Sähkö

Kesä-Suomi on auki kaikille

  • Teksti: Satu Laatikainen
  • Kuvat: Riikka Vaahtera
  • 09.05.2018

Kesä tekee ihmeitä: paikat täyttyvät ihmisistä ja kävijöitä riittää eri puolilla Suomea järjestettäviin tuhansiin tapahtumiin.

Turun Ruisrock on monelle jokakesäistä ohjelmaa. Tänä vuonna esiintymässä mm. The Chainsmokers, Marshmello, N.E.R.D. ja Cheek.

Turun Ruisrock on monelle jokakesäistä ohjelmaa. Tänä vuonna esiintymässä mm. The Chainsmokers, Marshmello, N.E.R.D. ja Cheek.

Suven saapuessa Suomi sykkii elämää. Maan valtaa eteläisimmästä niemennotkosta pohjoisimpaan tunturinkupeeseen tapahtumien kirjo, johon mahtuu niin sympaattisia pitäjäjuhlia, eksoottisia urheilurientoja, metsän siimeksessä juhlittavia vaihtoehtokinkereitä kuin kymmenittäin festareita.

Kokosipa kansan yhteen kamarimusiikkikonsertti, keskikesän tanssilava tai palloa potkimaan houkuttava suo, yksi on yhteistä: kesän väreissä hehkuva luonto antaa sykähdyttävät puitteet. Mutta mikä voima yhä uusia tapahtumia sitten synnyttää? Kaipaavatko juroina pidetyt suomalaiset sittenkin toisiaan?

Perinteentutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta sanoo, että salaisuus on nimenomaan yhteenkuuluvuuden ja perinteiden kaipuu.

Kotoiselle kesätapahtumillemme on Nirkon mielestä ominaista se, että ne ovat perheiden ja eri sukupolvien juhlia, joissa kokoontuu niin paikallisia kuin muualta tulleita. Vuorovaikutus saa ihmiset puhumaan jopa ventovieraille, sillä kesällä tunnelmasta huumaantuminen on sallittua. Yhdessä laulavassa, nauravassa, hurraavassa ja tanssivassa väkijoukossa toteutuu ikiaikaisia perustarpeita.

”Ihmisellä on hyvin vahva yhteisöllisyyden tarve. Monet tapahtumat toistuvat vuodesta toiseen samankaltaisina, jolloin niistä muodostuu vaki­kävijöille ’meidän juttuja’”, Nirkko kiteyttää.

Talkoohengessä oman äärellä

Perinteentutkija näkee suomalaisessa elämänrytmissä tapahtuneet suuret muutokset. Entisaikaan vuosi jäsentyi erityisesti maaseudulla työkalenterin mukaan, ja rokulia ­pidettiin silloin, kun työtä luonnostaan oli vähemmän.

”Vuodenkierto on nykyään toinen kuin ennen. Nyt tehdään yksitoista kuukautta töitä ja sitten yhtenä kuukautena ei tehdä.”

Elämysten kaipuu kasautuu usein kesään, ja se saa tapahtumajärjestäjät liikkeelle. Kesätapahtumat herättävät eloon myös yhteisöllisyydelle elintärkeän talkoohengen. Pienimmilläkin pitäjäjuhlilla tunnelman puolesta parastaan panevat monet tahot martoista metsästysseuroihin.

”Talkoiden merkitys korostuu ehkä Suomessa, jossa muuten eletään erillään toisista. Jokainen voi kantaa kortensa kekoon, riittää, kun omistaa vaikkapa hyvän vasaran”, Nirkko huomauttaa.

Musiikilla on Suomen kesässä itseoikeutettu paikkansa, mutta muidenkin asioiden äärelle kansa kokoontuu. Tukevasti juurillaan ovat säilyneet myös juhlat, joilla on pitkät alueelliset tai uskonnolliset perinteet – kuten vaikkapa ortodoksien praasniekat.

Moni juhla kiertyy oman, selkeän teeman ympärille: Sulkavalla soudetaan, Lemillä syödään särää, Hyrynsalmella saappaat hörppivät vettä suopotkupallokentällä. Oma leima tekee tapahtumasta usein myös valtakunnallisesti tunnetun. Kekseliäisyys ja mielikuvitus kukkivat: suuret joukot liikkeelle saavien, laajalti tunnettujen tapahtumien ohella paikkansa on pienen kylän kokkojuhlilla ja vaikkapa lypsy­jakkaran heittokisoilla.

”Kesätapahtumat synnyttävät myös omanlaisiaan osallistuja- ja tekijähahmoja: ovat vakituiset kävijät ja satunnaisemmat kesäasukkaiden vieraat, jotka tuovat oman värinsä tapahtumaan. On himojuhlijoita ja niitä, jotka eivät osallistu mihinkään rientoihin. Nykyään ajatellaan väljästi, ja kesänsä saa ihan rauhassa viettää myös osallistumatta mihinkään”, Nirkko luonnehtii.

