Hanasaaren voimalaitosalue muuttuu voimakkaasti
Hanasaaren voimalaitos on helsinkiläisille tutuksi tullut arkkitehtoninen maamerkki itäisessä kantakaupungissa. Suurikokoinen voimalaitos on ollut pian 50 vuotta osa Helsingin kaupunkikuvaa. Energiantuotanto voimalaitoksessa loppui huhtikuussa. Alue kokee tulevina vuosina mittavan muutoksen.
Arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema Hanasaaren voimalaitos valmistui vuonna 1974. Laitoksen toiminta päättyi huhtikuun alussa 2023. Voimalaitosrakennus, sen etualalla sijaitseva sosiaalirakennus sekä keskeisiä osia prosessilaitteista pyritään säilyttämään. Säilytettävä kokonaisuus on määritelty Helenin, kaupungin ja kaupunginmuseon tiiviissä yhteistyössä perustuen rakennushistoriaselvitykseen ja tehtyihin tutkimuksiin. Alueelta tullaan purkamaan muita, sekundäärisiä rakennuksia, esimerkiksi laboratorio- ja konepajarakennukset. Nämä purkutyöt käynnistyvät loppuvuoden aikana. Purkutöiden mahdollisista vaikutuksista viestitään tarkemmin sitä mukaa kun työt etenevät. Kaiken kaikkiaan purkutyöt tulevat kestämään noin puolitoista vuotta.
Helen jatkaa toimintaansa voimalaitoksen viereen kaavoitetulla energiakorttelin alueella. Uusi asemakaava mahdollistaa korttelin käytön erilaisten uusiutuvien energiamuotojen tuotantoon hiilineutraalisuustavoitteiden mukaisesti.
– Hanasaaren voimalaitoksen muuntajat tullaan huoltamaan ja sijoittamaan Energiakorttelin alueelle, jossa ne palvelevat edelleen lämpökeskuksen tiloihin sijoitettavia uusia sähkökattiloita. Hanasaareen rakennettavien kolmen sähkökattilan tuottama lämpö vastaa yli 40 000 kerrostalokaksion lämmön vuositarvetta. Investointi vähentää viiden ensimmäisen käyttövuoden aikana hiilidioksidipäästöjä 440 000 tonnia.
Helenin ja Helsingin kaupungin yhteinen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen myötä Helenin hiilidioksidipäästöt putosivat vaikuttavat 40 prosenttia ja Helsingin päästöt 20 prosenttia. Panostamme sähköistyvään, entistä monipuolisempaan ja hajautetumpaan lämmöntuotantoon, jonka keskiössä ovat hukka- ja ympäristölämmöt sekä sähkökattilat. Sähköä tuotamme puhtaasti muun muassa vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalla, joihin olemme investoineet voimakkaasti viime vuosien aikana, summaa Helenin energia-alustasta ja tuotantoratkaisuista vastaava johtaja Timo Aaltonen.
Voimalaitoksen tulevaa käyttöä ei ole vielä ratkaistu. Kaupunki teettää selvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa lisätietoa ja varmistaa se, voidaanko voimalaitosrakennus säilyttää osana alueen jatkokehitystä. Tiedossa on, että alueen maaperä on haasteellinen. Myös rakennuksen perustusten ja muiden rakenteiden kuntoa tullaan tutkimaan lisää. Kaupunki tarkastelee myös voimalan väliaikaiskäytön mahdollisuuksia.