Kriisit herättivät yhteiskunnan kiinnostuksen huoltovarmuuteen
Huolto- ja toimitusvarmuuden takaaminen on noussut entistä tärkeämpään rooliin Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtajan Pia Oeschin mukaan suomalainen energia-ala on suoriutunut stressitestistä pääosin kiitettävästi.
Suomi on pitkään tiedostanut energiaomavaraisuuden tärkeyden Venäjän naapurissa. Varautuminen mahdollisiin kriisitilanteesiin on vahvalla pohjalla, ja myös valtioneuvoston kriisitietoisuus on oikealla tasolla. Riippuvuus Venäjästä liittyy lähinnä fossiilisiin polttoaineisiin, joista olisi oltu jo muutenkin pääsemässä eroon.
- Jos positiivisia puolia tilanteesta halutaan löytää, vihreä siirtymä puhtaisiin energianlähteisiin nopeutuu nyt entisestään, Oesch sanoo.
Suomessa mahdolliseen kriisitilanteeseen on varauduttu esimerkiksi parantamalla puun hankintaa kotimaassa, mitä täydennetään turpeen varmuusvarastolla. Oesch korostaa, että näiden lyhyen aikavälin toimien lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin suunnitelmia siitä, miten uuteen normaaliin sopeudutaan.
Huoltovarmuus sähköisessä yhteiskunnassa
Energian hinta on viime vuoden aikana noussut voimakkaasti koko Euroopassa. Hinnannousu vaikuttaa voimakkaasti koko yhteiskuntaan, koska energian hinta ohjaa myös muiden hyödykkeiden, kuten ruuan asumisen ja liikkumisen hintaa.
- Kotitalouksilta, yrityksiltä ja teollisuudelta vaaditaan nyt niin sanottua huoltovarmuuskyvykkyyttä, eli kykyä muokata omaa toimintaansa kriisitilanteissa. Kansainvälisessä mittakaavassa tämä on Suomessa erinomaisella tasolla, Oesch kiittää.
Kun yhteiskunta sähköistyy, alan toimijoilta vaaditaan uusia ratkaisuja huoltovarmuuden takaamiseen ja kohtuuttomien energian hintapiikkien ennaltaehkäisyyn. Huoltovarmuuskeskus on vuodesta 2020 lähtien kehittänyt Energia2030-strategiaa, jonka tavoitteena on päivittää huoltovarmuusvelvoitteet uuteen normaaliin ja samalla tukea päätöksentekijöitä huoltovarmuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Polttoon perustumattomassa maailmassa sähkö tuotetaan uusiutuvilla ja puhtailla tuotantomuodoilla, minkä lisäksi erilaiset sähkön varastointiteknologiat ovat tärkeässä roolissa. Oesch suhtautuu positiivisesti myös uusien sähköpolttoaineiden, kuten vedyn tuotantoon.
- Öljyllä on kuitenkin oma roolinsa huoltovarmuuden takaamisessa myös tulevaisuudessa, koska se on edelleen monikäyttöinen ja sopiva niin energiantuotantoon kuin liikennekäyttöön sen ilmastopäästöistä huolimatta.
Oeschin mukaan vuoropuhelu viranomaisten ja elinkeinoelämän välillä on Suomessa tiivistä ja ainutlaatuista kansainvälisessä mittakaavassa. Huoltovarmuuden takaamiseksi uusien teknologioiden kehittäminen ja testaaminen käytännössä on tehtävä energiayhtiöissä, minkä Huoltovarmuuskeskus ottaa huomioon käytännön suunnittelussa.
- Energiatulevaisuus tehdään yhdessä viranomaisten, päättäjien ja energia-alan kesken, Oesch toteaa.