
Helenin tilinpäätöstiedote 2025: Päästöt puolittuivat ja liiketoiminta vahvistui
Loka–joulukuu 2025
-
Konsernin liikevaihto pieneni verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli 398 (421) miljoonaa euroa.
-
Liikevoitto kasvoi ja oli 81 (67) miljoonaa euroa.
-
Sähkön myynti pieneni 7 prosenttia ja oli 1 631 (1 762) gigawattituntia.
-
Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 23 prosenttia ja oli 1 535 (1 252) gigawattituntia.
-
Lämmön myynti pieneni 5 prosenttia edellisvuodesta ja oli 1 681 (1 775) gigawattituntia.
-
Jäähdytyksen myynti pieneni 8 prosenttia ja oli 36 (39) gigawattituntia.
Tammi–joulukuu 2025
-
Konsernin liikevaihto pieneni verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli 1 373 (1 523) miljoonaa euroa.
-
Liikevoitto kasvoi merkittävästi ja oli 189 (159) miljoonaa euroa.
-
Sähkön myynti kasvoi 9 prosenttia ja oli 5 764 (5 283) gigawattituntia.
-
Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 18 prosenttia ja oli 5 393 (4 571) gigawattituntia.
-
Lämmön myynti pieneni 9 prosenttia edellisvuodesta ja oli 5 425 (5 981) gigawattituntia.
-
Jäähdytyksen myynti pieneni 12 prosenttia ja oli 215 (244) gigawattituntia.
Konsernin avainluvut
| Milj. euroa, ellei toisin mainittu | Q4/2025 | Q4/2024 | Muutos | Q1–Q4/2025 | Q1–Q4/2024 | Muutos |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 398 | 421 | -5 % | 1 373 | 1 523 | -10 % |
| Käyttökate (EBITDA) | 119 | 95 | 25 % | 340 | 306 | 11 % |
| Liikevoitto (EBIT) | 81 | 67 | 21 % | 189 | 159 | 19 % |
| % liikevaihdosta | 20 % | 16 % | 25 % | 14 % | 10 % | 40 % |
| Tulos ennen veroja | 72 | 61 | 18 % | 154 | 145 | 6 % |
| % liikevaihdosta | 18 % | 15 % | 20 % | 11 % | 10 % | 10 % |
| Bruttoinvestoinnit | 188 | 193 | -3 % | 424 | 568 | -25 % |
| Liiketoiminnan rahavirta | 39 | 43 | -9 % | 322 | 255 | 26 % |
| Korollinen nettovelka | 1 318 | 1 154 | 14 % | |||
| Nettovelat/käyttökate (liukuva 12 kk) | 3,9 | 3,8 | 0 % | |||
| Gearing, % | 57 % | 51 % | 12 % | |||
| Omavaraisuusaste, % | 54 % | 55 % | -2 % | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) (liukuva 12 kk), % | 5 % | 5 % | 0 % | |||
| Taseen loppusumma | 4 306 | 4 120 | 5 % | |||
| Keskimääräinen henkilöstömäärä | 706 | 777 | -9 % |
Taloudellinen tulos
Helenin liikevaihto pieneni 10 prosenttia edellisvuoteen nähden pääasiassa sähkön markkinahinnan laskun vuoksi ja oli 1 373 (1 523) miljoonaa euroa. Sähkön spot-hinnan keskiarvoksi muodostui vuoden 2025 osalta 41 (46) euroa megawattitunnilta, mikä on merkittävästi edellisvuoden keskihintaa vähemmän. Sähkön tuotannon liikevaihto jäi edellisvuotta alhaisemmalle tasolle muun muassa sähkön markkinahinnan laskun vuoksi. Sähkön vähittäismyynnin asiakashinnat laskivat vastaavasti, mikä laski liikevaihtoa. Kaukolämmön liikevaihto laski merkittävästi alkuvuoden lauhasta säästä johtuneen heikon kysynnän takia. Sähkön siirron liikevaihto kasvoi.
