Helen-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023: Historiallinen hetki hiilineutraalisuuspolulla ja uusia liiketoiminta-avauksia

Huhti–kesäkuu 2023

• Liikevaihto kasvoi 4,1 prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna ja oli 325 (312) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto kasvoi ja oli 12 (9) miljoonaa euroa ja 3,7 (2,9) prosenttia liikevaihdosta. Vertailukelpoinen* liikevoitto oli 37 (9) miljoonaa euroa ja 12 (2,9) prosenttia liikevaihdosta.
• Sähkön myynti laski 1,2 prosenttia ja oli 1 035 (1 048) gigawattituntia.
• Sähkönsiirto Helsingissä laski 1,9 prosenttia ja oli 993 (1 012) gigawattituntia.
• Lämmön myynti laski 12,2 prosenttia ja oli 1 005 (1 144) gigawattituntia.
• Jäähdytyksen myynti kasvoi 3,4 prosenttia ja oli 61 (59) gigawattituntia.

Tammi–kesäkuu 2023

• Liikevaihto kasvoi 28,1 prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna ja oli 1 052 (821) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto kasvoi ja oli 79 (53) miljoonaa euroa ja 7,5 (6,5) prosenttia liikevaihdosta. Vertailukelpoinen* liikevoitto oli 126 (53) miljoonaa euroa ja 12 (6,5) prosenttia liikevaihdosta.
• Sähkön myynti laski 2,5 prosenttia ja oli 2 486 (2 548) gigawattituntia.
• Sähkönsiirto Helsingissä laski 3,7 prosenttia ja oli 2 159 (2 239) gigawattituntia.
• Lämmön myynti laski 7 prosenttia ja oli 3 439 (3 680) gigawattituntia.
• Jäähdytyksen myynti kasvoi 10,8 prosenttia ja oli 92 (83) gigawattituntia.

* Vertailukelpoisesta tuloksesta on poistettu Hanasaaren ja Salmisaaren kivihiilipohjaisen lämmöntuotannon aikaistetun lopetuksen vaikutus tulokseen. Tämä sisältää keskeisesti lopetukseen liittyviä kertaluonteisia kustannusvaikutuksia sekä suunnitelman mukaisten käyttöomaisuuden poistojen lisäyksiä.

Konsernin avainluvut

Toimitusjohtaja Olli Sirkka kommentoi

Toinen vuosineljännes käynnistyi historiallisissa merkeissä, kun suljimme helsinkiläisiä luotettavasti lähes 50 vuotta palvelleen Hanasaaren B-voimalaitoksen huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Tämä yksittäinen teko leikkaa Helenin hiilidioksidipäästöjä vaikuttavat 40 prosenttia. Korvaamme voimalaitoksen kivihiileen perustunutta lämmöntuotantoa muun muassa lämpöpumpuilla, sähkökattiloilla sekä kestävällä bioenergialla. Hanasaaren aikaistettu sulkeminen rasittaa yhtiön tulosta tänä vuonna merkittävästi, sillä tuotantolaitoksen lyhentynyt taloudellinen pitoaika lisäsi käyttöomaisuuden poistokustannuksia. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta tuotannosta luopuminen on kuitenkin taloudellisesti järkevä vaihtoehto pidemmällä tähtäimellä.

Helen on säilyttänyt asemansa energia-alan luotettavana toimijana, ja myyntimme on pysynyt hyvässä vauhdissa. Liikevaihtomme ylitti ensimmäisellä vuosipuoliskolla miljardin euron rajan ja oli siten merkittävästi suurempi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Myös liikevoitto oli kasvussa ja nousi ensimmäisen vuosipuoliskon osalta 79 miljoonaan euroon.

Sähkön markkinahinnat tulivat alas vuodenvaihteessa alkaneen trendin mukaisesti, ja vähittäismarkkinoiden tilanne tasaantui kesää kohti tultaessa. Hinnat laskivat jopa niin paljon, että pörssisähkön vuorokauden keskihinta painui katsauskauden aikana miinukselle ensimmäistä kertaa Suomen historiassa. Talven sulamisvedet pakottivat vesivoimalat tuottamaan sähköä, vaikka sitä oli muutenkin tarjolla riittävästi. Tilanne konkretisoi uusiutuvien energiantuotantomuotojen lisääntymisen aiheuttaman muutoksen, jonka vuoksi sähkön hinta vaihtelee aiempaa useammin ja voimakkaammin. Kasvanut volatiliteetti heikentää liiketoiminnan ennustettavuutta.

Samalla kun siirrymme kohti uudenlaisia sähkömarkkinoita, myös lämmöntuotantomme uudistuu merkittävästi. Tavoitteemme on saavuttaa hiilineutraali energiantuotanto vuonna 2030 ja korvata fossiilisiin polttoaineisiin perustuva tuotanto muilla ratkaisuilla. Selvitämme mahdollisuutta rakentaa Helsinkiin teollisen kokoluokan vetylaitos, jossa tuotetun puhtaan vedyn avulla voimme tukea yhteiskunnan vihreää siirtymää. Samalla tutkimme vedyntuotannon ja pienydinvoiman mahdollista roolia kaukolämmön tuotannossa.

