Helenin osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2025: Puhtaan energian matka jatkuu kannattavasti – tuulivoimainvestoinnit valmistuivat
Heinä–syyskuu 2025
- Konsernin liikevaihto pysyi ennallaan verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli 201 (200) miljoonaa euroa.
- Liikevoitto pieneni merkittävästi ja oli -3 (12) miljoonaa euroa.
- Sähkön myynti kasvoi 3 prosenttia ja oli 1 242 (1 204) gigawattituntia.
- Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 11 prosenttia ja oli 1 127 (1 015) gigawattituntia.
- Lämmön myynti kasvoi 9 prosenttia ja oli 509 (466) gigawattituntia.
- Jäähdytyksen myynti pysyi ennallaan ja oli 99 (99) gigawattituntia.
Tammi–syyskuu 2025
- Konsernin liikevaihto pieneni verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli 975 (1 103) miljoonaa euroa.
- Liikevoitto kasvoi ja oli 108 (92) miljoonaa euroa.
- Sähkön myynti kasvoi 16 prosenttia ja oli 4 133 (3 562) gigawattituntia.
- Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 15 prosenttia ja oli 3 800 (3 314) gigawattituntia.
- Lämmön myynti pieneni 11 prosenttia ja oli 3 744 (4 206) gigawattituntia.
- Jäähdytyksen myynti pieneni 13 prosenttia ja oli 179 (205) gigawattituntia.
Konsernin avainluvut
| Milj. euroa, ellei toisin mainittu | Q3/2025 | Q3/2024 | Muutos | Q1–Q3/2025 | Q1–Q3/2024 | Muutos | 2024 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 201 | 200 | 1 % | 975 | 1 103 | -12 % | 1 523 |
| Käyttökate (EBITDA) | 36 | 43 | -16 % | 221 | 210 | 5 % | 306 |
| Liikevoitto (EBIT) | -3 | 12 | -125 % | 108 | 92 | 17 % | 159 |
| % liikevaihdosta | -2 % | 6 % | -133 % | 11 % | 8 % | 38 % | 10 % |
| Tulos ennen veroja | -12 | -2 | 83 | 84 | -1 % | 145 | |
| % liikevaihdosta | -6 % | -1 % | 8 % | 8 % | 0 % | 10 % | |
| Bruttoinvestoinnit | 86 | 146 | -41 % | 236 | 388 | -39 % | 568 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 27 | -8 | 283 | 212 | 33 % | 255 | |
| Korollinen nettovelka | 1 151 | 1 003 | 15 % | 1 154 | |||
| Nettovelat/käyttökate (liukuva 12 kk) | 3,6 | 4,0 | -9 % | 3,8 | |||
| Gearing, % | 51 % | 46 % | 11 % | 51 % | |||
| Omavaraisuusaste, % | 56 % | 55 % | 2 % | 55 % | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) (liukuva 12 kk), % | 3 % | 3 % | -13 % | 5 % | |||
| Taseen loppusumma | 4 036 | 4 001 | 1 % | 4 120 | |||
| Keskimääräinen henkilöstömäärä | 707 | 783 | -10 % | 777 |
Tammi–syyskuun taloudellinen tulos
Helenin liikevaihto laski 12 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden pääasiassa sähkön markkinahinnan laskun vuoksi ja oli 975 (1 103) miljoonaa euroa. Sähkön spot-hinnan keskiarvoksi muodostui alkuvuoden osalta 39 (47) euroa megawattitunnilta, mikä on merkittävästi edellisvuoden keskihintaa vähemmän. Sähkön tuotannon liikevaihto jäi edellisvuotta alhaisemmalle tasolle muun muassa markkinahinnan laskun vuoksi. Sähkön vähittäismyynnin asiakashinnat laskivat vastaavasti, mikä laski liikevaihtoa. Kaukolämmön liikevaihto laski merkittävästi alkuvuoden lauhasta säästä johtuneen heikon kysynnän takia. Sähkön siirron liikevaihto kasvoi.
Helenin liiketoimintojen kannattavuudessa keskeistä on kaukolämmön kääntyminen kannattavaksi pienentyneiden tuotantokustannusten ansiosta. Tuotantokustannukset ovat alentuneet merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen seurauksena. Yhtiön kannattavuutta paransi merkittävästi myös päästöoikeuksien vähäisempi käyttö. Sähkön tuotannon kannattavuus heikkeni edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden lähinnä sähkön markkinahinnan alentumisen vuoksi. Sähkön vähittäismyynnin liiketoiminta palautui kannattavaksi.
Poistot olivat 114 (118) miljoonaa euroa. Edellisvuoden poistoihin sisältyi Salmisaaren voimalaitoksen kivihiilituotannon päättymisen takia nopeutetulla aikataululla tehtyjä poistoja 18 miljoonan euron edestä. Katsauskauden poistotaso oli siis 14 miljoonaa euroa edellisvuoden vertailukelpoista poistomäärää korkeampi.