Helenin liiketoimintojen kannattavuudessa keskeistä on kaukolämmön kääntyminen kannattavaksi pienentyneiden tuotantokustannusten ansiosta. Tuotantokustannukset ovat alentuneet merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen seurauksena. Yhtiön kannattavuutta paransi myös päästöoikeuksien vähäisempi käyttö. Sähkön tuotannon kannattavuus heikkeni merkittävästi edellisvuoteen nähden lähinnä sähkön markkinahinnan alentumisen vuoksi. Tuulivoimatuotannon saavuttama sähkön hinta laski jopa yleistä hintatasoa voimakkaammin. Sähkön vähittäismyynnin liiketoiminta palautui kannattavalle tasolle.
Poistot olivat 151 (146) miljoonaa euroa. Edellisvuoden poistoihin sisältyi Salmisaaren voimalaitoksen kivihiilituotannon päättymisen takia nopeutetulla aikataululla tehtyjä poistoja 18 miljoonan euron edestä. Katsauskauden poistotaso oli siis 23 miljoonaa euroa edellisvuoden vertailukelpoista poistomäärää korkeampi. Liikevoitto parani ja oli 189 (159) miljoonaa euroa. Kertaluontoisista eristä puhdistettu vertailukelpoinen oikaistu liikevoitto oli 177 (185) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen suhteellinen kannattavuus parani edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden ja oli 13 (12) prosenttia. Raportoitu sijoitetun pääoman tuotto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 5 (5) prosenttia.
Toimitusjohtaja Olli Sirkka kommentoi
Vuosi 2025 oli Helenille historiallinen. Suljimme Salmisaaren kivihiilivoimalan ja luovuimme kivihiilen käytöstä pysyvästi, mikä on keskeinen osa kaukolämmön rakenteellista muutosta ja strategiamme pitkäjänteistä toteuttamista.
Muutoksella oli laajat vaikutukset: Helenin vuotuiset päästöt putosivat puoleen, mikä pienensi samalla koko Helsingin päästöjä merkittävästi. Lämmityksen asiakashintoja pystyttiin laskemaan vuoden aikana kahdesti, mikä vahvisti kaukolämmön kilpailukykyä lämmitysmarkkinoilla. Samalla yhtiön kannattavuus parani, sillä polttoaineisiin ja päästöoikeuksiin liittyvät kustannukset pienentyivät tuotannon siirtyessä entistä enemmän sähköön ja hukkalämpöihin perustuviin ratkaisuihin.
Vuosi oli merkittävä myös liiketoiminnan kasvun näkökulmasta. Yrityskauppojen myötä Helen nousi sähkön vähittäismyynnin markkinajohtajaksi Suomessa, mikä luo vahvan pohjan palveluiden ja asiakaskokemuksen entistä kunnianhimoisemmalle kehittämiselle. Tämä tulee olemaan yksi vuoden 2026 keskeisistä painopisteistä.
Sähkön markkinahinnan alentuminen haastoi koko energia-alaa ja näkyi sähkön tuotannon tuloksen voimakkaana laskuna. Tästä huolimatta konsernin tulos vahvistui. Sijoitetun pääoman tuotto oli viisi prosenttia. Sen parantaminen edellyttää tulevina vuosina lisäpanostuksia muun muassa energian tuotannon ja kulutuksen optimointiin, jonka rooli Helenin kilpailukyvyn perustana vahvistuu vuosi vuodelta.
Investointimme kohdistuivat muun muassa lämmön sähköistämiseen, uusiutuvan sähkön tuotantoon sekä energiajärjestelmän jouston kasvattamiseen. Otimme käyttöön 100 megawattia sähkökattilakapasiteettia ja muunsimme yhden lämpökattilan pellettikäyttöiseksi. Niinimäen tuulipuiston valmistuminen Pieksämäelle päätti merkittävän investointikokonaisuuden, jonka myötä Helenillä on nyt yli 900 megawatin tuulivoimakapasiteetti eri puolilla Suomea. Tämän lisäksi edistimme sähkö- ja lämpövarastojen rakentamista sekä uusia liityntöjä pääkaupunkiseudun sähköverkon vahvistamiseksi. Nurmijärvellä otettiin loppuvuodesta käyttöön yksi Suomen suurimmista sähkövarastoista.
Datakeskusten nousu osaksi Suomen investointikenttää luo Helenille uusia mahdollisuuksia. Datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen vähentää kaukolämmön päästöjä ja vahvistaa sen kilpailukykyä.
