Artikkeli / 2.10.2020

Viileä huonelämpötila pitää aivot vireessä

Huonelämpötilan alentaminen voi vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin, työtehoon ja vireyteen. Ihanteellisin huonelämpötila on jokaiselle yksiköllistä, mutta suotuisalla lämpötilalla ja ilmankosteudella on vaikutuksia hyvinvointiin ja vireyteen. Kysyimme Työterveyslaitoksen vanhemmalta tutkijalta Sirkka Rissaselta, missä lämpötilassa suorituskykymme on parhaimmillaan.

Teksti: Tiina Tuppurainen Kuvat: Getty Images

Lämpötilalla ja ilmankosteudella on vaikutuksia hyvinvointiin

  • Talvisin suositeltava sisälämpötila on noin 20–23 astetta, kesäisin 24–25 astetta. 
  • Viileä makuuhuone auttaa nukahtamaan paremmin ja parantaa unen laatua.
  • Riittävä ilmankosteus pitää hengitystiet ja limakalvot hyvässä kunnossa. Talvisin ilmankosteutta voi korottaa ilmankostuttimella. 
  • Viileämpään lämpötilaan voi totuttautua parin viikon aikana laskemalla huoneen lämpötilaa maltillisesti.

Onko taloyhtiössä haasteita epätasaisten lämpötilojen kanssa? Lue lisää  Helenin Kiinteistövahti -palvelusta.

Viilennystä taloyhtiöön? Lue lisää Helenin jäähdytysratkaisuista. 

Mikä on hyvinvoinnin näkökulmasta optimaalisin huonelämpötila?

Tärkeintä huonelämpötilan kannalta on, että huoneessa on mukava olo, ei liian kylmä eikä kuuma. Normaali sisälämpötila on 19–25 astetta. Talvisin kun vaatteita on enemmän, suositeltava sisälämpötila on noin 20–23 astetta, kesällä noin 24–25 astetta.

Unen laadun ja nukahtamisen helpottamisen kannalta on parasta, että makuuhuone on muita huoneita viileämpi. Viileys on keholle merkki levosta. Jotta pystymme nukahtamaan, tulee ruumiinlämmön laskea ennen uneen vaipumista noin asteella. Kun makuuhuoneen lämpötila on 17–21 astetta, uni on myös levollisempaa. Peiton alla ihanteellisin lämpötila on noin 30–32,5 astetta.

Onko sopiva huonelämpötila mieltymyskysymys vai kannattaako viileyteen totutella?

Sopiva lämpötila on yksilöllinen asia. Ero ihmisten sopivaksi mieltämän lämpötilan välillä voi olla jopa kuusi astetta – toiset tykkäävät lämpimästä, toiset viileästä. Terveys, ikä ja kunto vaikuttavat asiaan.

Makuuhuoneessa viileämpään kannattaa totutella unen takia. Myös energiankulutuksen näkökulmasta viileämpi lämpötila on parempi, mutta jos vetää ja ihminen palelee, sekään ei ole terveydelle hyväksi.

Jalkojen ja pään välisen lämpötilaeron olisi hyvä olla vähemmän kuin kolme astetta. Jos esimerkiksi lattialämmitys on liian kuumalla, varpaat voivat hikoilla ja yläruumis palella. Hikoillessa iho kostuu, mistä saattaa aiheutua iho-oireita. Jos pintaverenkierto on heikentynyt, suuret lämpötilaerot voivat aiheuttaa ongelmia.

Miten viileämpään lämpötilaan voi tottua?

Alentamalla lämpötilaa vähitellen. Tottumiseen menee pari viikkoa, ihan vastaavalla tavalla kuin pohjoisesta etelänlomalle matkustettaessa.

Viileässä kehon ääreisosat kylmenevät herkimmin. Jos jokin kehonosa on muita viileämpi, lämpöä voi säädellä vaatteilla, esimerkiksi sukilla.

Suomessa keskimääräinen huonelämpötila on korkeampi kuin monissa muissa maissa. Ennen Suomessakin oli totuttu vanhojen talojen viileyteen. Toki lämpötilaan tottumiseen vaikuttaa merkittävästi se, että onko ihminen aktiivinen vai makaako hän sohvalla.

Mitä hyötyä matalammasta huonelämpötilasta on hyvinvoinnille?

Vireystaso on parhaimmillaan pienessä viileydessä – silloin aivot toimivat parhaiten. Liian korkea lämpötila heikentää suorituskykyä ja vähentää vireyttä. Kuumassa työskennellessä virheiden määrä kasvaa ja motivaatio ja tuottavuus laskevat.

Lämpötila liittyy olennaisesti ihmisen toimintakykyyn. Aivot ja sydän joutuvat koville korkeassa lämpötilassa. 25 astetta on helleraja, ja moni voi kokea jo tämän lämpötilan tukalana.

Kuumassa ja kuivassa ilmassa hengitysteiden limakalvot, silmät ja iho kuivuvat ja voivat ärtyä. Siksi allergia- ja hengitystieoireet sekä sairaudet lisääntyvät talvella, kun huoneita aletaan lämmittää. Limakalvojen kuivuminen alentaa vastustuskykyä viruksia vastaan. Tämä johtuu siitä, että kuivuus heikentää bakteereilta ja viruksilta suojaavien värekarvojen toimintaa.

Talven lämmityskaudella suhteellisella kosteudella voi olla enemmän merkitystä terveyden kannalta kuin lämpötilalla.

Mikä on hyvä ilmankosteus?

Suositeltava suhteellinen kosteus sisätiloissa on noin 35–50 prosenttia, tosin 50 prosenttiin harvoin päästään ilman ylimääräistä kostutusta. Talvella kosteus voi tippua jopa alle 10 prosenttiin, jolloin on jo aivan liian kuivaa.

Makuuhuoneessa suhteellinen kosteus saisi olla vähintään 10–30 prosenttia. Jos käyttää ilmankostutinta, vesi täytyy vaihtaa päivittäin ja laite tulee pitää puhtaana, ettei veteen pääse syntymään bakteerikasvustoa, josta bakteerit voisivat levitä ilmaan.

Halpa ja helppo keino lisätä huoneen ilmankosteutta on kuivattaa pyykkiä makuuhuoneessa. Se myös viilentää, sillä kosteat pyykit sitovat lämpöä.

Tiesitkö tämän huonelämpötilasta?

  • Liian korkea sisälämpötila voi aiheuttaa väsymystä, huimausta ja pahoinvointia.
  • Sisäilmaan liittyvät ongelmat kasvavat, kun huonelämpötila kasvaa yli 22 asteeseen.
  • Huonelämpötilan lasku 24 asteesta 21 asteeseen vähentää usein sisäilmaan liittyviä oireita kolmanneksella.
  • Lämpötila kannattaa mitata noin metrin korkeudelta lattiasta keskeltä huonetta.
  • Yhden asteen lasku lämpötilassa vähentää lämmityskuluja 5 %.
  • Helenin Kiinteistövahti -palvelu auttaa, jos taloyhtiössä on ongelmia ylilämmittämisen ja epätasaisten lämpötilojen kanssa.
  • Helen tarjoaa myös luotettavaa ja hiilineutraalia jäähdytystä kaiken kokoisille taloyhtiöille Helsingissä kuumuuden taltuttamiseksi.

Lue lisää aiheesta

Lämpö