Helenin osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2026: Investoinnit edistivät kaukolämmön sähköistymistä ja päästöjen laskua

Tässä osavuosikatsauksessa esitetyt luvut koskevat tammi–syyskuuta 2026, ellei toisin mainita. Sulkeissa esitetyt vertailuluvut viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Heinä–syyskuu 2026, IFRS

• Konsernin liikevaihto kasvoi verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli 186 (154) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 41 (29) miljoonaa euroa.
• Sähkön myynti pieneni 2 prosenttia ja oli 1 219 (1 242) gigawattituntia.
• Sähkön siirto Helsingissä pieneni 6 prosenttia ja oli 1 065 (1 127) gigawattituntia.
• Lämmön myynti kasvoi 1 prosentin ja oli 512 (509) gigawattituntia.
• Jäähdytyksen myynti pieneni 24 prosenttia ja oli 75 (99) gigawattituntia.

Tammi–syyskuu 2026, IFRS

• Konsernin liikevaihto kasvoi verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli 1 099 (792) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto kasvoi ja oli 182 (151) miljoonaa euroa.
• Sähkön myynti kasvoi 5 prosenttia ja oli 4 355 (4 133) gigawattituntia.
• Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 5 prosenttia ja oli 3 971 (3 800) gigawattituntia.
• Lämmön myynti kasvoi 10 prosenttia ja oli 4 122 (3 744) gigawattituntia.
• Jäähdytyksen myynti pieneni 12 prosenttia ja oli 157 (179) gigawattituntia.

Konsernin avainluvut, IFRS

* IFRS-siirtymän alkaessa 1.1.2025 tunnuslukuja ei ole laskettu vertailutietojen ulottuessa vuoteen 2024.

Tammi–syyskuun taloudellinen tulos

Helenin liikevaihto kasvoi 39 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden sähkön markkinahinnan nousun ja Väre Oy:n konserniin liittymisen myötä kasvaneen asiakasmäärän seurauksena. Liikevaihto oli 1 099 (792) miljoonaa euroa. Sähkön spot-hinnan keskiarvoksi muodostui 70 (39) euroa megawattitunnilta, mikä on merkittävästi edellisvuoden keskihintaa enemmän. Sähkön hinnan vaikutuksia ennakoitiin johdannaisilla tehtyjen hintakiinnitysten avulla, mikä tasasi sekä sähkön tukkumyynnin että -oston hintavaihteluita.

Sähkön tuotannon liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Sähkön vähittäismyynnin liikevaihto kasvoi merkittävästi Väre Oy:n konserniin liittymisen ja sen myötä kasvaneen asiakasmäärän sekä sähkön alkuvuoden korkean markkinahinnan takia. Myös kaukolämmön liikevaihto kasvoi merkittävästi alkuvuoden kylmästä säästä johtuneen korkean kysynnän takia. Sähkön siirron liikevaihto kasvoi hieman edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden.

Helenin liiketoimintojen kannattavuutta rasittivat erityisesti kaukolämpöliiketoiminnan heikompi tulos sekä päästöjen kasvu. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kylmä sää lisäsi lämmitystarvetta, mutta samalla polttoaineiden ja päästöoikeuksien kustannukset nousivat merkittävästi. Toisella vuosineljänneksellä tavanomaista lämpimämpi sää vähensi lämmön kysyntää, mikä näkyi pienempinä myyntivolyymeina.

Poistot olivat 96 (79) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisen liikevoiton ulkopuolisissa erissä oleva käyvän arvon muutos aiheutti 33 miljoonan euron positiivisen tulosvaikutuksen. Tämä johtuu suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaiserien, kuten maakaasu- ja päästökauppajohdannaisten arvonmuutoksesta sekä IFRS:n käyttöönottoon liittyvistä ajoitusvaikutuksista. Kertaluonteisista eristä puhdistettu vertailukelpoinen liikevoitto oli 158 (151) miljoonaa euroa, jolloin vertailukelpoinen suhteellinen kannattavuus heikkeni ja oli 14 (19) prosenttia. Liikevoitto oli edellisvuotta parempi ja oli 182 (151) miljoonaa euroa. Suhteellinen kannattavuus kuitenkin heikkeni ja oli 17 (19) prosenttia. Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,8 (vertailuluku ei sovellu) prosenttia.

Toimitusjohtaja Olli Sirkka kommentoi

Sähkön hinnan nousu ja sen kehitys tulevana talvena puhuttivat suomalaisia syksyn aikana. Helenin tehtävä on huolehtia luotettavasta energiansaannista myös markkinoiden vaihdellessa. Tammi–syyskuussa liiketoimintamme kehittyi vakaasti: liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat sähkön hinnan nousun ja Väre Oy:n konserniin liittymisen myötä kasvaneen asiakasmäärän seurauksena. Vahva taloudellinen kehitys mahdollistaa energiajärjestelmän uudistamisen ja kaukolämmön yhä laajemman sähköistämisen.

