Sähkö

Sähköautoilun suosio kasvaa

  • Teksti: Matti Remes
  • Kuvat: Roope Permanto
  • 20.11.2018

Uudet henkilöautot sähköistyvät nyt Suomessakin nopeaa vauhtia, kun sähköautojen hinnat laskevat ja latauspisteitä tulee lisää.

Sähköauton suosio kasvaa

Sähköauton suosio kasvaa

Sähköautojen tulemisesta on puhuttu meillä jo vuosia, mutta liikenteessä niitä on näkynyt vielä harvakseltaan verrattuna vaikkapa muihin Pohjoismaihin. Nyt tieliikenne alkaa sähköistyä myös Suomessa. Tammi–elokuussa ensirekisteröitiin 4 164 täyssähköautoa ja ladattavaa hybridiautoa, jotka käyttävät myös bensiiniä tai dieseliä. Kasvua edellisvuoteen oli 132 prosenttia.

Kasvuluku on hurja, vaikka sähköautojen osuus kokonaismyynnistä onkin vielä vähäinen.

Sähköautoilun edistäminen on keskeinen keino vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä. Siksi hallitus on asettanut tavoitteen, jonka mukaan Suomessa on vähintään 20 000 sähköautoa vuonna 2020 ja 250 000 sähköautoa vuonna 2030.

Helenin innovaattori Jussi Ylinen pitää tavoitetta realistisena.

”Kokonaisuudessaan mennään odotusten mukaisesti, jopa hieman edellä aikataulua”, Ylinen arvioi.

Latauspisteet yleistyvät vauhdilla

Henkilöautojen ohella ajoneuvojen valmistajat kehittävät sähköä käyttäviä busseja ja kuorma-autoja. Kehitystyön selvä painopiste on kuitenkin yksityisautoilussa.

Ylisen mukaan sähköautoilu kasvaa nyt vauhdilla. Markkinoille tulee koko ajan uusia sähköisiä automalleja, joiden hinta­ero vastaaviin polttomoottoriautoihin kapenee.

”Suomalaisittain kiinnostus nousee, kun naapurin pihalle ilmestyy ladattava ajoneuvo.”

Uudet sähköautot myös latautuvat nopeammin ja ne kulkevat pidemmälle yhdellä latauksella.

”Lisäksi autojen lataaminen helpottuu. Etenkin yritykset ovat aistineet muutoksen ja rakentavat nyt vauhdilla lisää latauspisteitä työpaikoille ja kauppakeskusten kaltaisiin julkisiin paikkoihin.”

Teknologiateollisuus ry:n mukaan julkisia latauspisteitä oli kesäkuun lopussa 1 420 kappaletta. Niiden määrä on kasvanut vuodessa 86 prosenttia.

Latauspisteet kiinnostavat myös taloyhtiöitä, mutta intoa hillitsevät kysymykset osakkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta ja kustannusten jakamisesta.

Tässä apuun tulee älykäs lataustekniikka. Sen avulla pystytään esimerkiksi varmistamaan, että usean lataajan kohdalla lataustehoa tarjoillaan kaikille tasapuolisesti. Lisäksi lataaja pystytään tunnistamaan, jolloin kulut voidaan kohdistaa suoraan käyttäjälle käytön mukaan.

Taloyhtiöt voivat hakea latausverkkoinfran rakentamiseen avustusta ARAlta.

Ylinen uskoo, että sähköautojen yleistymisen myötä asenteet muuttuvat. Se helpottaa päätöksentekoa taloyhtiöissä.

”Olihan laajakaistayhteydenkin saaminen aiemmin työlästä, kun tarvittiin osakkaiden suostumus. Nyt sähköautoissakin Kiinteistöliitto suosittelee asian viemistä yhtiökokoukseen. Vastaavalla tavalla latauslaitteitakin koskeva päätöksenteko muuttuu, kun ne yleistyvät”, Ylinen arvioi.

Valtio myöntää yrityksille tukea sähköautojen julkisten latauspisteiden rakentamiseen. Taloyhtiöt voivat puolestaan hakea latausverkkoinfran rakentamiseen avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta. Tuki kattaa enimmillään 35 prosenttia latausinfran rakentamisesta toteutuneista kustannuksista.

Sähköautoilua edistetään myös 2 000 euron hankintatuella täyssähköiselle henkilöautolle, jos auton hinta on alle
50 000 euroa.

Sähköauto sopii kaikkeen ajoon

Ylisen mukaan moni autoilija on kiinnostunut sähköauton hankkimisesta, mutta rajallinen toimintasäde ja akkujen lataamiseen tarvittava aika askarruttavat.

Nykyisillä automalleilla yhdellä latauksella pääsee tyypillisesti 200–300 kilometriä, joillakin malleilla päästään yli 500 kilometriin.

”Sähköauto sopii erinomaisesti kaikenlaiseen ajoon. Auton voi ladata esimerkiksi yön aikana kotona”, Ylinen sanoo.

Tampereen teknillisessä yliopistossa tehty on tutkimus, jonka mukaan 85–90 prosenttia matkoista voitaisiin tehdä sähköautoilla jo nykyisillä automalleilla ja käytettävissä olevilla latauspisteillä.

”Tässäkin ihmisten ajattelutapa ja käyttäytymismallit muuttuvat. Käytön myötä huomataan, että autoa voi ladata aina pysähtyessään, jolloin maksimaalisen toimintasäteen korostaminen todennäköisesti pienenee. Toki tässä oleellista on myös latausverkoston kehittyminen.”

Hinnan puolesta sähköautoilu on jo kilpailukykyinen muita polttoaineita käyttävien autojen kanssa etenkin, kun huomioon otetaan sähköautojen huomattavasti pienemmät käyttökustannukset.

”Ennusteiden mukaan täyssähköauton saa vuonna 2025 jo halvemmalla kuin vastaavan polttomoottoriauton.”

Sähköautoilua edistää myös omistamisen mallin muuttuminen erilaisten leasing-pakettien ja yhteiskäytön myötä.

Iso rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa

Liikenteen sähköistymisellä on vahva rooli myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Suomen tavoitteena on päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä. Tällöin ilmakehään tuotettaisiin vain sen verran hiilipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan esimerkiksi metsiin.

Liikenne- ja viestintäministeriön johtaman työryhmän liikenteen päästöjä voidaan poistaa ennen muuta siirtymällä sähköautoihin.

”Vaikka sähköauton valmistuksessa ympäristöä kuormitetaankin vähän enemmän, niin käytännössä tämä kompensoituu jo auton elinkaaren alkuvaiheessa. Sähköisessä liikenteessä on mahdollista päästä päästöttömään liikkumiseen. Sähköauto ei myöskään tuota paikallispäästöjä, mikä on tärkeää kaupunkien ilmanlaadussa”, Ylinen toteaa.

Suomen kasvutavoitteet

Sähköautokanta (tilanne kesäkuu 2018)

  • Sähköautokanta: 11 384 kpl
  • Täyssähköautoja: 1 875 kpl
  • Ladattavia hybridejä: 9 509 kpl

Sähköautojen määrän tavoitteet

  • 2020: 20 000 kpl
  • 2030: 250 000 kpl

Julkisia latauspisteitä tulisi olla vähintään

  • 2 000 kappaletta vuonna 2020
  • 25 000 kappaletta vuonna 2030