Kestävä ja turvallinen energiajärjestelmä
Tavoitteenamme on hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden huomioiva kestävä energiajärjestelmä. Kehitämme yhä puhtaamman, älykkäämmän ja omavaraisemman energiajärjestelmän.
Kestävä energiajärjestelmä rakennetaan yhdessä useista paloista
Hiilineutraali energiatulevaisuus tarvitsee toteutuakseen useita keinoja ja ratkaisuja.
Puhdas sähkö
Vihreä siirtymä on hyvin pitkälle sähköistymisen murros, jossa sähkön tarve moninkertaistuu.

Päästötön sähköntuotanto
Tarvitsemme uutta, puhdasta sähköntuotantoa vastataksemme sähköistyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Sähköntuotantomme koostuu pääosin aurinko-, tuuli-, vesi- ja ydinvoimasta, ja investoimme aktiivisesti päästöttömään sähköntuotantoon. Olemme tehneet viime vuosina investointipäätökset useista suurista tuulipuistoista, muun muassa Isojoelle, Kalajoelle, Kristiinankaupunkiin, Närpiöön, Oulaisiin, Kurikkaan ja Pieksämäelle. Ensimmäinen teollisen luokan aurinkopuistomme on alkanut rakentumaan Nurmijärvelle. Aurinkopuisto hyödyntää energiatehokkaita kaksipuoleisia aurinkopaneeleja. Sähkövarastot tuovat joustoa sähköjärjestelmään, ja rakennamme niitä tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaloiden yhteyteen.

Energian varastointi ja jousto
Sähköä on tuotettava joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Päästöttömässä sähköntuotannossa aurinko- ja tuulisähköllä on merkittävä rooli, mutta niiden saatavuus vaihtelee sään mukaan. Energian varastointi ja energian tuotannon sekä käytön joustavuus auttavat tasapainottamaan järjestelmää, ja niiden tärkeys kasvaa sääriippuvan tuotannon lisääntyessä. Akut soveltuvat sähkön lyhytaikaiseen varastointiin ja energiajärjestelmän reaaliaikaisen tasapainon ylläpitoon, eli ne tarjoavat lyhyen aikavälin joustoa. Myös muilla teknologioilla on keskeinen rooli energiajärjestelmän joustokyvyn vahvistamisessa, kuten vedyllä, jonka avulla päivän sisällä esiintyvää tuotannon ja kulutuksen epätasapainoa voidaan tasata.

Sähköverkkomme mahdollistaa vihreän siirtymän
Olemme rakentaneet pitkäjänteisesti vahvaa ja Euroopan luotettavinta sähköverkkoa, joka mahdollistaa hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumisen. Sähkönsiirtotarve kasvaa Helsingissä uusiutuvan energian käytön, liikenteen sähköistymisen, käynnissä olevan energiamurroksen sekä hajautetun energiantuotannon myötä. Pitkälle viety automaatio ja kaksisuuntainen energiamittaus yhdistettynä sähköverkon vahvaan perusrakenteeseen mahdollistavat hajautetun energiantuotannon joustavan kokonaisuuden tulevaisuudessa.
Sähköverkkoomme suunnitellut tulevaisuuden ratkaisut tukevat Helsingin hiilineutraalisuustavoitteen toteutumista kaupungin samalla kasvaessa. Yhtenä merkittävänä kokonaisuutena kaupungin kehittymisen ja vihreän siirtymän kirittämiselle ovat Helsingin kaupungin, kantaverkkoyhtiö Fingridin ja Helen Sähköverkon suunnitelmat Läntisen bulevardialueen edistämiselle.
Liikenne sähköistyy vauhdilla niin sähköautojen teknologian kehittymisen kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisen vuoksi. Lähiliikenteen linja-autot ovat jo monilta osin täysin sähkökäyttöisiä, raideliikenne lisääntyy ja sähköautojen määrä kasvaa moninkertaiseksi. 20-luvulla odotetaan myös tavaraliikenteen ajoneuvojen sähköistymistä. Huolella rakennettu vahva sähköverkkomme on valmis vastaamaan sähköisen liikenteen tarpeisiin.
Kestävä sähköntuotanto vuonna 2025
Luovumme kivihiilestä Hanasaaren ja Salmisaaren yhteistuotantolaitosten sulkemisen yhteydessä. Poistuva yhteistuotantolaitosten sähköntuotantokapasiteetti on lähes 400 MW. Laajennamme ja uudistamme energiapalettiamme vastaamaan sähköistyvän yhteiskunnan tarpeita, jolloin sähköntuotantokapasiteettimme kasvaa poistunutta kapasiteettia suuremmaksi: vuoden 2025 loppuun mennessä uuden sähköntuotantokapasiteetin määrä on noin 1 300 MW. Tuuli-, aurinko- ja ydinenergian rooli sähkön erillistuotannossa kasvavat. Merkittävien tuulivoimainvestointiemme myötä tuulivoiman odotetaan muodostavan ison osan sähköntuotannostamme vuonna 2025, jolloin kokonaistuotannostamme yli 90 prosenttia on päästötöntä. Samana vuonna vuosittainen tuulivoimatuotantomme ylittää aiemmin kivihiilellä tuotetun sähkön määrän.
Suunnitelma 2021-2025 valmistuvasta sähköntuotannosta
Tuulivoima | 910 MW |
Ydinvoima | 160 MW |
Aurinkovoima | 220 MW |
Yhteensä | 1 290 MW |
Kestävä lämmöntuotanto
Kestävä lämmöntuotanto rakentuu monesta osasta, jonka tärkeänä alustana on lämmönlähteiden suhteen joustava kaukolämpöverkko.

Kaukolämpöjärjestelmän kehitys vie kohti päästötavoitteita
Kaukolämpöjärjestelmämme mahdollistaa laajan, toimitusvarman ja mahdollisimman edullisen energiatehokkaan lämmitysratkaisun. Sen kautta voimme tasoittaa päivätasolla kysyntähuippuja varastoinnin, kysyntäjouston, tekoälyn ja optimoinnin avulla. Vauhditamme vihreää siirtymää erilaisten digitaalisten palveluiden, IoT-ratkaisuiden, energiadatan ja digitaalisen käyttökokemuksen avulla.
Teemme määrätietoista työtä kaukolämpöverkon optimoinnin suhteen. Konkreettinen askel kohti puhdasta kaukolämpöjärjestelmää on kaukolämpöverkossa virtaavan lämpötilan laskeminen. Matalampi lämpötila mahdollistaa hukkalämpöjen, lämpöpumppujen ja uusien tuotantomuotojen hyödyntämisen entistä laajemmassa mittakaavassa.
Kaukolämpöjärjestelmämme vahvuus on sen joustavuus eri lämmönlähteiden suhteen. Kaukolämpöverkossa virtaava vesi voidaan lämmittää monipuolisesti lukemattomilla eri tavoilla.
Kestävä lämmöntuotanto vuonna 2025
Korvaamme investoinneilla suljettavien Hanasaaren ja Salmisaaren yhteistuotantolaitosten lämmöntuotannon, joiden yhteenlaskettu poistuva lämmöntuotantokapasiteetti on 720 MW. Kokonaisuudessaan kivihiilellä tuotettua lämpöä poistuu 890 MW. Kivihiiltä korvaava uusi lämmöntuotantokapasiteettimme on vuoteen 2025 mennessä kooltaan noin 1 000 MW. Osa investoinneista on jo tuotannossa ja osa rakenteilla ja suunnitteilla. Näillä investoinneilla korvaamme kivihiilen lisäksi myös maakaasun ja öljyn käyttöä.
Uusia lämpöpumppulaitoksia:
- Lämpöpumppulaitokset Katri Valassa ja Eiranrannassa
- Merivettä ja hukkalämpöä hyödyttävä lämpöpumppu Vuosaaressa
- Ilma-vesi-lämpöpumppulaitokset kahteen kohteeseen
- Konesalien hukkalämpöhankkeita viiteen kohteeseen
- Maalämpöä sekä teollisia hukkalämpöjä hyödyntäviä hankkeita
Suunnitelma 2021-2025 valmistuvasta kaukolämmön tuotannosta
Hukka- ja ympäristölämpöjä hyödyntävät lämpöpumput | 230 MW |
Sähkökattilat | 280 MW |
Lämpövarastot | 120 MW |
Kestävä bioenergia | 410 MW |
Yhteensä | 1 040 MW |
Kaukolämpöjärjestelmä vuonna 2030
Siirrymme sähköistyvään, entistä monipuolisempaan ja hajautetumpaan lämmöntuotantoon, jonka keskiössä ovat hukka- ja ympäristölämmöt, sähkökattilat ja kestävästi tuotettu bioenergia. Investoimme erityisesti hukka- ja ympäristölämpöjä lämpöpumpuilla hyödyntäviin hankkeisiin. Lisäksi kehitämme alueellista lämpökauppaa asiakkaiden ja muiden energiayhtiöiden kanssa.
Kaukolämpöjärjestelmämme tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Sähköön perustuvien lämmön tuotantomuotojen oikea-aikainen hyödyntäminen lisää kaukolämpöjärjestelmän mahdollistamaa joustoa sähköjärjestelmälle. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voimme käyttää enemmän metsähaketta ja pellettiä sekä lämpövarastoja. Vastaavasti kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, voimme tuottaa kaukolämpöä myös sähkökattiloilla.
Tasaamme kaukolämmön huippukysyntää edistämällä kiinteistöjen kulutusjoustoa eli älykästä lämmönohjausta. Kehitämme kulutusjoustoratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa, jolloin vältämme ylilämmityksen ja mahdollistamme kysyntäjouston.
Suunnitelma kaukolämmön energialähteistä vuonna 2030
Lämpöpumput | 70 |
Lämpökauppa | 10 |
Sähkökattilat | 4 |
Kestävä biomassa | 15 |
Kaasu ja öljy | 1 |
80 % päästövähenemä jo vuonna 2025
Helenin on mahdollista päästä 80 % päästövähenemään vuoden 1990 tasosta jo vuonna 2025. Vuonna 2030 energiantuotantomme on hiilineutraali: energiantuotantomme hiilidioksidipäästöt laskevat vähintään 95 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Jäljelle jäävät päästöt tulemme kompensoimaan.
2022 vähintään 20 % päästövähenemä vuoden 1990 tasosta
2023 vähintään 40 % päästövähenemä vuoden 1990 tasosta
2024 vähintään 60 % päästövähenemä vuoden 1990 tasosta
2025 vähintään 80 % päästövähenemä vuoden 1990 tasosta
2030 vähintään 95 % päästövähenemä vuoden 1990 tasosta
Ominaispäästökerroin myydylle sähkölle ja kaukolämmölle
Ominaispäästökerroin myydylle sähkölle ja kaukolämmölle (kgCO2e/MWh) | |
---|---|
1990 | 400 |
2022 | 246 |
2023 | 169 |
2024 | 120 |
2025 | 54 |
2026 | 46 |
2027 | 38 |
2028 | 32 |
2029 | 27 |
2030 | 11 |
Helenin päästövähennystavoite (kokonaispäästöt)
Helenin päästövähennystavoite (ktCO2e) | |
---|---|
1990 | 3400 |
2022 | 2720 |
2023 | 2040 |
2024 | 1360 |
2025 | 680 |
2026 | 612 |
2027 | 544 |
2028 | 476 |
2029 | 408 |
2030 | 170 |
Myydyn kaukolämmön ominaispäästöt
Myydyn kaukolämmön ominaispäästöt (gCO2/kWh) | |
---|---|
2022 | 224 |
2023 | 168 |
2024 | 157 |
2025 | 85 |
2026 | 49 |
2027 | 38 |
2028 | 35 |
2029 | 34 |
2030 | 22 |