Sähkö

Helen investoi uusiutuvaan energiaan

  • Teksti: Matti Välimäki
  • Kuvat: Niklas Sandström
  • 24.02.2016
Helen kehittää toimintaansa entistä vähäpäästöisemmäksi. Yhtiö investoi seuraavina vuosina erityisesti hajautettuun, biopolttoaineita hyödyntävään lämmöntuotantoon.

”Helenillä on poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat kehittää toimintaa entistä vähäpäästöisemmäksi. Nykyinen sähkön, lämmön ja jäähdytyksen yhteistuotanto on erittäin energiatehokas tuotantomalli”, toimitusjohtaja Pekka Manninen muistuttaa.

Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kaupungin hiilidioksidipäästöjä lasketaan vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla, vertailukohtana on vuoden 1990 lähtötaso. Samalla uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin.

Toimitusjohtaja Pekka Manninen kertoo, että Helen tutki eri vaihtoehtoja, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa. Yhtiö on nyt valinnut käyttöönsä mallin, joka perustuu hajautettuun lämmöntuotantoon.

”Ensimmäisenä merkittävänä investointihankkeena on suunnitteilla Salmisaaren voimalaitosalueelle pellettilämpölaitos, joka korvaa öljykäyttöisen lämpölaitoksen.”

Vuosikymmenen loppupuolella Vuosaaressa käynnistyy biopolttoaineita, pääasiassa metsähaketta, hyödyntävän ison 250 megawatin lämpölaitoksen rakentaminen. Toinen vaihtoehto on, että Vuosaareen tehdään pienempi laitos ja tämän lisäksi lämpölaitos toiselle laitospaikalle Helsinkiin.

”Kun kaikki suunnitellut voimalaitokset ovat valmiina, voimme luopua Hanasaaren kivihiilivoimalaitoksen käytöstä ja alue vapautuu muulle kaupunkirakentamiselle. Tämä tapahtuu vuonna 2024”, Manninen kertoo.

Uudet teknologiat käyttöön

Helenin mallissa huomioidaan myös uusien teknologioiden kehittyminen sekä mahdolliset muutokset asiakkaiden energiankäytössä.

”Malli on joustava, siihen voidaan liittää uusia, vielä kehitysvaiheessa olevia teknologioita, kuten esimerkiksi geoterminen lämmöntuotanto. Myös esimerkiksi erilaiset lämpöpumppuja ja aurinkolämpöä hyödyntävät ratkaisut voivat olla osa kokonaisuutta. Näitä voivat olla toteuttamassa sekä Helen että esimerkiksi kiinteistöjen omistajat.”

”Kun etenemme vaiheittain, niin voimme poimia mukaan toimivimmat uudet ratkaisut sekä reagoida markkinoiden muutoksiin.”

Helenin isona tavoitteena on päästä kokonaan hiilidioksidineutraaliin energiantuotantoon vuoteen 2050 mennessä.

Energiatehokkuus huippuluokkaa

Manninen korostaa, että Helenillä on poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat kehittää toimintaansa entistä vähäpäästöisemmäksi. Hän huomauttaa, että energiatehokkuus on paras tapa vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

”Tuotamme jo nyt maailman energiatehokkainta kaupunkienergiaa sähkön, lämmön ja jäähdytyksen yhteistuotannossamme. Hyödynnämme siinä paljon esimerkiksi hukkalämpöjä, jotka jäisivät muuten käyttämättä”.

Uudessa mallissa vanhaa perustaa täydennetään uusilla elementeillä ja teknologioilla.

”Ja on syytä muistaa, että järjestelmämme on jo entuudestaan hajautettu. Meillä on esimerkiksi yli kymmenen erillistä lämpölaitosta.”

Helenin järjestelmän energiatehokkuudesta kertoo sekin, että energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuodesta 1990 lähtien, vaikka tuotannon määrä on kasvanut 45 prosenttia.

Aurinko, vesi ja tuuli vahvasti mukana

Manninen huomauttaa, että yhtiö on edelläkävijä myös uusiutuvien energioiden hyödyntämisessä.

”Helenillä on osuuksia Norjan ja Ruotsin vesivoimassa. Yhtiö on myös Suomen Hyötytuuli Oy:n perustajajäseniä. Paraikaa Hyötytuuli Oy rakentaa isoa merituulivoimalaa Porin Tahkoluodon edustalle.”

Helen on ollut pitkään mukana myös aurinkotaloudessa: ”Kaukojäähdytysverkostossamme olevat kiinteistöt toimivat aurinkolämpökerääjinä. Kiinteistöjen tuottama lämpö siirretään kaukolämpöjärjestelmään. Kesäkuukausina näin voidaan lämmittää jopa puolet Helsingin lämpimästä käyttövedestä.”

Toimitusjohtajan mukaan Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja jatkaa myös aurinkosähkö-ohjelmaansa:

”Suvilahden aurinkovoimala on lähtenyt hyvin käyntiin, seuraava voimala valmistuu Kivikkoon tänä keväänä.”

Kokonaisuuden älykästä johtamista

Tärkeää on myös esimerkiksi kysynnän jousto, asiakkaiden energiankäytön hallinta ja helpottaminen. Hajautetun järjestelmän eri osasten yhteispelin on toimittava moitteettomasti ja kohtuuhintaista sähköä on oltava tarjolla riittävästi joka tilanteessa.

”Tavoitteenamme on löytää esimerkiksi tapoja, miten sähkön kysyntää voitaisiin jakaa tasaisemmin niin, että selviämme aina hyvin myös erilaisista kulutushuipuista.”

Auringon lisäksi energia-alalla puhutaan paljon myös sähkön varastoinnista.

”Rakennamme Kalasataman alueelle Pohjoismaiden suurimman sähkövaraston. Seuraamme muutenkin tarkkaan alan kehitystä.”

”Teknologian pitää vielä kehittyä, mutta jollakin aikavälillä myös sähköakuilla tulee olemaan merkittävä rooli kaupunkienergiassa”, Pekka Manninen visioi. ”Kaukolämpö- ja jäähdytysvarastoja meillä on jo ennestään.”

Uusi sähkösopimus

Tutustu sähkösopimuksiimme ja valitse sinulle sopivin vaihtoehto.

Katso sähkön hinnat ja tee sähkösopimus

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Aurinkoenergian puolesta

Hanna Torppa solmi sopimuksen oman nimikkopaneelin vuokrasta loppuvuodesta 2016.

Sähköä aurinko­paneeleista

Tällä hetkellä Suomen aurinkovoimalat tuottavat vuodessa energiaa 6400–7200 MWh, auringonpaisteesta riippuen. Voima­loita rakennetaan koko ajan lisää.

Suvilahden sähkövarasto on aurinkovoiman paras kaveri

Sähkön varastointi on tärkeä pala tulevaisuutta. Helsingin Suvilahteen on asennettu Pohjoismaiden suurin sähkövarasto. Ilman tällaisia järjestelmiä koko uusiutuvan energian vallankumous jäisi haaveeksi.