Lämpö

Toiveiden mukaista asumista – ihanko totta?

  • Teksti: Vesa Vainio
  • Kuvat: iStock
  • 11.05.2017

Miksi asunnot ovat aina neliömetreittäin annettuja asioita? Onko tavoitteiden ja todellisuuden kohtaaminen mahdollista? Kyllä on, kun puhtaalla pöydällä ovat asiakkaan rahat ja hänen tarpeensa sekä aimo annos yhteistä tahtoa.

Systeemiälykkyys on sana, jota ilmiörakentaja Tero Vanhanen rakastaa. Vanhanen työskentelee rakennusalan yritys Firassa, jossa systeemiälykkyyden toimivuudesta ja vuorovaikutteisuudesta on saatu vankkoja näyttöjä. Vanhanen ravistelee mielellään perinteistä rakennusmentaliteettia.

"Putkimaisessa prosessissa valmiiseen taloon syntyy kaavoituksesta alkaen usein aika lailla yhdestä puusta veistettyjä asuntoja, ovatpa ne minkä logon alla hyvänsä."

Vanhanen muistuttaa tunnetusta totuudesta, että asunnon käyttäjä maksaa lopulta kaiken. Miksi sitten on niin vaikeaa toteuttaa asiakkaan unelmia ja rakentaa talo tekniikoineen juuri hänen tarpeisiinsa.

"Tavallisesti ratkaisuja mietitään eri asiantuntijoiden näkökulmista, ja asiakkaana on käyttäjien sijaan itse rakennusprojekti. Lisäksi rakentamista ohjaavat lukuisat kaava- ja rakennusmääräykset. Hienoja tavoitteita pursuavat tontinluovutuskilpailut johtavat usein esimerkiksi energiaan liittyvien päällekkäisten teknologioiden viidakkoon."

Tuki yksilölle ja yhteisölle

Vanhanen perää kunnollisia ja rehellisiä asujaa palvelevia asumislupauksia, ei pelkkää teknologiaa. Avainkysymyksen tulee kuulua, miten yksittäinen ihminen hyötyy ratkaisuista ja miten hän ja taloyhtiö pärjäävät niiden kanssa.

"Ovatko asumisen olosuhteet sellaiset, joissa juuri nämä asukkaat viihtyvät. Sen sijaan energiaa säästävän tekniikan optimoinnin kannalta tarvitaan mielellään vähintään korttelin kokoinen volyymi."

Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja ympäristötavoitteet kiinnostavat tämän päivän kuluttajia. Millä sähkö tuotetaan ja millä hiilineutraalius toteutuu, on Vanhasen mielestä päättäjien ja toimijoiden yhteinen päätös kestävän kehityksen hyväksi.

"Hienointa olisi, jos Euroopan unioni, valtiot, kaupungit ja näiden omistamat energialaitokset sopisivat sähkön tuotannosta uusiutuvalla tavalla. Tällöin rakentamisen energiamääräykset voisivat olla väljempiä. "

Vanhanen pohtii, mitkä asiat ja järjestelmät voisivat olla korttelin yhteisiä, niin ettei syntyisi päällekkäisiä ratkaisuja ja erilaisia systeemejä. Johtoajatuksena on asukkaita palveleva toteutus, helppokäyttöisyys ja rahaa säästävä energiatehokkuus.

Käyttäjä keskiöön

Asumisella on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä suuri rooli. Tämä tarkoittaa katseiden kääntämistä alueellisiin, viisaasti resursseja hyödyntäviin ratkaisuihin talokohtaisten energiansäästöjärjestelmien sijaan. Tätä mieltä on Helenin kehityspäällikkö Jouni Kivirinne, joka komppaa Vanhasen aivoituksia.

"Asukas on tässä keskiössä. Suunnittelun tulee tuottaa lähtökohtaisesti arvoa asukkaalle. Nyt on edelläkävijän roolia tarjolla."

Kivirinne nostaa yhdeksi vaihtoehdoksi SunZEB-plusenergiamallin, jonka kehitystyötä hän on ollut vetämässä. SunZEBissä tutut palikat on laitettu eri järjestykseen, jolloin yleensä ongelmaksi koettu ylilämpö onkin mahdollisuus ja rakennus toimii uusiutuvan energian lähteenä.

Avainasemassa ovat isot ikkunapinnat, jotka päästävät auringon valon ja lämmön sisään. Kesällä auringon lämpö hyödynnetään kaukojäähdytysjärjestelmän avulla kaukolämpöverkossa – yhden jäähdytystarve tuottaa lämmön toisen käyttöveteen. Talvella aurinko lämmittää ikkunapintojen kautta tiloja ja tuo luonnonvaloa asuntoon. Korkealuokkaiset ikkunat pitävät myös kylmän ulkona.