Saavutimme lämmöntuotannon sähköistämisessä kolmannella vuosineljänneksellä tärkeän virstanpylvään, kun Eiranrannan lämpöpumppulaitos siirtyi kaupalliseen käyttöön. Laitos kasvattaa Helenin jo valmiiksi huomattavaa lämpöpumppu- ja sähkökattilakapasiteettia, ja sen tuottama lämpö palvelee asiakkaitamme tulevalla lämmityskaudella. Lisäksi sovimme OnZero Finland Oy:n kanssa uuden datakeskuksen hukkalämmön liittämisestä Helsingin kaukolämpöverkkoon. Datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen on sekä resurssitehokasta että yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, sillä sen avulla voidaan vähentää sekä muuta sähkön käyttöä että polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa. Näin datakeskusten energiatehokkuus lähes kaksinkertaistuu ja hyöty yhteiskunnalle paranee merkittävästi.

Juhlistimme kesän lopulla Helenin uusiutuvan sähköntuotantokapasiteetin uusinta lisäystä Kalannin aurinkopuistoa Uudessakaupungissa. Suomen suurin aurinkopuisto vahvistaa kotimaisen uusiutuvan sähkön tarjontaa ja vauhdittaa omalta osaltaan koko yhteiskunnan sähköistymistä. Aurinkopuisto tuo pitkäaikaista elinvoimaa myös paikallisesti.

Katsauskauden aikana Helen luopui sähköautojen latausliiketoiminnasta, joka on rakentunut pääkaupunkiseudulla vakiintuneeksi ja toimivaksi markkinaksi viimeisten vuosien aikana. Nyt on oikea aika mahdollistaa liiketoiminnan kehittyminen siihen erikoistuneiden yritysten toimesta. Lisäksi ratkaisu tukee Helenin strategista tavoitetta keskittää pääomia ja osaamista niihin liiketoimintoihin, joissa voimme parhaiten vauhdittaa energiamurrosta ja polttoon perustuvasta energiantuotannosta irtautumista.

Sääriippuvaisen sähköntuotannon osuuden kasvaessa energiajärjestelmän joustavuuden merkitys korostuu entisestään. Helenin vahvuus on kyky yhdistää sähkö- ja lämpöjärjestelmän ohjaus yhdeksi kokonaisuudeksi. Kehitämme aktiivisesti ratkaisuja, joiden avulla voimme hyödyntää markkinoiden vaihtelua tehokkaasti turvaten asiakkaillemme toimitusvarman energian kaikissa tilanteissa. Helenin kyky tuottaa jatkuvasti kasvavia joustoja markkinalle ja sitä kautta tasoittaa sähkön hintavaihteluja valtakunnallisesti on liiketoimintamme ydintä.

Jatkamme myös pitkän aikavälin investointien valmistelua. Tavoitteemme irtautua polttoon perustuvasta energiantuotannosta vuoteen 2040 mennessä ohjaa päätöksiämme, ja sitä varten perustamamme ydinenergiahanke etenee suunnitellusti. Hankkeen seuraava merkittävä vaihe on ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka valmistelu on käynnissä.

Energiamarkkinoiden toimintaympäristö jatkuu geopoliittisten jännitteiden vuoksi epävarmana, mutta Helenin strateginen suunta on selkeä. Investoimme vähäpäästöiseen energiantuotantoon, energiajärjestelmän joustavuuteen ja uusiin teknologioihin, jotka vahvistavat toimitusvarmuutta ja kilpailukykyä sekä mahdollistavat siirtymän kohti ydinvoimaa ja polttamatonta energiajärjestelmää.

Merkittävimmät tapahtumat heinä–syyskuussa

• Emoyhtiö otti käyttöön Eiranrannan lämpöpumppulaitoksen, joka tuottaa kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä puhdistetun jäteveden sisältämästä hukkaenergiasta. Kokonaisuuteen kuuluu myös 30 megawatin sähkökattila.
• Emoyhtiö sopi OnZero Finland Oy:n kanssa uuden datakeskuksen hukkalämmön liittämisestä Helsingin kaukolämpöverkkoon. Laitos voi tuottaa kaukolämpöverkkoon vuosittain yli 500 000 megawattituntia lämpöä.
• Helen Sähköverkko Oy nosti verkkopalveluhintoja lokakuusta alkaen. Hintojen nosto perustuu olosuhteiden olennaiseen muuttumiseen. Sähköverkon investointitarpeet ovat kasvaneet ja verkkotoiminnasta aiheutuvat kustannukset ovat nousseet.
• Helenin sähköautojen latausliiketoiminta siirtyi Plugit Finland Oy:lle. Järjestely tukee Helenin strategista polttamattomuustavoitetta yhtiön keskittyessä sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotantoon ja myyntiin sekä energiajärjestelmän joustavuuden lisäämiseen.
• Digitaaliset ratkaisut -toiminnon johtaja Tuomas Teuri ilmoitti jättävänsä Helenin. Teuri jatkaa yhtiön palveluksessa siirtymäkauden ajan. Toimenpiteet hänen seuraajansa rekrytoimiseksi on käynnistetty.

