Helenin puolivuosikatsaus 2026: Asiakasmäärän kasvu ja investointien eteneminen loivat vahvan pohjan alkuvuodelle

Tässä puolivuosikatsauksessa esitetyt luvut koskevat tammi–kesäkuuta 2026, ellei toisin mainita. Sulkeissa esitetyt vertailuluvut viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Huhti–kesäkuu 2026, IFRS

• Konsernin liikevaihto kasvoi verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli 231 (208) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 37 (38) miljoonaa euroa.
• Sähkön myynti kasvoi 3 prosenttia ja oli 1 152 (1 114) gigawattituntia.
• Sähkön siirto Helsingissä pieneni 1 prosentin ja oli 1 213 (1 220) gigawattituntia.
• Lämmön myynti pieneni 10 prosenttia ja oli 923 (1 021) gigawattituntia.
• Jäähdytyksen myynti kasvoi 20 prosenttia ja oli 53 (44) gigawattituntia.

Tammi–kesäkuu 2026, IFRS

• Konsernin liikevaihto kasvoi verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli 914 (638) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto kasvoi ja oli 141 (122) miljoonaa euroa.
• Sähkön myynti kasvoi 8 prosenttia ja oli 3 136 (2 891) gigawattituntia.
• Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 6 prosenttia ja oli 2 841 (2 673) gigawattituntia.
• Lämmön myynti kasvoi 12 prosenttia ja oli 3 610 (3 235) gigawattituntia.
• Jäähdytyksen myynti kasvoi 1 prosentin ja oli 81 (80) gigawattituntia.

Konsernin avainluvut, IFRS

*IFRS-siirtymän alkaessa 1.1.2025 tunnuslukuja ei ole laskettu vertailutietojen ulottuessa vuoteen 2024.

Tammi–kesäkuun taloudellinen tulos

Helenin liikevaihto kasvoi 43 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden sähkön markkinahinnan nousun ja Väre Oy:n konserniin liittymisen myötä kasvaneen asiakasmäärän seurauksena. Liikevaihto oli 914 (638) miljoonaa euroa. Sähkön spot-hinnan keskiarvoksi muodostui vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen osalta 72 (39) euroa megawattitunnilta, mikä on merkittävästi edellisvuoden keskihintaa enemmän. Sähkön hinnan vaikutuksia pystyttiin ennakoimaan johdannaisilla tehtyjen hintakiinnitysten avulla, mikä tasasi sekä sähkön tukkumyynnin että -oston hintavaihteluita.

Sähkön tuotannon liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Sähkön vähittäismyynnin liikevaihto kasvoi merkittävästi Väre Oy:n konserniin liittymisen ja sen myötä kasvaneen asiakasmäärän sekä sähkön alkuvuoden korkean markkinahinnan takia. Myös kaukolämmön liikevaihto kasvoi merkittävästi alkuvuoden kylmästä säästä johtuneen korkean kysynnän takia. Sähkön siirron liikevaihto kasvoi hieman edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Konsernitasolla liikevaihdon esittämistapaa on muutettu vastaamaan IFRS 15 -standardin vaatimuksia.

Helenin liiketoimintojen kannattavuutta rasittivat erityisesti kaukolämpöliiketoiminnan heikompi tulos sekä päästöjen kasvu. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kylmä sää lisäsi lämmitystarvetta, mutta samalla polttoaineiden ja päästöoikeuksien kustannukset nousivat merkittävästi. Toisella vuosineljänneksellä tavanomaista lämpimämpi sää vähensi lämmön kysyntää, mikä näkyi pienempinä myyntivolyymeina. Sähkön tuotannon kannattavuus pysyi edellisvuoden tasolla. Poistot olivat 64 (52) miljoonaa euroa.

Vertailukelpoisen liikevoiton ulkopuolisissa erissä oleva käyvän arvon muutos aiheutti 25 miljoonan euron positiivisen tulosvaikutuksen. Tämä johtuu suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaiserien, kuten maakaasu- ja päästökauppajohdannaisten arvonmuutoksesta.