"Miellyttävä olemisen tunne on yksi hyvän asumisen elementti. Hyvä ilma ja luonnollinen valo luovat olosuhteet, joissa ei aina edes huomaa olevansa sisällä."

Kivirinteen mukaan ikkunateknologia on korkealla tasolla Suomessa. Rakennusmateriaalina ikkuna kilpailee hinnassa betonin kanssa. Ikkunapintaa ei pidä nähdä ylilämmön tuottajana, vaan arvoa tuottavan elementtinä ja osana energiajärjestelmää.

Jäähdytysenergian tarve on Kivirinteen mukaan usein turhan suuri peikko. Edistyksellisen tekniikan avulla jäähdytetty rakennus toimii lämpöpumppujen lämmön lähteenä ja parantaa näin osaltaan energiatehokkuutta. Rakennuksissa fiksu lämmönjakojärjestelmä hoitaa niin tilojen lämmityksen kuin niiden jäähdytyksenkin.

"Tällainen kokonaisuus vaatii yhteistä tahtoa toteutuakseen. Asunnon elinkaariajattelu ja asukkaiden elinolosuhteet toimivat työssä kirkkaana johtotähtenä."

SunZEB pääsee näyttämään kyntensä Helsingin Kalasatamassa, mihin toteutetaan monimuotoisen asumisen kortteli tulevaisuuden asumisen laatu- ja energiatehokkuuskriteereillä. Hankesuunnittelun lähtökohtana on SunZEB-filosofia, jossa hankkeen arvontuotto loppukäyttäjille on suunnittelun keskiössä. Korttelin toteuttaa kolmen rakennuttajan konsortio, VVO, Asuntosäätiö ja Fira.

Muutto tuttujen kesken

Fira on toteuttamassa Jätkäsaaressa ryhmärakennuttamishanketta, missä tavoitellut 88 asuntoa tulivat varatuiksi maaliskuun lopussa. Verstas-päällikkö Mika Karkulahden mukaan olennainen osa prosessia on asunnonomistajien osallistaminen.

"Olemme tavanneet noin 20 kertaa vuoden aikana koulutusten, kustannusten ja rakennusratkaisujen merkeissä. Tavoitteena on rakentaa toimivat ja laadukkaat tilat hyvällä hinta-laatu -suhteella, ei halvinta vaan hyvää."

Karkulahti kertoo, että tulevien asukkaiden toiveet ovat ymmärrettäviä ja maanläheisiä. Yhteistyö näkyy muun muassa yhteisissä tiloissa, jotka räätälöidään juuri halutunlaisiksi. Kun kustannukset ovat tiedossa ja kattohinta olemassa, ovat pankkineuvottelut helpommat hoitaa. "Ja kun muuton aika koittaa, ovat naapurit jo pitkälti tuttuja."

Asuinkorttelista innovatiivinen uusiutuvan energian lähde

Helen valmistelee rakennuttajien kanssa Kalasatamaan uutta monimuotoisen asumisen korttelia, jossa tavoitteena on viedä asumisen laatu ja energiatehokkuus tulevaisuuden vaatimusten tasolle. Helenin lisäksi hankkeessa ovat mukana Asuntosäätiö, Fira Oy ja Kojamo (entinen VVO-konserni). Niin kutsutussa SunZEB-plusenergiamallissa käännetään nykyisessä rakentamistavassa ongelmaksi koettu, auringosta rakennuksille aiheutuva ylilämpökuorma mahdollisuudeksi, jossa rakennukset toimivat uusiutuvan energian lähteinä. Näin korttelista tulee osa kaupunkitason energiaratkaisua. Ensimmäisten talojen rakentaminen käynnistyy vuonna 2018.

Avainsanat

Asuminen, Aurinkoenergia

Kysy lisää!

Kiinnostuitko kaukolämmöstä? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Asukkaat hallitsevat älykästä kaupunkia

Älykkäässä kaupungissa asukkaat pääsevät itse suunnittelemaan omaa elinympäristöään. Palvelut voidaan räätälöidä jopa taloyhtiö kerrallaan.

Aurinkoenergiaa kioskin katolta

Helsingin Töölössä kaupunkilaisia palvelee kahvilatuotteita ja grilliherkkuja myyvä lippakioski Jänö.

Aurinkosähkö voi nostaa kerrostaloasunnon arvoa

Aurinkopaneelit yleistyvät vauhdilla myös kerrostaloyhtiöissä. Asunto-osakeyhtiö Säästölaita asennutti aurinkosähköjärjestelmän kesällä 2017. Sijoitus todettiin niin järkeväksi, että se meni taloyhtiössä läpi yksimielisesti.