Viilennyksestä on tulossa asuntokaupan valtti
Pitenevät hellejaksot muuttavat käsitystä hyvästä kodista. Sijainti, pohjaratkaisu ja hinta eivät enää yksin ratkaise kodin valintaa, osoittaa Helenin tuore kyselytutkimus. Kuumenevien kesien myötä yhä useampi haluaa tietää myös, voiko asunnon pitää miellyttävän viileänä.
Yli puolet Helenin heinäkuussa 2026 tekemään kyselytutkimukseen vastanneista helsinkiläisistä kokee asuntonsa liian kuumaksi vähintään viikoittain lämpiminä kesäpäivinä. Kuumuus vaikeuttaa erityisesti nukkumista: 80 prosenttia raportoi uniongelmista tai muista kuumassa nukkumiseen liittyvistä ongelmista.
Tilanne tuskin on paranemaan päin, sillä ilmastonmuutoksen edetessä kesät ovat muuttumassa yhä kuumemmiksi ja hellejaksot pidemmiksi. Asunnon viilennysmahdollisuus onkin nousemassa kodin valintakriteeriksi. Viidesosa vastanneista pitää viilennystä ratkaisevana tekijänä asuntoa vaihdettaessa, ja 70 prosenttia kertoo sen vaikuttavan ainakin jossain määrin asunnon valintaan.
Kuumuus vaikeuttaa erityisesti nukkumista: 80 prosenttia raportoi uniongelmista tai muista kuumassa nukkumiseen liittyvistä ongelmista.
Tulos ei yllätä Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kososta. Lämpenevä ilmasto ja kuumenevat asunnot on Kososelle tuttu yhdistelmä, sillä hän on ollut tekemässä tuhansien asuntojen lämpöseurantaa pääkaupunkiseudulla ja mukana Helsingin kaupungin lämpösaarekemittauksissa.
Liian kuuma koti heikentää etätyöläisen suorituskykyä, sanoo Risto Kosonen. Kuva: Vesa Laitinen
”Kuuma asunto on terveyskysymys, viihtyvyyskysymys ja jaksamiskysymys.”
Kun lämpötila asunnoissa nousee, se voi olla riskiryhmille, kuten vanhuksille ja perussairaille, kohtalokasta. Tilastoista on Kososen mukaan luettavissa, että hellevuosien aikana kuumuuteen kuolleiden määrä on noussut Suomessa jopa 350:een.
”Vertailun vuoksi voi tarkastella vuosittaisia palokuolemia, joita on 40–90, tai liikennekuolemia, joita on 210–250.”
Eikä kuuma ole perusterveellekään optimaalinen olosuhde, Kosonen muistuttaa. Etätöiden yleistyminen on tehnyt kesän kotikonttoreista pätsejä, joissa suorituskyky on huono. Jos hellejakso vielä kestää pitkään eikä asunto pääse viilenemään yölläkään, se heikentää yöunta ja kierre on valmis.
Vanhat asunnot lämpenevät nopeammin kuin uudet
Helenin kyselytutkimuksessa nousi esiin, että eniten kaupunkilaiset hikoilevat 1970-luvulla rakennetuissa asunnoissa. Jopa 70 prosenttia aikakauden taloissa asuvista kokee asuntonsa liian kuumaksi vähintään viikoittain kesän aikana. Kosonen arvelee, että ilmiö on todennäköisesti yhteydessä hellejaksojen pituuteen.
Pitkän helleaallon aikana vanhat asunnot lämpenevät nopeammin kuin uudet.
”Vanhempi rakennus lämpenee noin neljässä vuorokaudessa, kun uusi asunto alkaa olla kuuma vasta viikkojen kuluttua.”
Uudet asunnot ovat vanhoja viileämpiä monesta syystä. Vuonna 2017 tuli voimaan asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta. Se vaatii pitämään kesäajan huonelämpötilat alhaisina. Rakentamismääräyksen vuoksi uusissa asunnoissa on muun muassa parempi auringonsäteilysuoja, minkä ansiosta asunnot lämpenevät hieman vähemmän kuin vanhemmat asunnot. Uudisrakennuksissa on yleensä myös koneellinen ilmanvaihto tai lattialämmitys, johon jäähdytys voidaan suhteellisen helposti kytkeä.
”Lisäksi uusiin asuntoihin on rakennettu pienempiä ikkunoita ja lämmöneristävyys on parempi. Tässä ei kuitenkaan voida puhua valtavan isosta erosta.”
Eniten kaupunkilaiset hikoilevat 1970-luvulla rakennetuissa asunnoissa.
Jäähdytystarpeen kasvu näkyy myös energiayhtiö Helenillä, joka on tarjonnut kaukojäähdytystä Helsingissä 2000-luvun alusta alkaen. Viime vuosien aikana Helen on kehittänyt uusia kaukojäähdytyksen sopimusmalleja vastaamaan entistä paremmin erilaisten kiinteistöjen, muun muassa taloyhtiöiden, tarpeisiin.
