Ilmastotavoitteet
Rakennamme energiajärjestelmää, joka pienentää riippuvuutta fossiilisesta tuontienergiasta ja vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta. Vähennämme päästöjämme suunnitelmallisesti tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden mukaisesti ja investoimme ratkaisuihin, jotka mahdollistavat toimitusvarman ja kilpailukykyisen energian myös tulevaisuudessa.
Keskeisiä keinoja ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja energiajärjestelmän uudistamiseksi ovat fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja kaukolämmön tuotannon sähköistäminen lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden avulla. Lisäksi teemme investointeja uusiutuvaan energiaan, energiavarastoihin, sähköverkkoihin ja vedyn tuotantoon. Investoinnit vähentävät fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintavaihteluiden vaikutuksia. Näin ne tukevat myös energian pitkän aikavälin hintavakautta.
Olemme vähentäneet ilmastopäästöjämme voimakkaasti jo usean vuoden ajan. Merkittävä askel tällä polulla oli kivihiilen käytöstä luopuminen keväällä 2025. Vuonna 2025 energiantuotantomme suorat kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 80 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2019. Toteutuneet päästövähennykset osoittavat, että energiamurros on mahdollista toteuttaa toimitusvarmuudesta tinkimättä. Ilmastotavoitteemme ovat linjassa omistajamme Helsingin kaupungin tavoitteiden kanssa.
Tavoittelemme nettonollaa ja poltosta irtautumista
Tavoittelemme nettonollapäästöjä ja polttoon perustuvasta energiantuotannosta irtautumista vuoteen 2040 mennessä. Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksymä nettonollatavoite edellyttää, että saavutamme kaikki vuoteen 2040 asti asettamamme pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet. Lisäksi se edellyttää jäljelle jäävien päästöjen kompensointia pysyvillä hiilenpoistoilla viimeistään vuodesta 2040 lähtien.
Polttoon perustuvasta energiantuotannosta irtautuminen edellyttää, että vähennämme sekä fossiilisia että biogeenisiä kasvihuonekaasupäästöjä. Polttoa voidaan tarvita vuositasolla vähäisessä määrin energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi, joustavan energiajärjestelmän ylläpitämiseksi ja Suomen sähköjärjestelmän tukemiseksi tilanteissa, jolloin lämmitystarve on suurta ja sähkön tarjonta on kysyntään nähden niukkaa.
Olemme käynnistäneet polttoon perustuvasta energiantuotannosta irtautumisen vauhdittamiseksi ydinenergiahankkeen. Myös datakeskusten tuottaman hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa tukee polttamattomuustavoitteen saavuttamista.
Tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet
Helen sai ilmastotavoitteilleen Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksynnän ensimmäisenä suomalaisena energiayhtiönä vuonna 2022. Tavoitteet perustuvat Pariisin ilmastosopimukseen ja pyrkivät rajoittamaan maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen globaalisti. Tavoitteet päivitettiin vuonna 2026.
Helenin lyhyen aikavälin ilmastotavoitteet vuoteen 2030 mennessä:
- 77 % vähennys tuotetun sähkön ja lämmön Scope 1- ja Scope 2 -päästöissä megawattituntia kohden
- 77 % vähennys myydyn sähkön ja lämmön Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3* -päästöissä megawattituntia kohden
- 70 % vähennys polttoaineeseen ja energiaan liittyviin Scope 3** -päästöissä
Helenin pitkän aikavälin ilmastotavoitteet vuoteen 2040 mennessä:
- 97 % vähennys tuotetun sähkön ja lämmön Scope 1- ja Scope 2 -päästöissä megawattituntia kohden
- 97 % vähennys myydyn sähkön ja lämmön Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3* -päästöissä megawattituntia kohden
- 90 % vähennys polttoaineeseen ja energiaan liittyviin Scope 3** -päästöissä
Kaikki ilmastotavoitteet on suhteutettu vuoden 2019 päästöihin. Ilmastotavoitteissa mukana olevat Scope 3 -päästöt kattoivat 92 % kaikista Scope 3 -päästöistämme perusvuonna 2019.
*Scope 3 -päästöjen osalta tavoitteen piiriin kuuluvat osakkuusyhtiöiden energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt sekä ostetun ja jälleenmyydyn sähkön ja lämmön tuotantoon liittyvät päästöt. Tämä vastaa Helenin Scope 3 -päästöjen luokka 3:n (polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat, jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin) alaluokka D:n päästöjä.