Bajamajojen rivistöjen jonoissa ei titteleitä kysellä.

Maalta kaupunkiin

Suomalainen kesä saa niin kaupungit kuin maaseudun näyttämään parhaat puolensa. Luonnon rakastajaa ei Suomen kesä petä: kesällä ollaan taivas­alla, ja mikä tahansa tapahtuma saa hulppeat puitteet vesien äärellä, metsän suojassa tai avarilla, suven sävyisillä lakeuksilla.

Moni Suomen kaupunki on rakentunut kauniin luontopaikan äärelle, ja kesällä kelpaa laulaa kilpaa vaikka kohisevan Tammerkosken kanssa. Yhä useammin myös keskellä kaupunkeja järjestetään suuriakin tapahtumia, jotka ovat sulautuneet ajanviettokulttuuriimme luontevasti. Kaupunkiympäristöön solahtavat niin perinteiset lavatanssit kuin täysin urbaanit kaupunkifestivaalit, jotka koukuttavat kesäohjelmien kuluttajiksi jälleen uudenlaisen kävijäsukupolven.

Kun tapahtuma alkaa naapurikorttelista, kynnys osallistumiseen saattaa myös madaltua – ja näin lomalainen voi välttyä stressiltä, joka uhkaa, jos vuoden vapaan kuukauden yrittää matkustaa elämysten perässä pitkin maata.

Sillä tärkeintä kesässä on vapaus ja rento tunnelma. Sitä myös tapahtumista haetaan. On ihanaa istuskella ystävien kanssa, nautiskella piknik­eväitä, elää hetki vailla kiireitä. Säänkin suhteen ollaan realisteja: festareille varataan mukaan sekä bikinit että kumisaappaat, sillä selvää on, ettei oikukkaaseen kesäämme ole luottamista. Bajamajojen rivistöjen jonoissa ei titteleitä kysellä, vaan parhaimmillaan juhlan luonteeseen kuuluu ymmärrys kaikille yhteisestä ilosta.

Tunnelma syntyy yhdessä

Kesätapahtumat näyttävät profiloituvan entistä useammin, ja henki saattaa syntyä vaikkapa ruokateeman tai kansalaisaktivismin pohjalta. Kuluttajille tarjotaan myös entistä enemmän: alkaa olla itsestäänselvää, että suuren yleisön juhlissa tarjolla on vaihtoehtoja eri ruokavalioiden noudattajille ja yhä useammin myös luksusta: viinejä, käsityöläisoluita ja gourmet-ruokaa.

Leppeähenkiset kesäjuhlat ovat otollisia paikkoja ruokabisneksen ohella niin käsityöläisille ja muille yrittäjille kuin vaikkapa uusien ­urheilulajien esittelijöille.

”Juhlissa on kirkkopyhistä alkaen aina kaupallisuuden aspekti. Kun väki on koolla, on ihan luontevaa, että on myyntiäkin – niin katetaan tapahtuman järjestämisen kuluja. Tapahtumissa kävijä maksaa myös tietynlaisesta tunnelmasta ja elämyksestä”, Nirkko muistuttaa.

Tapahtumien järjestäjiltä vaaditaan intohimoa, sillä se näkyy tapahtuman luonteessa, joka puolestaan houkuttelee yleisön paikalle. Nirkon mielestä se, että joku haluaa järjestää toisille elämyksiä, on aina hatunnoston arvoinen asia. Jo pelkästään logistisesti tapahtumat ovat usein huikeita suorituksia. Jokainen kävijä voi puolestaan varmistaa juhlien tulevatkin vuodet pitämällä yllä positiivista tunnelmaa – ja huolehtimalla, ettei jätä jälkiään muiden siivottavaksi.

"Vuodenkierto on nykyään toinen kuin ennen."

Jotain omaa, jotain lainattua

Joskus on niin, ettei kesä ole kesä ilman jokavuotisia festareita tai rallikisoja. Vaikka lukuisat tapahtumat voivat tuntua kepeiltä mahdollisuuksilta piristää lomasuunnitelmia, on niillä monella painava merkitys paikkakunnan identiteetille. Pienelle paikalle vuoden ainoa tapahtuma saattaa tuoda edes hetkeksi eloa ja nostaa sen kartalle.

Perinteikkäiden tapahtumien vakikävijät odottavat etenkin omaleimaisten juhlien säilyttävän sen piirteen, joka tekee niistä juuri omanlaisensa.
”Tapahtumassa ja ilmiössä on oltava jotain muuttumatonta, jotta sitä kutsutaan perinteeksi. Sen on kuitenkin myös muututtava ja elettävä ajassaan, jotta se katsotaan todelliseksi, eläväksi perinteeksi.”