Tuuletus ei enää riitä viilennyskeinoksi
”Alkukesästä sisälämpötila on usein vielä hallittavissa vanhoissakin taloissa passiivisilla viilennyskeinoilla, kuten tuuletuksella. Kesän edetessä, kun rakennukset ovat varanneet itseensä lämpöä, passiiviset keinot eivät useinkaan enää riitä”, sanoo Helenin lämmitys- ja jäähdytysratkaisujen tuotepäällikkö Ella Broman.
Tuuletus ei riitä viilennyskeinoksi pitkillä hellejaksoilla, sanoo Helenin lämmitys- ja jäähdytysratkaisujen tuotepäällikkö Ella Broman. Kuva: Vesa Laitinen
Helsingissä taloyhtiöitä ja muita kiinteistöjä jäähdytetään kaukojäähdytyksen ja kiinteistöjäähdytyksen avulla. Jos rakennus ei sijaitse kaukojäähdytysverkon alueella, vaihtoehtona on kiinteistöjäähdytys. Se on mahdollinen kaikille kaukolämpöverkossa oleville kiinteistöille.
”Kun rakennukset ovat varanneet itseensä lämpöä, passiiviset keinot eivät useinkaan enää riitä jäähdytykseen.”
Helenin jäähdytysratkaisut ovat taloyhtiöille luotettava ja huoleton tapa pitää asuinolosuhteet mukavina vuoden ympäri. Sekä kaukojäähdytyksessä että kiinteistöjäähdytyksessä jäähdytystekniikka sijoitetaan talon rakenteisiin ja lämmönjakohuoneeseen. Rakennuksen julkisivuun tai parvekkeille ei siis tarvitse asentaa meluavia ja rumia ulkoyksiköitä.
"Helenin jäähdytysratkaisut toimivat hiljaa mutta tehokkaasti. Käyttökokemus on asukkaalle miellyttävä ja taloyhtiölle vaivaton: lämmönjakohuoneeseen jäähdytyssopimuksen myötä toimitetun laitteiston huolto sisältyy palveluun. Lähes sadan prosentin toimitusvarmuuden ansiosta kaukojäähdytys on asiakkaille mieluisa tapa hoitaa taloyhtiön viilennys- ja jäähdytystarpeet", Broman kertoo.
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi etenee tänä vuonna kansalliseen toimeenpanoon. Sen myötä rakennusten sisäolosuhdevaatimukset kiristyvät ja jäähdytysratkaisut todennäköisesti yleistyvät uudisrakennuksissa.
”Kun jäähdytys muuttuu uudisrakennusten perusmukavuudeksi, voi jäähdytysratkaisun asennus olla hyvä mahdollisuus nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa myös vanhoissa taloyhtiöissä”, Broman sanoo.
Kustannusten kannalta tehokkainta on yhdistää jäähdytyksen hankinta muihin saneerauksiin, kuten putki- tai rappukäytäväremonttiin. Niiden yhteydessä tekniikan piilottaminen on helpompaa, mutta vaikka ne olisi jo tehty, se ei estä jäähdytyksen hankkimista, Broman toteaa.
”Jos taloyhtiössä ollaan suunnittelemassa isompaa saneerausta, kannattaa pyytää tarjous jäähdytyksen toteutuksesta Heleniltä. Asiantuntijamme kertovat mielellään, millainen ratkaisu kiinteistöön sopii parhaiten.”
”Lähes sadan prosentin toimitusvarmuuden ansiosta kaukojäähdytys on asiakkaille mieluisa tapa hoitaa taloyhtiön viilennys.”
Näin helsinkiläiset kokevat kotiensa kuumuuden
- 54 % kokee kotinsa liian kuumaksi vähintään viikoittain lämpiminä kesäpäivinä.
- 80 % kertoo, että asunnon kuumuus aiheuttaa uniongelmia tai haasteita nukkumisessa.
- 45 % kertoo, että kuumuus vaikuttaa energiatasoon ja keskittymiseen.
- 39 % asuu kodissa, jossa ei ole lainkaan jäähdytystä.
- 28 % jäähdyttää asuntonsa siirrettävällä jäähdytyslaitteella tai tuulettimella.
- 70 % huomioi asuntoa valitessaan viilennysmahdollisuudet ainakin jossain määrin.
- 20 % pitää viilennysmahdollisuuksia ratkaisevana asunnonvalintakriteerinä.
- 63 % kertoo, ettei heidän taloyhtiössään ole keskusteltu jäähdytystarpeesta.
Tutkimus toteutettiin Norstatin verkkopaneelissa heinäkuussa 2026. Kyselyyn vastasi 222 helsinkiläistä.