Kertaluonteisista eristä puhdistettu vertailukelpoinen liikevoitto oli 139 (141) miljoonaa euroa, jolloin vertailukelpoinen suhteellinen kannattavuus heikkeni ja oli 15 (22) prosenttia. Liikevoitto oli edellisvuotta parempi ja oli 141 (122) miljoonaa euroa. Suhteellinen kannattavuus kuitenkin heikkeni ja oli 15 (19) prosenttia. Sijoitetun pääoman tuotto oli 8,0 (vertailuluku ei sovellu) prosenttia.

Toimitusjohtaja Olli Sirkka kommentoi

Vuoden ensimmäinen puolisko oli Helenille vakaan ja määrätietoisen etenemisen aikaa. Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat erityisesti Väre Oy:n konserniin liittymisen sekä sähkön viime vuotta korkeampien markkinahintojen tukemina. Osoitimme kaukolämmön olevan luotettava ja vakaa lämmitysvaihtoehto myös alkuvuoden vaativissa sääolosuhteissa. Vaikka poikkeuksellisen kylmyyden aiheuttamasta lämmitystarpeesta seuranneet polttoainekustannukset heikensivät tulosta, kannattavuus kehittyi kokonaisuutena myönteisesti.

Siirryimme katsauskaudella IFRS-raportointiin, mikä on luonteva askel Helenin kehityksessä kohti entistä vahvempaa pohjoismaista energiayhtiötä. Samalla jatkoimme merkittäviä investointeja vähäpäästöiseen energiaan. Investointivaihe näkyy velkaisuuden kasvuna, mutta taloudelliset tunnuslukumme ovat kestävällä pohjalla myös IFRS-tilinpäätösperiaatteiden läpi tarkasteltuna.

Kesäkuussa toteutunut Helen Oy:n ja Väre Oy:n yhdistyminen avasi uuden luvun suomalaisilla sähkön vähittäismarkkinoilla. Yhdistymisen myötä Helenistä tuli vähittäissähkönmyynnin markkinajohtaja, jolla on entistä paremmat edellytykset saavuttaa mittakaavaetuja, kehittää innovatiivisia palveluita asiakkailleen sekä hyödyntää energiamurroksen tuomia mahdollisuuksia. Yhdistyminen on edennyt suunnitellusti, ja ensimmäiset kuukaudet ovat vahvistaneet näkemystämme siitä, että vähittäisliiketoiminnan kehittäminen edellyttää laajaa asiakaspohjaa, sillä se vaatii merkittäviä panostuksia muun muassa digitaaliseen asiakaskokemukseen.

Toinen merkittävä virstanpylväs koskee uutta ydinenergiayhtiötämme. Helen Ydinvoima Oy käynnisti toimintansa vuodenvaihteessa ja on siitä lähtien luonut konsernille entistä parempia edellytyksiä tarkastella ydinenergian mahdollisuuksia osana Suomen ja Helsingin energiajärjestelmää. Tytäryhtiön ensimmäinen puolivuotiskausi on ollut uuden organisaation rakentamisen, osaamisen vahvistamisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen arvioinnin aikaa. Olemme entistä vakuuttuneempia siitä, että pienydinenergian hyödyntäminen lämmön tai sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on järkevin tapa varmistaa, että ydinenergian tuottama lämpö saadaan tehokkaasti käyttöön.

Samaan aikaan fossiilista lämmöntuotantoa korvaavat hankkeemme etenivät määrätietoisesti. Eiranrantaan pian valmistuva lämpöpumppulaitos ja Hanasaareen rakentuva sähkökattilalaitos ovat keskeinen osa Helenin päivitettyjen ilmastotavoitteiden toteuttamista. Saimme tavoitteille toukokuussa Science Based Targets -aloitteen hyväksynnän. Hanasaaren Euroopan suurimman sähkökattilalaitoksen työmaalle toimitettiin kevään aikana kaikki neljä sähkökattilaa. Hankkeiden eteneminen on konkreettinen osoitus siitä, kuinka energiajärjestelmän muutos rakentuu pala palalta – tai tässä tapauksessa kattila kattilalta.