Perinteentutkijan näkökulmasta kesätapahtuma on parhaimmillaan sukupolvien perinnettä: esimerkiksi rockfestareilla vuosikymmeniä keikkaillutta artistia voivat vanhemmat ja jälkikasvu fiilistellä yhdessä silloin, kun maut menevät yksiin. Nirkon oma suosikkikesäjuhla löytyy kuitenkin keskikesäisestä Helsingistä.

”Seurasaaren juhannusjuhlissa viehättää suomalaisen perinteen ja kansainvälisyyden vuoropuhelu. Kun matkustin yhtenä juhannuksena Seurasaareen bussilla, laskin linja-autossa puhuttavan yli 20 eri kieltä.”

Omien kesäperinteidensä valossa voi peilailla myös esimerkiksi sitä, miten kauas on juuriltaan joutunut. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan välimaastosta kotoisin oleva Nirkko kuvaa omaa suhdettaan kotipaikkakuntansa elämään.

”Suomenniemellä minulta kysellään vielä, tulenko käymään kesällä pitäjäpäivien aikaan. Sitten kun huomaan, ettei sinne enää kaivata, on irtautunut juurilta.”

Tukea kesätapahtumille

Helen on tukenut jo kolmena peräkkäisenä vuotena kesätapahtumia ympäri Suomea. Viime vuonna saimme hakemuksia yli 200 tapahtumanjärjestäjältä, joista palkitsimme kymmenen energistä tapahtumaa. 

Tänäkin kesänä palkitsemme positiivisia ja hienoja tapahtumia. Painotamme voittajien valinnassa tapahtumien monipuolisuutta ja niiden roolia paikallisen kaupunkienergian edistäjinä. Voittajat palkitaan Radio Novan kesälähetyksissä.

Tutustu tarkemmin valintakriteereihin ja vinkkaa hausta tapahtumajärjestäjälle!

Ilmaiseksi: Kaivopuiston konsertti

Elävän musiikin yhdistys Elmu ry ja Helsingin juhlaviikot juhlivat merkkivuosiaan tuomalla Helsingin Kaivopuistoon perinteikkään konsertin ja kesäistä pikniktunnelmaa.

19.8.2018, Helsinki. Lisätietoja

Musiikki: Meidän festivaali

Kamarisäveliä Tuusulanjärven maisemissa elävän musiikin ja kulttuurimatkailun ystäville. Juhlia luotsaa muusikko Pekka Kuusisto. Ekokompassi-tapahtuma.

22.7.–28.7.2018, Järvenpää/Tuusula. Lisätietoja

Jotain uutta: Mitäs Mitäs Mitäs

Vaihtoehtotaiteiden erikoisjuhla tarjoaa mm. musiikkia, lavarunoutta, performansseja, lyhytelokuvaa sekä kuva- ja yhteisötaidetta luonnonkauniissa maisemassa.

3.–4.8.2018, Nuutajärvi. Lisätietoja

Urheilullisille: Botniapyöräily

Yksi Suomen suurimmista kuntopyöräilytapahtumista. Pohjalaisissa maisemissa ajettavassa tapahtumassa on kaksi matkaa, 106 ja 67 km. Pidemmällä matkalla on oma kilpaluokkansa, johon voivat osallistua myös yritykset ja yhteisöt.

29.7.2018, Vöyri. Lisätietoja

Aikuisille: Vanhan kirjallisuuden päivät

Perinteiset kirjapäivät, jossa kokoontuvat antikvaariset kirjakauppiaat, kustantajat, kirjailijavieraat ja lukuisat kirjanystävät. Kesän 2018 teemana on Naisen paikka.

29.–30.6.2018, Sastamala. Lisätietoja

Kulinaristeille: Kuopio Wine Festival

Ruokiin, juomiin ja niiden herkullisiin yhdistelmiin keskittyvä kaupunkifestivaali. Kesän 2018 teemana Aasia.

29.6.–7.7.2018, Kuopio. Lisätietoja

Lapsiperheille: Lasten meripäivät

Lastenkulttuurifestivaali, jossa saa kokea ja kokeilla kulttuuria.

27.–29.7.2018, Kotka. Lisätietoja

Vähemmän päästöjä!

Yhä useampi tapahtuma panostaa vähäpäästöisyyteen. Esimerkiksi Seinäjoella 28.–30.6. juhlittavan Provinssirockin tavoite on olla vuoteen 2019 mennessä kokonaan hiilivapaa tapahtuma. Helsingissä 17.–19.8. järjestettävä elektronisen musiikin tapahtuman Weekend Festivalin energian lähteenä on puolestaan uusiutuva diesel.

Kysy lisää!

Kiinnostuitko aurinkosähköstä? Kysy lisää asiantuntijoiltamme.