Liikevoitto parani ja oli 108 (92) miljoonaa euroa. Liikevoiton parannusta selitti fossiilisten polttoaineiden osuuden pienenemisestä johtuva materiaalikustannusten lasku. Kertaluontoisista eristä puhdistettu vertailukelpoinen oikaistu liikevoitto oli 108 (110) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen suhteellinen kannattavuus parani edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden ja oli 11 (10) prosenttia. Raportoitu sijoitetun pääoman tuotto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 3 (3) prosenttia.
Toimitusjohtaja Olli Sirkka kommentoi
Hiilivapaa Helsinki on vihdoin totta, kun ensimmäinen lämmityskausi ilman hiiltä käynnistyi tänä syksynä. Muutos näkyy paitsi päästöjen huomattavana vähenemisenä myös konkreettisina investointeina tulevaisuuteen: aloitimme kolmannella vuosineljänneksellä Euroopan suurimman sähkökattilalaitoksen rakentamisen Helsingin Hanasaareen. Ensi vuoden lämmityskaudelle valmistuva laitos tuo lämmöntuotantoomme merkittävää joustoa ja vahvistaa sitoutumistamme Helsingin ilmastotavoitteisiin.
Strategiamme toteutus etenee suunnitellusti, ja olemme hyvällä polulla kohti visiotamme puhtaasta ja joustavasta energiasta. Vaikka sähkön markkinahinta pysyi matalana koko kesän ja kaukolämmön hintaa on laskettu jo useaan otteeseen, ennakoimme tuloksemme paranevan ja päästöjemme laskevan tavoitteidemme mukaisesti. Polttoaineiden roolin pienentyessä myös niihin sitoutunut pääoma vapautuu muuhun liiketoimintaan ja investointeihin, ja tämä muutos on nähtävissä jo nyt. Investoinnit puhtaaseen energiaan mahdollistavat kilpailukykyiset hinnat asiakkaillemme ja tukevat kasvua myös jatkossa.
Arvioimme sähkömarkkinoiden volatiilisuuden lisääntyvän tulevana talvena tuulivoiman osuuden kasvaessa sähköntuotannossa. Saavutimme omalla investointipolullamme merkittävän virstanpylvään, kun Pieksämäellä sijaitseva Niinimäen tuulipuisto valmistui. Kaikkien rakenteilla olleiden tuulipuistojemme valmistuttua tuulivoimakapasiteettimme on jo 900 megawattia. Sähkön tuotannon huoltovarmuutta takaavat edelleen Vuosaaren kombivoimalaitokset.
Sähköntuotantoinvestointien valmistuessa siirrämme katseemme yhä vahvemmin joustavuuteen ja kokonaisuuden optimaaliseen ohjaamiseen. Jatkamme määrätietoisesti investointeja energiajärjestelmän joustoratkaisuihin, kuten kaukolämmön sähköistämiseen, kulutusjoustoon ja energian varastointiin. Näin voimme vastata markkinoiden nopeisiin muutoksiin ja huolehtia energian toimitusvarmuudesta kaikissa olosuhteissa.
Selvitystyömme mukaan pienydinvoima on paras mahdollinen polku kohti tavoitettamme irtautua polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi syksyllä 2024 julkaisemamme ydinenergiaohjelma etenee suunnitellusti ja Helsingin kaupunginvaltuuston elokuussa hyväksymän kaupunkistrategian mukaisesti. Tällä hetkellä ohjelmassa on käynnissä valmisteluvaihe, jonka aikana selvitämme vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja ja laitostoimittajia. Kartoitustyömme potentiaalisten laitospaikkavaihtoehtojen osalta on edennyt siihen pisteeseen, että voimme julkaista tarkempiin selvityksiin etenevät paikat loppuvuoden 2025 aikana. Seuraamme aktiivisesti ydinenergialain kokonaisuudistuksen etenemistä ja tuomme esiin näkemyksemme pienydinvoiman mahdollistavasta lainsäädännöstä.
Osana muutosmatkaamme jätimme jäähyväiset Sähkötalolle ja siirryimme uusiin toimitiloihin Ruoholahden We Landiin. Moderni työympäristö tukee nykyaikaista työkulttuuria ja henkilöstön hyvinvointia, johon panostaminen on tuottanut konkreettisia tuloksia. Heleniläisten tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot ovat vähentyneet kolmannekseen. Viime vuonna käynnistetyt yhteiset taukojumpat ovat olleet merkittävä tekijä tässä positiivisessa kehityksessä.
Merkittävät tapahtumat heinä–syyskuussa
- Emoyhtiön yhdessä Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahaston kanssa omistama Niinimäen tuulipuisto valmistui Pieksämäelle. 22 tuulivoimalasta koostuva puisto on Itä-Suomen suurin ja sen kokonaisteho on 145,2 megawattia.
