Aurinkovoimala on kannattava investointi taloyhtiölle – vain jos se on mitoitettu oikein
Aurinkovoimalan takaisinmaksuaika ja investoinnin kannattavuus nousee esiin monissa aurinkosähköön liittyvissä keskusteluissa. Jotta taloyhtiö saa aurinkovoimalastaan mahdollisimman hyvän tuoton, on hyvä tietää muutama perusasia.
Taloyhtiöön halutaan aurinkovoimala, ja aurinkopaneelien määrä mietityttää. Kannattaako taloyhtiön katot laittaa täyteen aurinkopaneeleita ja tuottaa sähköä niin paljon kuin mahdollista? Mistä pitäisi lähteä liikkeelle, kun asiaa mietitään?
Aurinkosähköinvestoinnin kannattavuuteen vaikuttavat sen oikea mitoitus ja paneelien sähköntuotto. Jotta sähköntuotannosta saa realistisen kuvan, on tärkeää huomioida, onko aurinkovoimalan mitoitus tehty taloyhtiön oikean sähkönkulutuksen perusteella ja millä lähtöarvoilla tuotantoluvut on laskettu.
Aurinkovoimalan sähköntuotantoon vaikuttavat muun muassa paneelien sijainti, suuntaus, kallistuskulma ja varjostumat. Tämän takia tarjouslaskelmia vertaillessa on hyvä tarkastaa mihin tuotantoluvut perustuvat.
- Aurinkovoimaloiden tuottoa voidaan ennustaa melko tarkasti erilaisilla simulaatio-ohjelmistoilla, jotka laskevat tuotannon perustuen säädataan ja annettuihin voimalan parametreihin. Annetut parametrit vaikuttavat simulaation tulokseen, minkä vuoksi saaduissa tuottoluvuissa voi olla eroja, Helenin tuotepäällikkö Lasse Välkkilä tarkentaa.
Mitoitus voidaan tehdä monella eri perusteella, joista osa on pätevämpiä kuin muut.
- Aiheeseen on hyvä perehtyä ennakkoon ja esittää tuotantoarvioiden laskentatapaan liittyviä kysymyksiä ennen päätöksentekoa, sanoo Välkkilä.
Aurinkosähkön myymisellä verkkoon ei rikastu
Aurinkopaneelien tuottama sähkö käytetään ensisijaisesti taloyhtiön yhteisten tilojen sähkönkulutukseen. Jos taloyhtiöön on saatavilla hyvityslaskentapalvelu, käytetään suurin osa itse tuotetusta aurinkosähköstä asunnoissa. Itse tuotetun aurinkosähkön arvo perustuu siihen, ettei siitä joudu maksamaan veroja tai siirtomaksuja.
Jos aurinkovoimala tuottaa sähköä yli käytön, myydään tavanomaisesti ylijäämäsähkö verkkoon. Verkkoon myydystä aurinkosähköstä saa korvausta vain sähköenergian hinnan verran kulloisenkin spot-hinnan mukaisesti. Osa energiayhtiöistä veloittaa pientuotannon myynnistä lisäksi erilaisia toimitusmaksuja.
- Tappio ylijäämän verkkoon myynnistä verrattuna suorasta käytöstä on siten vähintään sähkönsiirrosta sekä veroista aiheutuvien kulujen verran. Käytännössä ylijäämän verkkoon myynnin hyöty on vain noin 1/3 verrattuna omaan käyttöön, sanoo Välkkilä.
Aurinkosähkön tuotanto synkkaan kulutuksen kanssa
- Sähkön kulutus vaihtelee kuukausi-, viikko-, päivä- ja jopa tuntitasolla. Aurinkovoimalan kokoa miettiessä tärkeimmäksi pointiksi nousee tuotannon kohdistuminen aitoon kulutuksen hetkeen eikä esimerkiksi pitkän ajan keskiarvoon, sanoo Välkkilä
Yksittäiset kulutuspiikit voivat nostaa koko kuukauden sähkönkulutuksen korkeammalle tasolle. Jos aurinkovoimala mitoitetaan tuottamaan sähköä kulutuspiikin vääristämän sähkönkulutuksen mukaan, voimala tuottaa suurimman osan ajasta liikaa sähköä. Tällaisessa tapauksessa jopa puolet aurinkosähköstä voi päiväkohtaisesti valua verkkoon.
Mitoituksesta saadaan sitä tarkempi, mitä lyhyemmän aikayksikön kulutustietoja voidaan hyödyntää aurinkovoimalan suunnittelussa.
- Väärinmitoituksella riski ylisuureen voimalaan kasvaa, jolloin investoinnit menevät hukkaan tuottojen pysyessä lähes samassa kuin mitä pienemmällä voimalalla olisi saavutettu, Välkkilä sanoo.
Alla oleva taulukko konkretisoi mitoituksen vaikutusta aurinkovoimalainvestoinnin kannattavuuteen.
| Mitoitusperuste | Aurinkovoimalan teho | Aurinkovoimalan vuosituotanto | Omaan käyttöön menevä osuus | Ylituotanto | Hintaluokka |
| Kuukausi | 50 kWp | 45 800 kWh | 48 % | 23 800 kWh | 50 000 € |
| Tunti | 20 kWp | 18 300 kWh | 92 % | 1 500 kWh | 20 000 € |
Haluatko tarkempaa tietoa aurinkovoimalan oikeasta mitoituksesta? Lataa opas aurinkovoimalan hankintaan taloyhtiölle!
- Kuukausikulutuksen perusteella mitoitettu voimala olisi ollut jopa 2,5 kertaa liian suuri, kommentoi Välkkilä.
Aurinkovoimalan tuotanto tunti- ja kuukausimitoituksella verrattuna kiinteistön kulutukseen
- Usein vastaan tulee järjestelmiä, jotka on mitoitettu esimerkiksi vuoden kulutuksen keskiarvoilla, vaikka todellisuudessa kulutuksesta melkein puolet on osunut muutamalle talvikuukaudelle sähkölämmityksen takia, kertoo Välkkilä.
Aurinkovoimalat ovat yksilöllisiä ja esimerkiksi pienemmissä voimaloissa tuntimitoitus voi olla turhaa, jos kohteen pohjakuorma on tiedossa. On tärkeää myös huomioida, että niin kulutus kuin aurinkovoimalan tuotanto vaihtelee vuosien välillä eikä täydellistä vastaavuutta ole mahdollista saada. Tärkeintä on kuitenkin, että mitoitus perustuu todellisen kulutukseen perustuvaan kuormaan eikä vain kulutuspiikkien vääristämiin keskiarvoihin.