**Tavoite koskee Helenin kuluttamien polttoaineiden tuotantoketjujen päästöjä. Tämä vastaa Scope 3 -päästöjen luokka 3:n (polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat, jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin) alaluokka A:n päästöjä.
Mistä Helenin Scope-päästöt koostuvat?
- Scope 1 -päästöt kattavat Helenin ja sen tytäryhtiöiden harjoittamasta poltosta aiheutuvat suorat päästöt. Biogeeniset hiilidioksidipäästöt eivät sisälly Scope 1 ‑päästöihin.
- Scope 2 -päästöt kattavat Helenin ja sen tytäryhtiöiden lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden käyttämän sähkön tuotannossa syntyneet päästöt.
- Scope 3 -päästöt kattavat Helenin osakkuusyhtiöiden tuotannosta aiheutuvat päästöt sekä ostetun ja jälleenmyydyn sähkön ja lämmön tuottamiseen liittyvät päästöt. Lisäksi päästöissä on huomioitu Helenin kuluttamien polttoaineiden hankintaketjun päästöt.
Ilmastosiirtymäsuunnitelma määrittää keskeiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi
Olemme julkaisseet ilmastosiirtymäsuunnitelman, joka kuvaa Helenin tavoitteet ja toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2040 mennessä. Suunnitelma on osa strategiaamme, jonka ytimessä ovat puhdas siirtymä, jousto, kannattavuus ja kasvu.
Sähkö
Puhdas siirtymä on pitkälti sähköistymisen murros, jossa sähkön tarve moninkertaistuu. Tarvitsemme uutta, vähäpäästöistä sähköntuotantoa vastataksemme sähköistyvän yhteiskunnan tarpeisiin.
Helenin sähköntuotanto koostuu pääosin vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimasta. 2020-luvun alussa teimme investointipäätökset useista suurista tuuli- ja aurinkopuistoista, jotka valmistuvat vuoteen 2026 mennessä. Lisäksi Olkiluoto 3:n valmistuttua vuonna 2023 ydinvoiman osuus Helenin sähköntuotannossa kasvoi merkittävästi. Vuonna 2025 sähkön kokonaistuotannosta lähes 90 prosenttia oli vähäpäästöistä.
Sähköä ja lämpöä samanaikaisesti tuottavaa maakaasukapasiteettia tarvitaan silloin, kun vähäpäästöinen tuotanto ei riitä kattamaan sähkön kysyntää, kuten kylminä ja tuulettomina pakkasjaksoina. Näissä tilanteissa maakaasulla voi olla merkittävä rooli koko Suomen sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden tukemisessa ja sähkön markkinahinnan vakauttamisessa.
Sähköverkko
Sähkön toimitusvarmuuden merkitys kasvaa yhteiskunnan sähköistyessä ja sähkönkulutuksen lisääntyessä. Sähkön kasvava kysyntä syntyy muun muassa liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden sähköistymisestä sekä datakeskuksista.
Helen Sähköverkon investoinnit liittyvät Helsingin kehittymiseen. Pääkaupunki on viime vuosiin asti ollut sähkön siirron näkökulmasta omavarainen fossiilisen sähköntuotannon ansiosta. Kivihiilen käytön lopettamisen myötä Helsingistä on tullut sähkön tuoja. Pääkaupungin sisäistä sähkönsiirtokapasiteettia tukeakseen Helen Sähköverkko rakentaa uuden 400 kilovoltin suurjänniteverkon. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kaapeliyhteys Vanhankaupungin ja Sörnäisten välille sekä uusi sähköasema Sörnäisiin. Verkkoa laajennetaan myöhemmin Ruoholahteen.
Toinen merkittävä verkkomuutos liittyy Läntiseen bulevardikaupunkiin, jota koskevista muutoksista Helen Sähköverkko ja Helsingin kaupunki allekirjoittivat toteutussopimuksen vuonna 2024. Helen Sähköverkon osalta kokonaisuus pitää sisällään Pitäjänmäen sähköaseman siirron uudelle sijainnille sekä sähköasemaan liittyvien 110 kilovoltin avojohtojen osittaisen kaapeloinnin maan alle Läntisen bulevardikaupungin kehittymisen mahdollistamiseksi.
Lisäksi Helsingin sähköasemien välisiä 110 kilovoltin kaapeliyhteyksiä on jatkossa vahvistettava, jotta uusien lämpöpumppulaitosten ja sähkökattiloiden sähkön saanti voidaan varmistaa myös vikatilanteissa.
