Talvipurjehtija Feodor Gurvits: "Tämä harrastus ei katso ikää"
Talvipurjehtija Feodor Gurvits nauttii olostaan eniten, kun tuuli pöllyttää lunta ja nostaa jään päälle valkoisen peiton.
"Ostin helmikuussa 2006 autotallillisen surffausvälineitä. En malttanut odottaa kesää, joten kysyin netissä, voiko talvella lautailla. Minut vinkattiin talvipurjehduksen pariin. Lumen päällä purjehtiminen osoittautui paljon veden päällä harrastamista helpommaksi.
Seuraavana vuonna osallistuin ensimmäisiin kisoihin. Tulin viimeiseksi, mutta innostus lisääntyi. Vuonna 2009 alkoi talvipurjehduksen suosio lisääntyä hurjasti, ja luistinkelkat alkoivat kehittyä Suomessakin. Samana vuonna voitin ensimmäisen suomenmestaruuteni. Vajaa kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2017 oli vuorossa MM-kulta.
Parhaimmillaan lumen päällä liikkuu melkein kuin ajatuksen voimalla. En mieti jäätä tai tuulta, vaan kokonaisuus on täysin hallinnassa. Voisin kuvitella, että taitavasta tanssijasta tuntuu samalta, kun kaikki toimii. Vauhti on ehdottomasti yksi lajin parhaista asioista, mutta vielä hienompaa kuin nopeus on saada juuri sen hetkisestä tuulesta ja olosuhteista paras irti.
Kaikkein kivointa purjehtiminen on maaliskuussa, kun on jo valoisampaa ja aurinko lämmittää. Kauneimmat hetket olen kokenut Pallaksella lumirinteillä ja niinä hetkinä, kun tuuli nostattaa jään päälle lumesta liikkuvan, valkoisen peiton.
Tykkään opettamalla madaltaa muiden kynnystä aloittaa, koska tein itse alkuun kaikki virheet. Ei kannata lähteä väärällä kalustolla vääriin olosuhteisiin ja pilata lajikokemusta itseltään.
Tämä harrastus ei katso ikää. Itse olen hävinnyt MM-kisoissa 72-vuotiaalle, ja nuorimmat oppilaani ovat 6–7-vuotiaita."