Pienydinenergiaa koskeva ohjelmamme eteni vuoden aikana suunnitellusti, kun käynnistimme ympäristövaikutusten arvioinnin kolmella sijoituspaikalla ja valitsimme potentiaaliset laitostoimittajat jatkokehitystä varten. Pienydinenergian rakentaminen on pitkäjänteinen prosessi, jonka toteutumisessa lainsäädännön uudistamisella ja paikallisella hyväksyttävyydellä on merkittävä rooli. Helenin ydinenergiaohjelma sekä sähköistymiseen ja joustoon perustuvat investoinnit ovat keskeisiä askeleita kohti tavoitettamme irtautua polttamisesta vuoteen 2040 mennessä. Samalla energiajärjestelmän täysimittainen hyödyntäminen edellyttää koko yhteiskunnalta joustavampaa energiankäyttöä ja vahvaa siirtokapasiteettia erityisesti pääkaupunkiseudulle.
Vuosi 2025 osoitti, että olemme oikealla tiellä: päästöt vähenevät, kannattavuus paranee ja rakentamamme energia-alusta mahdollistaa entistä joustavamman energian tuotannon ja kulutuksen. Jatkamme määrätietoisesti joustavan energiajärjestelmän rakentamista ratkaisu kerrallaan.
Tilikauden merkittävimmät tapahtumat
-
Emoyhtiö sulki Salmisaaren kivihiilivoimalaitoksen ja luopui kivihiilen käytöstä. Kivihiileen perustuvan energiantuotannon päättymisen myötä Helenin vuotuiset päästöt puolittuivat edellisvuoteen verrattuna.
-
Salmisaaren tuotantoalueen kaksi uutta sähkökattilaa, teollisen mittakaavan ilma-vesilämpöpumppulaitos sekä kivihiilestä pellettikäyttöiseksi muutettu lämpökattila siirtyivät kaupalliseen tuotantoon.
-
Emoyhtiön yhdessä Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahaston kanssa omistama Niinimäen tuulipuisto valmistui Pieksämäelle.
-
Emoyhtiön yhdessä Evli-Rahastoyhtiön uusiutuvan energian rahaston kanssa omistama Nurmijärven sähkövarasto siirtyi kaupalliseen tuotantoon.
-
Sähkönmyyntiyhtiö Väre Oy liittyi osaksi Helen-konsernia. Lisäksi emoyhtiö osti Raaseporin Energia Oy:n sähkönmyyntiliiketoiminnan.
-
Emoyhtiö käynnisti pienydinvoimalan laitostoimittajan valintaa koskevan kilpailutusprosessin, solmi neljän kumppanin kanssa puitesopimukset ydinenergiaohjelman teknisen tuen osalta, valitsi kolme tarkempiin tutkimuksiin etenevää potentiaalista laitospaikkavaihtoehtoa ja päätti käytöstä poistuneen Salmisaaren kivihiilivoimalaitoksen tilojen vuokraamisesta pienydinvoimalan koelaitoksen rakentamiseksi. Koelaitokseen ei asenneta ydinpolttoainetta, vaan sen reaktorisydämeen tulee sähkövastus.
-
Vihreää vetyä tuottavan 3H2-pilottilaitoksen rakentaminen käynnistyi Vuosaaressa. Vedyn tuotannon on määrä käynnistyä loppuvuodesta 2026.
Tilikauden jälkeiset merkittävät tapahtumat
-
Helen perusti ydinvoiman hankekehittämiselle erillisen yhtiön. Helenin täysin omistaman tytäryhtiö Helen Ydinvoima Oy:n on määrä selvittää edellytykset ydinvoiman rakentamiselle Helsingissä ja valmistella hanketta investointipäätöstä varten.
-
Helen aloitti muutosneuvottelut, joiden tavoitteena on vastata muuttuvan liiketoimintaympäristön vaatimuksiin konsernin uudelleenorganisoitumisella ja toimintatapojen kehittämisellä. Osana prosessia aloitettiin suunnittelut koskien tytäryhtiö Väre Oy:n integroimista emoyhtiöön.
