Toimitusjohtajan katsaus
Sähkö oli vuoden 2023 kestopuheenaihe. Suomalaiset vertailivat sähkösopimuksiaan ja maksamaansa sähkön hintaa sekä kantoivat huolta sähkön riittävyydestä. Vähentääksemme energiaan liittyviä huolia pitkällä tähtäimellä jatkoimme investointeja kestävään ja toimitusvarmaan sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotantoon. Hiilineutraalin energian osuus tuotannostamme kipusi yli 50 prosenttiin.
Aloitin Helenin toimitusjohtajana tammikuussa 2023 energia-alan ollessa äärimmäisen mielenkiintoisessa vaiheessa. Uusiutuvan energian osuus kasvaa vauhdilla samalla, kun digitaaliset ratkaisut sekä vedyn ja pienydinvoiman kaltaiset mahdollisuudet tarjoavat uusia keinoja vauhdittaa vihreää siirtymää. Elämme murroskohdassa, jossa vanhat kulutuksen lainalaisuudet eivät enää päde, ja opettelemme elämään maapallon kantokyvyn ehdoilla. Myös Helen kehittyy uusiutuvan ja hiilineutraalin energian yhtiöksi. Kyse on käänteentekevästä muutoksesta kestävämpään suuntaan.
Sähkö määritti kuluttajien elämää
Vuonna 2023 sähkön ja polttoaineiden keskimääräiset hinnat laskivat edeltävään poikkeusvuoteen nähden, eikä talvella 2022–2023 ennakoitu sähköpula toteutunut.
Sen sijaan markkinoiden hintaherkkyys on yhä suurempi. Vuodenvaihteessa 2023–2024 koettu pitkä pakkasjakso ja sitä seurannut sähkönkulutuksen kasvu osoittivat, että sääriippuvaisesta tuotannosta aiheutuvat hinnanvaihtelut ovat jatkossakin osa suomalaista energiajärjestelmää.
Huippukulutustilanteet vaativat jatkossa yhä enemmän kulutusjoustoa. Helenin asiakkaat ottivat sähkönsäästön vuoden aikana tosissaan. Tammikuussa 2023 asiakkaamme vähensivät kulutustaan keskimäärin huimat 15 prosenttia, kun koko Suomen tasolla vähennys oli vain viisi prosenttia.
Haluamme kannustaa asiakkaitamme pohtimaan sähkönkulutustaan, sillä ylimääräisen kulutuksen karsiminen on tehokkain keino varmistaa, että yhteiskunnassa riittää sähköä kaikissa tilanteissa. Tätä tukeaksemme toimme myyntiin muun muassa Valttisähkö-tuotteen, joka auttaa asiakkaitamme ajoittamaan kulutustaan sähkön hinnan ja riittävyyden kannalta järkevästi.
Päivitetty strategiamme vauhdittaa vihreää siirtymää
Työstimme vuoden 2023 aikana uutta strategiaamme, joka tukee pitkän aikavälin kilpailukykyämme sekä vihreää siirtymää, jonka teemme joustoon ja kannattavuuteen keskittyen.
Toteutamme vihreää siirtymää lyhyellä aikavälillä luopumalla kivihiilen käytöstä, kun suljemme Salmisaaren voimalaitoksen vuonna 2025. Keskipitkällä aikavälillä sähköistämme lämmöntuotantoamme, hyödynnämme kestävää biomassaa siirtymävaiheen polttoaineena ja tartumme vedyn sekä pienydinvoiman tarjoamiin uusiin kasvun mahdollisuuksiin. Pitkällä aikavälillä panostamme lämmöntuotannon laajamittaiseen sähköistämiseen ja luovumme kaikesta polttamisesta vuoteen 2040 mennessä.
Strategian toteuttaminen vaatii uusia kyvykkyyksiä, jotta voimme kiihdyttää digitalisaation ja uusien teknologioiden kehitystä. Tämän vuoksi organisoiduimme tulosvastuullisiin liiketoimintayksiköihin ja niitä tukeviin konsernitoimintoihin. Uusi organisaatio ja johtoryhmä aloittivat toimintansa 1. tammikuuta 2024.
Kirkastimme vastuullisuustyömme tavoitteita
Vuonna 2023 valmistauduimme EU:n kestävyysraportointidirektiivin vaatimuksiin toteuttamalla kaksoisolennaisuusanalyysin ja uudistamalla vastuullisuusohjelmamme. Analyysissä huomioimme merkittävimmät vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin sekä keskeiset riskit ja mahdollisuudet taloudelliselle arvonluonnille.
Olennaisuusanalyysiin perustuen hyväksyimme uudistetun vastuullisuusohjelman, joka sisältää tavoitteita muun muassa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, vastuullisen toimitusketjun vahvistamiseksi ja vaatimustenmukaisuuden ylläpitämiseksi. Erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on noussut ilmastonmuutoksen hillitsemisen rinnalle merkittäväksi maapallon tulevaisuutta määrittäväksi tekijäksi.
