Kestävä ja turvallinen energiajärjestelmä

Tavoitteenamme on hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden huomioiva kestävä energiajärjestelmä. Kehitämme yhä puhtaamman, älykkäämmän ja omavaraisemman energiajärjestelmän. 

Kestävä energiajärjestelmä rakennetaan yhdessä useista paloista

Hiilineutraali energiatulevaisuus tarvitsee toteutuakseen useita keinoja ja ratkaisuja. 

blobid0.png

sahalaita_100px.png

Puhdas sähkö

Vihreä siirtymä on hyvin pitkälle sähköistymisen murros, jossa sähkön tarve moninkertaistuu.

Päästötön sähköntuotanto

Tarvitsemme uutta, puhdasta sähköntuotantoa vastataksemme sähköistyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Sähköntuotantomme koostuu pääosin aurinko-, tuuli-, vesi- ja ydinvoimasta, ja investoimme aktiivisesti päästöttömään sähköntuotantoon. Olemme tehneet viime vuosina investointipäätökset useista suurista tuulipuistoista, muun muassa Isojoelle, Kalajoelle, Kristiinankaupunkiin, Närpiöön, Oulaisiin, Kurikkaan ja Pieksämäelle. Ensimmäinen teollisen luokan aurinkopuistomme on alkanut rakentumaan Nurmijärvelle. Aurinkopuisto hyödyntää energiatehokkaita kaksipuoleisia aurinkopaneeleja. Sähkövarastot tuovat joustoa sähköjärjestelmään, ja rakennamme niitä tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaloiden yhteyteen.

Energian varastointi ja jousto

Sähköä on tuotettava joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Päästöttömässä sähköntuotannossa aurinko- ja tuulisähköllä on merkittävä rooli, mutta niiden saatavuus vaihtelee sään mukaan. Energian varastointi ja energian tuotannon sekä käytön joustavuus auttavat tasapainottamaan järjestelmää, ja niiden tärkeys kasvaa sääriippuvan tuotannon lisääntyessä. Akut soveltuvat sähkön lyhytaikaiseen varastointiin ja energiajärjestelmän reaaliaikaisen tasapainon ylläpitoon, eli ne tarjoavat lyhyen aikavälin joustoa. Myös muilla teknologioilla on keskeinen rooli energiajärjestelmän joustokyvyn vahvistamisessa, kuten vedyllä, jonka avulla päivän sisällä esiintyvää tuotannon ja kulutuksen epätasapainoa voidaan tasata.

Sähköverkkomme mahdollistaa vihreän siirtymän

Olemme rakentaneet pitkäjänteisesti vahvaa ja Euroopan luotettavinta sähköverkkoa, joka mahdollistaa hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumisen. Sähkönsiirtotarve kasvaa Helsingissä uusiutuvan energian käytön, liikenteen sähköistymisen, käynnissä olevan energiamurroksen sekä hajautetun energiantuotannon myötä. Pitkälle viety automaatio ja kaksisuuntainen energiamittaus yhdistettynä sähköverkon vahvaan perusrakenteeseen mahdollistavat hajautetun energiantuotannon joustavan kokonaisuuden tulevaisuudessa.

Sähköverkkoomme suunnitellut tulevaisuuden ratkaisut tukevat Helsingin hiilineutraalisuustavoitteen toteutumista kaupungin samalla kasvaessa. Yhtenä merkittävänä kokonaisuutena kaupungin kehittymisen ja vihreän siirtymän kirittämiselle ovat Helsingin kaupungin, kantaverkkoyhtiö Fingridin ja Helen Sähköverkon suunnitelmat Läntisen bulevardialueen edistämiselle.

Liikenne sähköistyy vauhdilla niin sähköautojen teknologian kehittymisen kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisen vuoksi. Lähiliikenteen linja-autot ovat jo monilta osin täysin sähkökäyttöisiä, raideliikenne lisääntyy ja sähköautojen määrä kasvaa moninkertaiseksi. 20-luvulla odotetaan myös tavaraliikenteen ajoneuvojen sähköistymistä. Huolella rakennettu vahva sähköverkkomme on valmis vastaamaan sähköisen liikenteen tarpeisiin. 

Kestävä sähköntuotanto vuonna 2025

Luovumme kivihiilestä Hanasaaren ja Salmisaaren yhteistuotantolaitosten sulkemisen yhteydessä. Poistuva yhteistuotantolaitosten sähköntuotantokapasiteetti on lähes 400 MW. Laajennamme ja uudistamme energiapalettiamme vastaamaan sähköistyvän yhteiskunnan tarpeita, jolloin sähköntuotantokapasiteettimme kasvaa poistunutta kapasiteettia suuremmaksi: vuoden 2025 loppuun mennessä uuden sähköntuotantokapasiteetin määrä on noin 1 300 MW. Tuuli-, aurinko- ja ydinenergian rooli sähkön erillistuotannossa kasvavat. Merkittävien tuulivoimainvestointiemme myötä tuulivoiman odotetaan muodostavan ison osan sähköntuotannostamme vuonna 2025, jolloin kokonaistuotannostamme yli 90 prosenttia on päästötöntä. Samana vuonna vuosittainen tuulivoimatuotantomme ylittää aiemmin kivihiilellä tuotetun sähkön määrän.

Suunnitelma 2021-2025 valmistuvasta sähköntuotannosta 

Tuulivoima 910 MW
Ydinvoima 160 MW
Aurinkovoima 220 MW
Yhteensä 1 290 MW

sahalaita_100px.png

Kestävä lämmöntuotanto

Kestävä lämmöntuotanto rakentuu monesta osasta, jonka tärkeänä alustana on lämmönlähteiden suhteen joustava kaukolämpöverkko.