Näkymät tulevaisuuteen
Maailman geopoliittinen tilanne on jännittynyt, ja siihen liittyvät muutokset voivat tapahtua nopeasti ja yllättävin seurauksin. Energiamarkkinat eivät ole tästä kehityksestä irrallaan, vaan hintavaihtelut, toimitusvarmuus ja investointien ennakoitavuus ovat yhä tiiviimmin sidoksissa kansainväliseen kehitykseen. Muun muassa Ukrainan sodan jatkuminen, Yhdysvaltojen ja Kiinan kiristyneet kauppasuhteet ja Lähi-idän konfliktit voivat aiheuttaa markkinoilla ennakoimatonta vaihtelua. Samaan aikaan hintatason vakautta tukevat muun muassa energian kasvava tarjonta maailmanlaajuisesti ja maltillinen kysyntä etenkin Euroopassa. Yhdessä päästöoikeuden hintakehityksen kanssa tämä vaikuttaa sähkön hintanäkymiin Euroopassa, millä on välillinen vaikutus sähkön hintaan Suomessa.
Suomessa sähkön kysynnän mahdollinen kasvu on merkittävin markkinoihin vaikuttava tekijä lähitulevaisuudessa. Rakenteilla olevien sähkökattiloiden ja datakeskusten odotetaan kasvattavan sähkön kokonaiskysyntää jo vuonna 2026. Tuulivoimatuotannon kasvu sen sijaan hidastuu, sillä seuraavat rakenteilla olevat tuulipuistot valmistuvat Suomeen aikaisintaan vuonna 2027.
Helen toimii sähkömarkkinoilla monipuolisesti sekä tuottajana, myyjänä että kuluttajana, mikä vähentää markkinavaihteluiden vaikutuksia. Lisäksi Helen pyrkii hyödyntämään sähkön hintavaihtelun tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Strategiansa mukaisella toiminnalla yhtiö voi tulevaisuudessa entistä enemmän tasapainottaa hintavaihtelua lisäämällä sähkön kulutusta, kun sitä on tarjolla runsaasti ja vähentämällä sen käyttöä, kun tarjontaa on niukasti.
Vuoden 2026 tulosnäkymien ennakoidaan heikentyvän edellisvuodesta. Sähkön hinnan lasku haastaa sähkön tuotannon kannattavuutta, mutta kaukolämmön kustannusrakenteen muutos vahvistaa lämmön tuotannon taloudellista asemaa. Helenin asiakasmäärän merkittävä kasvu sähkön myynnissä tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää siitä syntyviä skaalaetuja. Epävarmassa markkinatilanteessa yhtiön monipuolinen liiketoimintaportfolio tarjoaa taloudellista vakautta tehokkaammin kuin kapeasti fokusoitu strategia. Suomen paikalliset sääolosuhteet vaikuttavat silti tulokseen. Erityisesti pitkittynyt kylmä ja vähätuulinen sää nostaa energiantuotannon kustannuksia ja heikentää tulosta.
Helenin investoinnit puhtaan sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotantoon konkretisoituvat olemassa olevien tuotantoalueiden muuttaessa muotoaan Helsingissä. Lämmön tuotanto on pitkälle sähköistynyttä ja koostuu enenevissä määrin lämpöpumpuista ja sähkökattiloista sekä kestävästä bioenergiasta. Yhtiön rakenteilla ollut tuulivoimakapasiteetti on valmistunut ja uusia aurinkopuistoja sekä sähkövarastoja rakentuu ympäri Suomea.
Uutena elementtinä Helenin tuotantopalettiin nousee vihreä vety, jonka laajamittaisen tuotannon edellytyksiä selvitetään pilottilaitoksen avulla. Lisäksi selvitystyö pienydinenergian roolista osana kestävää energiajärjestelmää etenee.
Suomen on tärkeää säilyttää asemansa vakaana ja ennustettavana investointiympäristönä, jossa puhdasta sähköä on tarjolla riittävästi myös tulevaisuudessa. Helenin pitkäjänteinen työ energiajärjestelmän joustavuuden ja toimitusvarmuuden kehittämiseksi tukee tätä tavoitetta. Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen, vetyratkaisuiden pilotointi, pienydinenergian kehittäminen ja älykäs ohjaus muodostavat kokonaisuuden, joka vahvistaa Suomen energiainfrastruktuuria ja parantaa sen kykyä vastata tulevaisuuden epävarmuuksiin.
Helenin vuosikatsaus 2025 julkaistaan 18. maaliskuuta 2026.