Kasvu ratkaistaan energiajärjestelmässä – eväitä eduskuntavaalikeskusteluun

Suomessa on jo rakennettu toimiva ja monipuolinen energiajärjestelmä, joka on mahdollistanut puhtaan siirtymän ensimmäisen vaiheen: sähköntuotanto on pitkälti fossiilitonta, lämmöntuotanto on monipuolistunut ja energian hinta on pysynyt kilpailukykyisenä. Tämä on luonut vahvan perustan investoinneille ja talouskasvulle. 

Keskeinen kysymys on, pystyykö Suomi viemään tämän kehityksen seuraavaan vaiheeseen – tilanteeseen, jossa energia on yhtä aikaa puhdasta, kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa myös nopeasti kasvavan kysynnän oloissa. 

Energia on kasvupolitiikkaa 

Suomen vahvuus on puhdas ja kilpailukykyinen sähkö. Se on jo nyt keskeinen syy, miksi teollisuus, datakeskukset ja vetytalous tarkastelevat Suomea investointikohteena. Puhdas energiantuotanto muodostaa perustan talouskasvulle ja uusille investoinneille. 

Seuraava vaihe on kuitenkin vaativampi. Sähkön kysyntä kasvaa nopeasti, vaihteleva tuotanto lisääntyy ja teollisuus tarvitsee aiempaa enemmän vakaata ja ennakoitavaa energiaa. Tässä tilanteessa pelkkä tuotantokapasiteetin lisääminen ei riitä, vaan ratkaisevaa on, miten energiajärjestelmä kokonaisuutena toimii. 

Investointiympäristö ratkaisee

Energia-alan investoinnit ovat pitkäjänteisiä ja pääomaintensiivisiä. Siksi ennakoitavuus on keskeinen kilpailutekijä. 

Suomi on onnistunut luomaan vakaan investointiympäristön, joka on mahdollistanut ensimmäisen vaiheen investoinnit. Seuraavassa vaiheessa vaatimustaso kuitenkin kasvaa. Investoinnit kohdistuvat entistä enemmän integroituihin ratkaisuihin – sähköverkkoihin, joustoihin, varastointiin ja uusiin teknologioihin – joissa epävarmuuksien merkitys korostuu. 

Jos sääntely, lupaprosessit ja markkinamallit kehittyvät epätasaisesti tai ristiriitaisesti, investoinnit viivästyvät tai siirtyvät muualle. Haaste ei ole tavoitteiden puute, vaan niiden johdonmukainen toimeenpano. 

Erityisesti sähköverkot ovat nousseet ratkaisevaan rooliin. Siinä missä aiemmin toimitusvarmuus perustui tuotantokapasiteettiin, seuraavassa vaiheessa se perustuu yhä enemmän verkkoihin, joustoihin ja järjestelmän kykyyn sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin. 

Tarvitaanko lisää ratkaisuja vai toimiva kokonaisuus?

Energiapolitiikassa keskustelu keskittyy usein yksittäisiin teknologioihin tai ohjauskeinoihin. Todellisuudessa ratkaisevaa on kokonaisuus. 

Suomi on onnistunut rakentamaan monipuolisen energiapaletin, jossa eri tuotantomuodot täydentävät toisiaan. Seuraavassa vaiheessa sama logiikka laajenee järjestelmätasolle. Tuotannon rinnalle nousevat yhä vahvemmin kysyntäjousto, energian varastointi, kaukolämpöverkkojen joustavuus sekä uudet ratkaisut, kuten pienydinvoima ja vetytalous. 

Kyse ei ole suunnanmuutoksesta, vaan nykyisen onnistuneen mallin kehittämisestä. Sama perusajatus – markkinaehtoisuus, teknologianeutraalius ja monipuolinen energiapohja – on vietävä pidemmälle, jotta järjestelmä toimii myös kasvun seuraavassa vaiheessa. 

Jos ohjauskeinoja tarkastellaan erillään, riskinä on, että kustannukset nousevat, toimitusvarmuus heikkenee tai investoinnit jäävät syntymättä. Puhdas siirtymä etenee kestävästi vain, jos päästövähennykset, kustannukset ja toimitusvarmuus tarkastellaan samanaikaisesti. 

Kolme viestiä seuraavalle hallituskaudelle

Seuraavalla hallituskaudella energiapolitiikassa olisi syytä keskittyä kolmeen asiaan. 

1. Tarvitaan ennakoitava toimintaympäristö, joka mahdollistaa pitkäjänteiset investoinnit myös siirtymän toisessa vaiheessa. 
2. Varmistettava riittävä energia- ja verkkoinfra, jotta kasvava kysyntä ja uudet investoinnit eivät pysähdy pullonkauloihin.  
3. Päätöksenteossa tarvitaan järjestelmätason ajattelua, jossa tuotanto, kulutus, verkot ja uudet ratkaisut muodostavat toimivan kokonaisuuden. 

Energiapolitiikka ei ole enää yksi politiikkasektori muiden joukossa. Se on keskeinen väline, jolla ratkaistaan, siirtyykö Suomi onnistuneesta ensimmäisestä vaiheesta myös puhtaan siirtymän seuraavaan kasvuun.