Jatkoimme katsauskaudella myös sähköverkon kehittämistä kasvavan ja sähköistyvän Helsingin tarpeisiin. Helen Sähköverkko teki historiansa suurimman yksittäisen investointipäätöksen 400 kilovoltin suurjänniteverkon rakentamisesta Helsinkiin. Lisäksi Kruununhakaan valmistui uusi sähköasema, joka vahvistaa kantakaupungin sähkönjakelun toimitusvarmuutta vuosikymmeniksi eteenpäin. Yhteiskunnan sähköistyminen kasvattaa joustavan tuotannon ja kulutuksen sekä varastoinnin merkitystä. Näihin liittyvien ratkaisujen kehittäminen on keskeinen osa Helenin kilpailukykyä tulevaisuudessa.

Merkittävimmät tapahtumat huhti–kesäkuussa

• Konserniin vuodenvaihteessa liittynyt sähkönmyyntiyhtiö Väre Oy integroitui osaksi emoyhtiötä. Väre Oy:n sähkösopimukset, pientuotannon sopimukset ja energiapalvelut siirtyivät osaksi emoyhtiön palveluvalikoimaa.
• Helen Sähköverkko Oy teki investointipäätöksen 400 kilovoltin suurjänniteverkon rakentamisesta Helsinkiin. Hanke kasvattaa merkittävästi pääkaupungin sähkönsiirtokapasiteettia. Kyseessä on Helen Sähköverkko Oy:n historian suurin yksittäinen investointi.
• Emoyhtiö julkaisi kaukolämmön energiamaksun hinnat heinä–joulukuulle 2026 ja hintaennusteen tammi–kesäkuulle 2027. Kaukolämmön hintaa laskettiin jo kolmatta vuotta peräkkäin ja se on keskimäärin 2,3 prosenttia alhaisempi edellisvuoteen verrattuna.
• Helen päivitti tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteensa ja sai niille Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksynnän. Päivityksen yhteydessä yhtiö sitoutui nettonollapäästöihin vuoteen 2040 mennessä.
• Helen teki muutoksia johtoryhmänsä rakenteeseen ja vastuualueisiin. Juha Keski-Karhu nimitettiin Asiakkuudet ja palvelut -liiketoiminnon johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi nykyisen johtajan Anu-Elina Hintsan siirtyessä uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle. Myös Helen Ydinvoima Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tolonen nousi konsernin johtoryhmän jäseneksi. Sähköntuotannosta vastaavaksi johtajaksi nimitettiin Tuukka Hartikka. Uudet liiketoiminnat ja vety -liiketoiminnon johtaja Sari Mannonen jätti yhtiön. Uudet liiketoiminnat siirtyivät osaksi Strategia ja yritysjärjestelyt -toimintoa ja vety osaksi Sähköntuotanto-toimintoa. Vastuullisuus ja yhteiskuntasuhteet -toiminto siirtyi osaksi Viestintä ja brändi -toimintoa, jonka nimeksi vaihtui Viestintä ja vastuullisuus. Uuden toiminnon johtajana toimii Susan Patronen.

Katsauskauden jälkeiset merkittävät tapahtumat

• Emoyhtiö sopi sähköautojen latausliiketoimintansa myynnistä Plugit Finland Oy:lle. Järjestely tukee Helenin strategista polttamattomuustavoitetta yhtiön keskittyessä sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotantoon ja myyntiin sekä energiajärjestelmän joustavuuden lisäämiseen.