Investointimme kestävään energiajärjestelmään konkretisoituivat
Toimintaympäristön muuttuessa kehitämme jatkuvasti tehokkaampia tapoja tuottaa, varastoida ja kierrättää energiaa. Energiamurros konkretisoitui, kun helsinkiläisiä lähes 50 vuotta palvellut Hanasaaren voimalaitos lopetti toimintansa huhtikuussa. Laitoksen sulkemisen myötä kivihiilen kulutuksemme puolittui ja energiantuotantomme otti mittavan loikan vihreämpään suuntaan. Samalla päästömme putosivat lähes 40 prosenttia ja koko Helsingin päästöt noin 20 prosenttia.
Tulevaisuudessa jatkamme kivihiileen perustuvan sähkön ja lämmön tuotannon korvaamista monipuolisilla ratkaisuilla: lämpöpumpuilla, sähkökattiloilla ja bioenergialla. Vuoteen 2025 mennessä tulemme rakentamaan yli 2 000 megawattia fossiilisen energiantuotannon korvaavaa sähkö- ja lämpökapasiteettia.
Konkreettisesti muutos näkyi vuonna 2023 Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa, jonka seitsemäs ja viimeinen lämpöpumppu otettiin käyttöön keväällä. Laitos tuottaa vuosittain lämpöä yli 1 000 gigawattituntia, mikä riittää kattamaan kesäaikaan valtaosan Helsingin kantakaupungin lämmöntarpeesta.
Lisäksi keskityimme tuulivoimainvestointiemme toteuttamiseen rakennuttamalla tuulipuistoja eri puolille Suomea. Vuoteen 2025 mennessä vuosittaisen tuulivoimantuotantomme määrä ylittää aiemmin kivihiilellä tuotetun sähkön määrän, sillä rakenteilla olevat tuulipuistot tuovat tuotantokapasiteettiimme lähes 800 megawatin lisäyksen. Tasapainoa sähköntuotantoon toi osaomistamamme Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttöönotto keväällä 2023.
Kustannustason noususta ja Suomen epävarmasta taloustilanteesta huolimatta on tärkeää varmistaa, että investoinnit hiilineutraaliin energiajärjestelmään saadaan toteutettua ajallaan. Vuodenvaihteessa 2023–2024 voimaan tullut sähköverkkoliiketoiminnan uusi valvontamenetelmä heikentää huomattavasti verkkoyhtiöiden kykyä investoida sähkön siirtoyhteyksiin. Panostukset siirtokapasiteetin kasvattamiseen ovat kuitenkin juuri nyt kriittisessä vaiheessa yhteiskunnan sähköistyessä yhä nopeammin.
Vety ja pienydinvoimahankkeemme edistyivät
Vuosi 2023 vei vetyliiketoimintaamme merkittävästi eteenpäin Vuosaareen kaavaillun pilottilaitoshankkeen siirtyessä suunnitteluvaiheeseen. Hankkeen avulla pyrimme luomaan tarvittavia kyvykkyyksiä laajamittaisen power-to-x-tuotannon tarpeisiin. Lisäksi käynnistimme yhdessä kumppaneidemme kanssa alustavat tutkimukset teollisen vetylaakson kehittämiseksi Uudellemaalle. Yhteishanke edistää pyrkimystä tehdä Suomesta johtava eurooppalainen vetytalous.
Myös pienydinvoima otti konkreettisen edistysaskeleen, kun solmimme sitä koskevan aiesopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on mahdollistaa investointi pieneen lämpöä tuottavaan ydinvoimalaitokseen. Pienydinvoima on yksi lupaavimmista ratkaisuista, jolla pystymme vähentämään energiantuotannon päästöjä nopeasti ja kustannustehokkaasti sekä tasapainottamaan kasvavan tuulivoiman aiheuttamia tuotannon- ja hinnanvaihteluita. Käytännössä pienydinvoiman rakentaminen edellyttää vielä lainsäädännön uudistamista. Toivon, että Suomen hallituksen sitoutuminen lämpöä tuottavien pienreaktoreiden käyttöönottoon konkretisoituu lakiesityksenä.
Osaava henkilöstömme mahdollistaa energiamurroksen
Kestävän energiajärjestelmän rakentaminen vaatii uudenlaista ajattelua paitsi päättäjiltä myös energia-alan yrityksiltä. Me Helenillä olemme jatkaneet organisaatiomme ja kyvykkyyksiemme kehittämistä.
Talouskasvun hidastumisesta ja toimintaympäristön epävarmuustekijöistä huolimatta olemme säilyttäneet kurssimme ja ottaneet merkittäviä edistysaskeleita hiilineutraalisuuspolullamme. Ilman taitavia ja kunnianhimoisia työntekijöitämme energia-alan vihreä siirtymä jäisi vain haaveeksi. Me teemme siitä totta.