Sähkövarastot ja joustavuus
Sähkövarastot ja joustopalvelut tasapainottavat sähkön hintavaihteluita ja lisäävät sähköjärjestelmän toimitusvarmuutta uusiutuvan sähkön tuotannon lisääntyessä. Helen on rakentanut tekoälyä hyödyntävän kyvykkyyden sähköntuotannon ohjaamiseksi ja investoinut merkittävästi sähkövarastoihin. Meillä on sähkövarastot Nurmijärvellä, Lohjalla sekä Lakiakankaan tuulipuiston yhteydessä. Vuonna 2023 lanseerasimme sähkövarastojen operointiin keskittyvän palvelun, joka optimoi akkuihin varastoidun sähkön tarjoamisen sähkö- ja reservimarkkinoille.
Kaukolämpö
Helsingin lämmöntuotanto rakentuu useasta eri lähteestä, joiden alustana toimii joustava kaukolämpöverkko. Kaukolämpöverkossa virtaava vesi voidaan lämmittää useilla eri tavoilla.
Siirrymme entistä sähköisempään ja hajautetumpaan lämmöntuotantoon, jonka keskiössä ovat hukka- ja ympäristölämpöjen hyödyntäminen, sähkökattilat sekä bioenergia. Vuonna 2030 fossiilisen tuotannon määrä laskee alle viiteen prosenttiin, ja lämpöpumppujen sekä sähkökattiloiden osuus on lähes kaksi kolmasosaa. Lisäksi kehitämme lämpökauppaa asiakkaiden ja muiden energiayhtiöiden kanssa.
Vaikka Helenillä on myös fossiiliseen maakaasuun ja öljyyn perustuvaa kapasiteettia, arvioimme, että sen käyttö jää vähäiseksi ja saavutamme 95 prosentin vähennystavoitteen kaukolämmön suorissa ilmastopäästöissä vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on suhteutettu vuoden 1990 päästöihin. Fossiilisella kapasiteetilla on keskeinen rooli toimitus- ja huoltovarmuuden ylläpidossa sekä lämmön hintavakauden hallinnassa.
Investoinnit lämmöntuotannon uudistamiseen parantavat kaukolämmön kilpailukykyä suhteessa kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin, mikä mahdollistaa monipuolisen tuotetarjoaman asiakkaille. Helenin tavoitteena on, että asiakas pystyy osallistumaan energiajärjestelmän hallintaan omilla toimillaan siitä hyötyen. Lämmityksen ja jäähdytyksen tuote- ja palveluvalikoimaa kehitetään siten, että asiakas voi valinnoillaan vaikuttaa käyttämänsä lämpöenergian hintaan, määrään ja alkuperään.
Lämpövarastot ja joustavuus
Eri lämmöntuotantomuotojen oikea-aikainen hyödyntäminen tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, hyödynnetään bioenergiaa ja lämpövarastoihin varastoitua energiaa. Kun uusiutuvan sähkön tuotanto on suurta ja sähkön hinta edullinen, lämmöntuotannossa suositaan sähkökattiloita ja ladataan lämpövarastoja. Helenillä on lämpövarastoja Vuosaaressa, Salmisaaressa, Mustikkamaalla ja Kruunuvuorenrannassa. Lisäksi kehitämme joustavia kulutusratkaisuja yhdessä asiakkaidemme kanssa, jolloin vältämme ylilämmityksen ja mahdollistamme kysyntäjouston.
Kaukolämmön kysyntäjousto
Joustavuuden merkitys kasvaa fossiilisesta lämmöntuotannosta irtauduttaessa. Lämmöntuotannon sähköistyminen mahdollistaa joustavuuden kasvattamisen ja tuotannon sekä kulutuksen älykkään ohjaamisen. Energiajärjestelmän joustavuutta lisäävät erityisesti sähkökattilat ja lämpövarastot, minkä lisäksi lämmön kuluttajilla on merkittävä rooli kulutushuippujen tasaamisessa. Suomalaiset sähkön käyttäjät ovat ohjanneet kulutustaan viimeisten vuosien aikana yhä enemmän sähkön edullisimmille tunneille, mikä on eduksi koko sähköjärjestelmälle. Myös lämpöjärjestelmä hyötyy tästä kehityksestä yhä enemmän. Suuressa osassa suomalaisista asuinrakennuksista tapahtuu ajoittain ylilämmittämistä, mikä lisää energiankulutusta ja kasvattaa lämmityskustannuksia. Kulutuksen ohjaus tukee myös huoltovarmuutta, sillä poikkeustilanteissa sama energiamäärä saadaan kestämään pidempään.