Merkittävät tapahtumat huhti–kesäkuussa

• Suljimme vuonna 1974 toimintansa aloittaneen Hanasaaren B-voimalaitoksen. Kivihiilen sijaan lämmöntuotantomme perustuu jatkossa kestäviin energiantuotantomuotoihin, kuten uusiutuvan biomassan ja erilaisten hukka- ja ympäristölämpöjen hyödyntämiseen. Sähköä tuotamme vesi-, tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalla.
• Otimme käyttöön Katri Valan lämpöpumppulaitoksen seitsemännen ja viimeisen jäteveden lämpöä hyödyntävän lämpöpumpun, jonka kaukolämpöteho on 32 megawattia ja jäähdytysteho 21,5 megawattia.
• Kytkimme Telian Pitäjänmäen datakeskuksen Helenin kaukolämpöverkkoon. Vaiheittain lämmityskäyttöön otettava datakeskus tuottaa tulevaisuudessa lämpöä yli 20 000 kerrostalokaksion kulutuksen verran.
• Päätimme muuttaa Salmisaaren voimalaitosalueella sijaitsevan kivihiilikäyttöisen kattilalaitoksen pellettikäyttöiseksi. Uudistetun kattilan on määrä alkaa tuottaa lämpöä lämmityskaudella 2024–2025. Lisäksi Salmisaareen rakennetaan uusi teollisen kokoluokan ilma-vesilämpöpumppulaitos sekä kaksi sähkökattilaa.
• Allekirjoitimme yhteistyösopimuksen Helsingin 400 kilovoltin sähkönsiirtoyhteyden toteuttamisesta yhdessä Helsingin kaupungin ja Fingridin kanssa. Vantaan Länsisalmen sähköasemalta Helsingin Viikinrannan energiakortteliin rakennettava kaapeliyhteys valmistuu vuonna 2026.
• Käynnistimme alustavat tutkimukset teollisen vetylaakson kehittämiseksi Uudellemaalle yhdessä Nesteen, Gasgrid Finlandin ja Vantaan Energian kanssa. Samalla kerroimme suunnittelevamme laajamittaista vedyntuotantoa Vuosaaren voimalaitosalueella.
• TVO:n Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö aloitti säännöllisen sähköntuotannon 16. huhtikuuta ja kaupallisen käytön 1. toukokuuta. Omistamme voimalaitosyksikköä TVO:n kautta.
• Kaukolämmön hintakausi vaihtui 1. toukokuuta, jolloin nostimme kaukolämmön kokonaishintaa noin neljä prosenttia viime vuoden vastaavaan hintakauteen nähden. Lisäksi kerroimme suunnittelevamme kaukolämpötuotteemme uudistamista vuodelle 2024.
• Sähkön arvonlisäverokanta palautui 24 prosenttiin 1. toukokuuta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti sähkön arvonlisäveroa alennettiin kymmeneen prosenttiin aikavälillä 1.12.2022–30.4.2023.
• Helenin hallituksen puheenjohtaja vaihtui Osmo Soininvaaran luopuessa tehtävästään. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Atte Harjanne.
• Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka valittiin Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi.

Näkymät tulevaisuuteen

Investoinnit hiilineutraaliin sähkön ja lämmön tuotantoon konkretisoituvat uusien tuuli- ja aurinkopuistojen rakentuessa ympäri Suomea ja olemassa olevien voimalaitosalueiden muuttaessa muotoaan Helsingissä. Helenin tuotantorakenne siirtyy sähkön ja lämmön yhteistuotannosta erillistuotantoon, jossa sähkön pääasialliset tuotantomuodot ovat tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoima. Lämmöntuotanto sähköistyy vauhdilla ja koostuu jatkossa lämpöpumpuista, sähkökattiloista ja kestävästä bioenergiasta.

Aurinkovoiman rooli on kasvanut liiketoiminnassamme, ja tavoitteemme on investoida lisää aurinkoenergian tuotantoon. Uusiutuvan vedyn rooli hiilineutraalin yhteiskunnan mahdollistajana on ottanut askeleen eteenpäin, ja myös Helen edistää parhaillaan useita vetyyn liittyviä kumppanuuksia. Lisäksi jatkamme selvitystyötä pienydinreaktoreiden roolista yhtenä tulevaisuuden energialähteenä.

Asiakaskokemusta parantaaksemme panostamme etenkin digitaalisiin asiakaskohtaamisiin ja ratkaisuliiketoiminnan digitalisointiin. Kehitämme digitaalisia palveluitamme, jotka tukevat asiakkaita fiksussa energiankäytössä, ja haluamme tehdä oman osamme energiasivistyksen lisäämiseksi yhteiskunnassa.

Sähkön vähittäismarkkinoiden tilanne on tasaantunut markkinahintojen laskettua, mutta hintaherkkyys on edelleen korkea. Suuret hinnanvaihtelut tekevät yhtiön tuloskehityksen ennakoinnista hyvin vaikeaa. Kuluvan vuoden tulosta heikentävät muun muassa kivihiileen perustuvan energiantuotannon aikaistettuun alasajoon liittyvät kustannukset sekä sähköalan väliaikaisia voittoveroja koskeva laki eli niin kutsuttu windfall-vero. Tulosnäkymät ovat vaihdelleet alkuvuoden aikana voimakkaasti, mutta tällä hetkellä ennakoimme kuluvan vuoden tuloksen olevan viime vuoden kaltainen.

Suuren volatiliteetin lisäksi myös viranomaissääntely luo epävarmuutta toimialalle. Muun muassa kuluttaja-asiamiehen päätös hakea markkinaoikeudelta ennakkoratkaisuja sähkön hinnankorotuksiin sekä Energiaviraston ja kuluttajariitalautakunnan linjaukset kohtuullisesta sähkön hinnasta voivat vaikuttaa alan toimintamalleihin tulevaisuudessa.