Kaukolämpöjärjestelmän kehitys vie kohti päästötavoitteita

Kaukolämpöjärjestelmämme mahdollistaa laajan, toimitusvarman ja mahdollisimman edullisen energiatehokkaan lämmitysratkaisun. Sen kautta voimme tasoittaa päivätasolla kysyntähuippuja varastoinnin, kysyntäjouston, tekoälyn ja optimoinnin avulla. Vauhditamme vihreää siirtymää erilaisten digitaalisten palveluiden, IoT-ratkaisuiden, energiadatan ja digitaalisen käyttökokemuksen avulla. 

Teemme määrätietoista työtä kaukolämpöverkon optimoinnin suhteen. Konkreettinen askel kohti puhdasta kaukolämpöjärjestelmää on kaukolämpöverkossa virtaavan lämpötilan laskeminen. Matalampi lämpötila mahdollistaa hukkalämpöjen, lämpöpumppujen ja uusien tuotantomuotojen hyödyntämisen entistä laajemmassa mittakaavassa.

Kaukolämpöjärjestelmämme vahvuus on sen joustavuus eri lämmönlähteiden suhteen. Kaukolämpöverkossa virtaava vesi voidaan lämmittää monipuolisesti lukemattomilla eri tavoilla. 

Kestävä lämmöntuotanto vuonna 2025

Korvaamme investoinneilla suljettavien Hanasaaren ja Salmisaaren yhteistuotantolaitosten lämmöntuotannon, joiden yhteenlaskettu poistuva lämmöntuotantokapasiteetti on 720 MW. Kokonaisuudessaan kivihiilellä tuotettua lämpöä poistuu 890 MW. Kivihiiltä korvaava uusi lämmöntuotantokapasiteettimme on vuoteen 2025 mennessä kooltaan noin 1 000 MW. Osa investoinneista on jo tuotannossa ja osa rakenteilla ja suunnitteilla. Näillä investoinneilla korvaamme kivihiilen lisäksi myös maakaasun ja öljyn käyttöä. 

Uusia lämpöpumppulaitoksia:

  • Lämpöpumppulaitokset Katri Valassa ja Eiranrannassa​
  • Merivettä ja hukkalämpöä hyödyttävä lämpöpumppu Vuosaaressa
  • Ilma-vesi-lämpöpumppulaitokset kahteen kohteeseen
  • ​Konesalien hukkalämpöhankkeita viiteen kohteeseen​​
  • Maalämpöä sekä teollisia hukkalämpöjä hyödyntäviä hankkeita​

Suunnitelma 2021-2025 valmistuvasta kaukolämmön tuotannosta

Hukka- ja ympäristölämpöjä hyödyntävät lämpöpumput 230 MW
Sähkökattilat 280 MW
Lämpövarastot  120 MW
Kestävä bioenergia  410 MW
Yhteensä 1 040 MW

Kaukolämpöjärjestelmä vuonna 2030

Siirrymme sähköistyvään, entistä monipuolisempaan ja hajautetumpaan lämmöntuotantoon, jonka keskiössä ovat hukka- ja ympäristölämmöt, sähkökattilat ja kestävästi tuotettu bioenergia. Investoimme erityisesti hukka- ja ympäristölämpöjä lämpöpumpuilla hyödyntäviin hankkeisiin. Lisäksi kehitämme alueellista lämpökauppaa asiakkaiden ja muiden energiayhtiöiden kanssa.

Kaukolämpöjärjestelmämme tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Sähköön perustuvien lämmön tuotantomuotojen oikea-aikainen hyödyntäminen lisää kaukolämpöjärjestelmän mahdollistamaa joustoa sähköjärjestelmälle. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voimme käyttää enemmän metsähaketta ja pellettiä sekä lämpövarastoja. Vastaavasti kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, voimme tuottaa kaukolämpöä myös sähkökattiloilla. 

Tasaamme kaukolämmön huippukysyntää edistämällä kiinteistöjen kulutusjoustoa eli älykästä lämmönohjausta. Kehitämme kulutusjoustoratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa, jolloin vältämme ylilämmityksen ja mahdollistamme kysyntäjouston. 

Suunnitelma kaukolämmön energialähteistä vuonna 2030

   
Lämpöpumput 70
Lämpökauppa 10
Sähkökattilat 4
Kestävä biomassa 15
Kaasu ja öljy 1

sahalaita_100px.png

80 % päästövähenemä jo vuonna 2025

 Helenin on mahdollista päästä 80 % päästövähenemään vuoden 1990 tasosta jo vuonna 2025. Vuonna 2030 energiantuotantomme on hiilineutraali: energiantuotantomme hiilidioksidipäästöt laskevat vähintään 95 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Jäljelle jäävät päästöt tulemme kompensoimaan.  

2022 vähintään 20 % päästövähenemä vuoden 1990 tasosta

2023 vähintään 40 % päästövähenemä vuoden 1990 tasosta

2024 vähintään 60 % päästövähenemä vuoden 1990 tasosta

2025 vähintään 80 % päästövähenemä vuoden 1990 tasosta

2030 vähintään 95 % päästövähenemä vuoden 1990 tasosta

Helenin päästövähennystavoite (kokonaispäästöt*, ktCO2e)

  Helenin päästövähennystavoite (ktCO2e)
1990 3400
2022 2720
2023 1818
2024 1360
2025 680
2026 620
2027 590
2028 580
2029 490
2030 170

*scope 1, 2 ja 3 (category 3d)

Myydyn kaukolämmön ominaispäästöt* (gCO2e/kWh)

  Myydyn kaukolämmön ominaispäästöt (gCO2/kWh)
2022 224
2023 162
2024 132
2025 66
2026 49
2027 38
2028 35
2029 30
2030 16

*scope 1 ja 2