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt
Biomassan käyttö on Helenille siirtymävaiheen ratkaisu, joka turvaa lämmön toimitus- ja huoltovarmuuden ennen kuin voimme irtautua polttoon perustuvasta energiantuotannosta.
Ydinenergia on yksi edellytys polttamattomuustavoitteen saavuttamiseksi. Helenillä on käynnissä ydinenergiaohjelma, jonka tavoitteena on toteuttaa kaukolämpöä tuottava lämpölaitos tai sähköä ja lämpöä tuottava yhteistuotantolaitos 2030-luvulla. Myös kaikki muut 2030-luvun investoinnit muun muassa hukka- ja ympäristölämpöjen hyödyntämiseen sekä sähkökattiloihin ja lämpöpumppuihin vähentävät biomassan käyttöä energiantuotannossa.
Helenin biogeenisten hiilidioksidipäästöjen taso oli korkeimmillaan (noin 1 Mt CO2) vuonna 2025, kun lopetimme kivihiilen käytön. Tämän jälkeen kaikki Helenin 2020-luvun investoinnit kaukolämmön tuotannon sähköistämiseen sekä kysyntäjoustoon vähentävät fossiilisten päästöjen lisäksi myös biogeenisiä päästöjä. 2020-luvun lopulla vuosittaiset biogeeniset hiilidioksidipäästöt voivat vaihdella välillä 0,6–0,8 Mt CO2 riippuen lämpötilasta, hyödykkeiden markkinahinnoista ja mahdollisista poikkeustilanteista. Arviomme mukaan vuosittaisten biogeenisten hiilidioksidipäästöjen taso vaihtelee 2030-luvulla välillä 0,5–0,7 Mt CO2, kunnes voimme irtautua polttoon perustuvasta energiantuotannosta.
Biogeeniset päästöt lasketaan LULUCF-sektorilla
Helenin biogeeniset hiilidioksidipäästöt on laskettu nollapäästöisinä, koska biomassan aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen katsotaan syntyneen jo metsänkäsittelyvaiheessa. Biomassan polttamisen nollapäästöisyys on sovittu YK:n Pariisin ilmastosopimuksessa sekä määritelty tarkemmin EU:n direktiiveissä. Kaikki metsien käyttöön liittyvät hiilidioksidipäästöt lasketaan kansalliseen kasvihuonekaasujen päästöinventaarioon maankäyttösektorin päästöinä riippumatta siitä, miten ja millä sektorilla puu ja sen eri osat käytetään. Näin vältetään päästöjen kaksinkertainen laskenta Suomen päästöinventaariossa. Biomassan polttamisesta syntyvät muut kasvihuonekaasut (CH4 ja N2O) on laskettu Helenin Scope 1 -päästöissä.
Biomassan kestävyyden varmistaminen
Helen käyttää ainoastaan EU:n uusiutuvan energian direktiivin (RED) kestävyyskriteerit täyttävää biomassaa. Tänä lisäksi tavoitteemme on, että kaikki hankkimamme biomassa on sertifioitua ja alkuperävalvottua. Käyttämämme sertifikaatit ovat PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification), SBP (Sustainable Biomass Program) ja FSC (Forest Stewardship Council). PEFC- ja FSC-sertifikaatteihin ei sisälly kasvihuonekaasupäästölaskentaa, joten niitä ei voi yksinään käyttää EU:n kestävyyskriteerien täyttämisen osoittamisessa. Euroopan komission tunnustama SBP-sertifiointi puolestaan osoittaa, että yritys noudattaa lämpöä ja energiaa tuottavan biomassan eurooppalaista lainsäädäntöä, sääntelyä ja kestävyysvaatimuksia. PEFC- ja FSC-standardien vaatimukset eivät kata kaikkia SBP-järjestelmän vaatimuksia eivätkä SBP-järjestelmän vaatimukset kata kaikkia FSC- ja PEFC-standardien vaatimuksia.
Bioenergian hankinnassa edellytämme toimittajiltamme toimialan kattavia metsäenergian hankintasuosituksia, jotka huomioivat kestävän metsänhoidon ja luonnon monimuotoisuuden. Standardoitujen kestävyysjärjestelmien hyödyntämisen lisäksi käymme aktiivista dialogia polttoainetoimittajiemme kanssa ja teemme niitä koskevia tarkastuksia. Tavoitteemme on auditoida 2–3 polttoainetoimittajaa vuodessa.
Helen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseen metsäpolttoaineiden hankintamenettelyillä ja -sopimuksilla, auditoinneilla sekä vaikuttamalla aktiivisesti alan ohjeistuksiin ja koulutukseen.