten arkeen ratkoen samalla ilmastonmuutosta. Samalla meidän on pystyttävä arvioimaan huolellisesti laitoksen vaikutuksia sen lähiympäristöön. Seuraava merkittävä vaihe hankkeessa on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistyminen. Sen aikana viranomaiset, asiantuntijat, järjestöt ja asukkaat pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan keskusteluun.
Säteilyturvakeskus (STUK) arvioi hanketta säteily- ja ydinturvallisuuden näkökulmasta lupaprosessin eri vaiheissa. Poliittiset päättäjät puolestaan tarkastelevat yhteiskunnan kokonaisetua ja maankäytön näkökulmia sekä tekevät hankkeen etenemisen kannalta keskeiset päätökset.
Hanketta valmistellaan laajalla asiantuntijajoukolla ja vaihe vaiheelta etenevien selvitysten pohjalta. Toivon, että mahdollisimman moni seuraa työtämme ja osallistuu keskusteluun – avoin vuoropuhelu on ydinenergiaohjelman onnistumiselle tärkeää.