Näkymät tulevaisuuteen

Lähikuukausien markkinakehitys riippuu geopoliittisen tilanteen kehittymisestä sekä siitä, kuinka hyvin Eurooppa onnistuu turvaamaan energiansaannin tulevalla talvikaudella. Merkittäviä tekijöitä tämän kannalta ovat Lähi-idän tapahtumat, LNG-toimitusten jatkuvuus sekä Hormuzinsalmen liikenteen turvallisuus. Mahdolliset uudet häiriöt maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa voivat nostaa energian hintaa nopeasti ja aiheuttaa merkittäviä muutoksia markkinanäkymiin lyhyelläkin aikavälillä.

Euroopan suhteellisen matalat kaasuvarastot altistavat maanosan talven sääolosuhteiden aiheuttamille hinnanmuutoksille. Mikäli lämmitystarve on talvikaudella odotettua suurempi, maakaasun ja sähkön hintoihin kohdistuva paine voi voimistua merkittävästi. Vaikka LNG-markkinoiden tilanne on syksyn edetessä hieman tasaantunut, ne reagoivat edelleen herkästi sekä sään muutoksiin että geopoliittisiin tapahtumiin.

Pohjoismaissa markkinakehitystä määrittävät erityisesti vesivarastojen kehitys, talven sääolosuhteet sekä ydinvoimatuotannon palautuminen normaalitasolle vuosihuoltojakson jälkeen. Vesitilanteen arvioidaan pysyvän normaalia heikompana, vaikka syksyllä sademäärät normaalisti lisääntyvätkin. Poikkeuksellisen laajat ydinvoiman vuosihuollot ovat väliaikaisesti heikentäneet alueen tuotantokapasiteettia, ja mahdolliset huoltojen viivästymiset tai odottamattomat tuotantohäiriöt voivat lisätä hintoihin kohdistuvaa painetta talvikauden lähestyessä.

Helen toimii sähkömarkkinoilla monipuolisesti sekä tuottajana, myyjänä että kuluttajana, mikä vähentää markkinavaihteluiden yhtiöön kohdistuvia vaikutuksia. Lisäksi Helen pyrkii hyödyntämään sähkön hintavaihtelun tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Strategiansa mukaisella toiminnalla yhtiö voi tulevaisuudessa entistä enemmän tasapainottaa hintavaihtelua lisäämällä sähkön kulutusta, kun sitä on tarjolla runsaasti ja vähentämällä sen käyttöä, kun tarjontaa on niukasti.

Vuoden 2026 tulosnäkymien ennakoidaan heikentyvän edellisvuodesta. Pitkällä aikavälillä sähkön keskihinnan lasku haastaa sähkön tuotannon kannattavuutta, mutta kaukolämmön kustannusrakenteen muutos on vahvistanut lämmön tuotannon taloudellista asemaa. Helenin yritysostojen myötä kasvanut asiakasmäärä tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää siitä syntyviä skaalaetuja. Epävarmassa markkinatilanteessa yhtiön monipuolinen liiketoimintaportfolio tarjoaa taloudellista vakautta tehokkaammin kuin kapeasti fokusoitu strategia.

Helenin lämmön tuotanto on pitkälle sähköistynyttä ja koostuu pääasiassa lämpöpumpuista, sähkökattiloista sekä bioenergiasta. Pitkäjänteinen selvitystyö polttoon perustuvan energiantuotannon korvaamisesta pienydinenergialla etenee määrätietoisesti. Vähäpäästöisen sähkön osuus Helenin sähköntuotantokapasiteetista on yli 90 prosenttia käsittäen vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimaa. Uutena elementtinä Helenin tuotantopalettiin nousee vety, jonka laajamittaisen tuotannon edellytyksiä selvitetään pilottilaitoksen avulla.

Suomen on tärkeää säilyttää asemansa vakaana ja ennustettavana investointiympäristönä, jossa vähäpäästöistä sähköä on tarjolla riittävästi myös tulevaisuudessa. Helenin pitkäjänteinen työ energiajärjestelmän joustavuuden ja toimitusvarmuuden kehittämiseksi tukee tätä tavoitetta. Avoimet ja tehokkaasti toimivat sähkömarkkinat ovat paras keino varmistaa, että investoinnit kohdentuvat oikea-aikaisesti niihin ratkaisuihin, jotka tukevat energiajärjestelmän kilpailukykyä ja toimitusvarmuutta. Uusiutuvan energian tuotanto, pienydinenergian kehittäminen, vetyratkaisuiden pilotointi ja älykäs ohjaus vahvistavat Suomen energiainfrastruktuuria ja parantavat sen resilienssiä.

Helenin vuoden 2026 tilinpäätös julkaistaan maaliskuussa 2027.