- Emoyhtiön Hanasaareen rakentuvan, Euroopan suurimman sähkökattilalaitoksen peruskivi muurattiin. Sähkökattilalaitoksen on määrä valmistua lämmityskauden 2026–2027 aikana.
- Helen Sähköverkko Oy kertoi sähkön verkkopalveluhintojen nostamisesta 1.10. alkaen. Siirto-, perus- ja tehomaksujen arvonlisäverolliset hinnat nousevat noin 8 prosenttia.
Näkymät tulevaisuuteen
Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit ovat heikentäneet eurooppalaisen teollisuustuotannon näkymiä, mikä hillitsee energian kulutuksen kasvua koskevia odotuksia. Nesteytetyn maakaasun tuonti Eurooppaan on turvattu ja maakaasun 90 prosentin varastointivelvoite lokakuun alun ja marraskuun lopun välillä saavutettaneen ongelmitta. Talvea kohti tultaessa lämmitysenergian tarve kasvaa, mikä voi ajoittain nostaa sähkön hintatasoa Euroopassa. Esimerkiksi Ranskan ydinvoimatuotanto on ollut viime aikoina kuitenkin erittäin hyvällä tasolla, millä on ollut koko Keski-Euroopan laajuinen hinnanvaihteluita tasaava vaikutus.
Pohjoismaiden vesitilanne on nostanut sähkön hintaodotuksia tulevan talven osalta, mikä näkyy jonkin verran kohonneissa johdannaishinnoissa. Aluekohtaiset erot vesikertymässä ovat kuitenkin edelleen varsin suuria. Pohjoisen Norjan ja Ruotsin hinta-alueilla vettä on varastoituna edelleen normaalia runsaammin, kun taas etelässä altaiden täyttöasteet ovat alle pitkän aikavälin keskiarvojen. Tämä lisää eteläisten hinta-alueiden korkeiden hintojen riskiä talven aikana, mikäli Keski-Euroopan lämmitystarve lisääntyy ja maakaasun sekä sähkön hinnat nousevat pidempiaikaisesti. Suomeen nämä vaikutukset heijastuvat siirtoyhteyksien välistyksellä sekä Etelä-Ruotsin että Baltian kautta.
Maailman geopoliittinen tilanne on poikkeuksellisen jännittynyt, ja muutokset voivat tapahtua nopeasti ja yllättävin seurauksin. Energiamarkkinat eivät ole tästä irrallaan, vaan hinnanvaihtelut, toimitusvarmuus ja investointien ennakoitavuus ovat yhä tiiviimmin sidoksissa kansainväliseen kehitykseen. Helen toimii sähkömarkkinoilla monipuolisesti sekä tuottajana, myyjänä että kuluttajana, mikä vähentää sen altistumista markkinoiden heilahtelun aiheuttamille riskeille. Helen pyrkii myös hyödyntämään hinnanvaihteluiden tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Strategiansa mukaisella toiminnalla yhtiö voi tulevaisuudessa entistä enemmän tasapainottaa hinnanvaihteluita lisäämällä sähkön kulutusta, kun sitä on tarjolla runsaasti ja vähentämällä sen käyttöä, kun tarjontaa on niukasti. Vuoden 2025 tulosnäkymien odotetaan olevan hieman edellisvuotta paremmat.
Helenin investoinnit puhtaan sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotantoon konkretisoituvat olemassa olevien tuotantoalueiden muuttaessa muotoaan Helsingissä. Lämmön tuotanto on pitkälle sähköistynyttä ja koostuu enenevissä määrin lämpöpumpuista ja sähkökattiloista sekä kestävästä bioenergiasta. Yhtiön rakenteilla ollut tuulivoimakapasiteetti on valmistunut ja uusia aurinkopuistoja sekä sähkövarastoja rakentuu ympäri Suomea.
Uutena elementtinä Helenin tuotantopalettiin nousee vihreä vety, jonka laajamittaisen tuotannon edellytyksiä selvitetään pilottilaitoksen avulla. Lisäksi selvitystyö pienydinenergian roolista osana kestävää energiajärjestelmää etenee.
Suomen on tärkeää säilyttää asemansa vakaana ja ennustettavana investointiympäristönä, jossa puhdasta sähköä on tarjolla riittävästi myös tulevaisuudessa. Helenin pitkäjänteinen työ energiajärjestelmän joustavuuden ja toimitusvarmuuden kehittämiseksi tukee tätä tavoitetta. Uusiutuvan energiantuotannon lisääminen, vetyratkaisuiden pilotointi, pienydinenergian kehittäminen sekä älykäs ohjaus muodostavat kokonaisuuden, joka vahvistaa Suomen energiainfrastruktuuria ja parantaa sen kykyä vastata tulevaisuuden epävarmuuksiin.
Helenin vuoden 2025 tilinpäätös julkaistaan maaliskuussa 2026.