Näkymät tulevaisuuteen

Geopoliittinen epävarmuus ja siitä aiheutuva ennakoitavuuden puute vaikuttavat merkittävästi energiamarkkinoiden näkymiin. Lähi-idän tilanteen sekä kansainvälisen LNG-kaupan toimitusketjujen kehitys ovat keskeisiä tekijöitä Euroopan energiatuotannon ja hintakehityksen kannalta. Mahdolliset uudet häiriöt öljyn ja maakaasun toimituksissa voivat nopeasti nostaa energian hintoja ja lisätä markkinoiden volatiliteettia.

Pohjoismaissa vakaata markkinatilannetta tukevat kasvava uusiutuvan sähkön tuotannon määrä sekä kesäkauden tavanomaisesti alhaisempi sähkönkulutus. Markkinan herkkyys sääolosuhteille on kuitenkin edelleen korkea, sillä tuuli- ja vesivoiman suuri osuus tuotannosta lisää hintavaihtelua erityisesti vähätuulisina hetkinä. Geopoliittisiin riskeihin, polttoaineiden hintakehitykseen ja tulevan talvikauden energiavarastojen riittävyyteen liittyvä epävarmuus voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia markkinanäkymiin lyhyelläkin varoitusajalla.

Helen toimii sähkömarkkinoilla monipuolisesti sekä tuottajana, myyjänä että kuluttajana, mikä vähentää markkinavaihteluiden yhtiöön kohdistuvia vaikutuksia. Lisäksi Helen pyrkii hyödyntämään sähkön hintavaihtelun tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Strategiansa mukaisella toiminnalla yhtiö voi tulevaisuudessa entistä enemmän tasapainottaa hintavaihtelua lisäämällä sähkön kulutusta, kun sitä on tarjolla runsaasti ja vähentämällä sen käyttöä, kun tarjontaa on niukasti.

Vuoden 2026 tulosnäkymien ennakoidaan heikentyvän edellisvuodesta. Sähkön keskihinnan lasku haastaa sähkön tuotannon kannattavuutta, mutta kaukolämmön kustannusrakenteen muutos on vahvistanut lämmön tuotannon taloudellista asemaa pitkällä aikavälillä. Helenin yritysostojen myötä kasvanut asiakasmäärä tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää siitä syntyviä skaalaetuja. Epävarmassa markkinatilanteessa yhtiön monipuolinen liiketoimintaportfolio tarjoaa taloudellista vakautta tehokkaammin kuin kapeasti fokusoitu strategia.

Helenin lämmön tuotanto on pitkälle sähköistynyttä ja koostuu pääasiassa lämpöpumpuista ja sähkökattiloista sekä kestävästä bioenergiasta. Pitkäjänteinen selvitystyö polttoon perustuvan energiantuotannon korvaamisesta pienydinenergialla etenee määrätietoisesti. Vähäpäästöisen sähkön osuus Helenin sähköntuotantokapasiteetista on yli 90 prosenttia käsittäen vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimaa. Uutena elementtinä Helenin tuotantopalettiin nousee vety, jonka laajamittaisen tuotannon edellytyksiä selvitetään pilottilaitoksen avulla.

Suomen on tärkeää säilyttää asemansa vakaana ja ennustettavana investointiympäristönä, jossa vähäpäästöistä sähköä on tarjolla riittävästi myös tulevaisuudessa. Helenin pitkäjänteinen työ energiajärjestelmän joustavuuden ja toimitusvarmuuden kehittämiseksi tukee tätä tavoitetta. Avoimet ja tehokkaasti toimivat sähkömarkkinat ovat paras keino varmistaa, että investoinnit kohdentuvat oikea-aikaisesti niihin ratkaisuihin, jotka tukevat energiajärjestelmän kilpailukykyä ja toimitusvarmuutta. Uusiutuvan energian tuotanto, pienydinenergian kehittäminen, vetyratkaisuiden pilotointi ja älykäs ohjaus vahvistavat Suomen energiainfrastruktuuria ja parantavat sen resilienssiä.

Helenin tammi–syyskuun osavuosikatsaus julkaistaan 29. lokakuuta 2026.