Päästöt vähenevät - toimiiko markkina?

Suunniteltua nopeampi päästöjen väheneminen on johtanut tilanteeseen, jossa päästöoikeuksien ylijäämä on kestämättömän suuri. Päästöoikeuksien määrää halutaan rajoittaa, jotta päästömarkkinan ohjausvaikutus tehostuisi.

Perusteluja päästömarkkinan toimivuudesta voidaan esittää puolesta tai vastaan. Päästömarkkina ja MEPit ovat kuitenkin sitä mieltä, että markkina ei toimi suunnitellusti. Päästömarkkinareformin valmistelu on työn alla EU:ssa.

Kiristystoimista on jo päätetty, mutta niiden implementoinnin aikajänne on havaittu liian pitkäksi. Tällä hetkellä keskustellaan siitä, voidaanko aikatauluja kiristää sekä siitä, miten ylijäämä saataisiin tehokkaimmin poistettua.

Päästöoikeuden hinnasta n. 70 % välittyy sähkön hintaan. Tämä tarkoittaa nykyhintatasolla, että päästöoikeuden hinnan kaksinkertaistuessa sähkön hinta nousisi n. 5 €/MWh. Sähkön Suomen aluehinnasta tällä hintatasolla n. 20 % muodostuu päästöoikeuden hinnasta.

Lisätulkintaa päästölukujen takaa

Huhtikuun alussa julkaistiin vuoden 2014 vahvistetut hiilidioksidipäästömäärät päästökaupan piirissä olevien valtioiden osalta. Teollisuuden päästöt vähenivät noin prosentin edellisvuoteen verrattuna, sähkön- ja lämmöntuotannon osalta vähenemä oli noin 7 %:a. Kokonaisuudessaan päästöt vähenivät 4,5 %:a. Samaan aikaan vastaavan alueen bruttokansantuote (BKT) kasvoi 1,4 % ja työttömyys väheni 0,7 prosenttiyksikköä. Nämä ovat faktoja, joita ei käy kiistäminen.

Lukujen taustoista voidaan olla montaa mieltä. Ensimmäisenä tulee mieleen, että päästömarkkina toimii, sillä päästöt vähenevät eikä päästömarkkina rajoita talouskasvua. Päästöoikeuksia on tällä hetkellä saatavilla niin paljon, että hinta on pysynyt maltillisena, ja samalla tuloksia on saatu aikaan.

Toisena selittävänä tekijänä voidaan pitää poikkeuksellista vuotta. Monessa Euroopan maassa mitattiin historian korkeimpia keskilämpötiloja. Tästä johtuen lämmitykseen on tarvittu vähemmän energiaa, mikä on vähentänyt päästöjä. Samoin öljyn hinta romahti vuoden aikana noin 50 $/bbl, mikä alensi hyödykkeiden tuotantokustannuksia ja nosti BKT:ta. Työttömyyden väheneminen voidaan selittää orastavan talouskasvun kautta, sillä vuoden 2013 aikana työttömyys nousi 0,4 prosenttiyksikköä.

”On harvinaista, että BKT kasvaa energiankulutuksen pienentyessä”

Historia on osoittanut, että BKT:n kasvu korreloi vahvasti energiankulutuksen kanssa. Korrelaatio on erityisen vahva kehittyvissä talouksissa ja siirtymätalouksissa. Ainoastaan pitkälle kehittyneissä, jälkiteollisissa palveluyhteiskunnissa tämä riippuvuus on saatu katkaistua.

On erittäin harvinaista, että BKT kasvaa samalla, kun energiankulutus pienenee. Korrelaatio ei ole niin voimakas päästöjen kanssa, sillä kehittyvä markkina tyypillisesti panostaa myös vähäpäästöisempään energiantuotantoon, sikäli kun se on teknillistaloudellisesti kannattavaa.

Panostuskohde riippuu helposti saatavilla olevista resursseista, joita voivat olla uusiutuvia energiantuotantomuotoja tai siirtyminen kivihiilestä ympäristöä vähemmän kuormittavaan maakaasuun.

Matti Sohlman
Salkunhoitaja
Sähkömarkkinat

Julkaistu: 29.04.2015 13:13

Jaa: